Ero sivun ”Hylkysaari” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 kuukausi sitten
p
(→‎Historia: - lisäyksiä)
p (→‎Historia: - fix)
1600- ja 1700-luvuilla saari toimi kaupungin vuokraamana laidunmaana. Vuonna 1830 kauppias Fredric Emanuel Ekebom sai luvan perustaa saarelle laivatelakan<ref name="nba">{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20160927015259/http://www.kansallismuseo.fi/fi/suomen-merimuseo/merimuseon-historiaa/hylkysaaren-historiaa|Nimeke=Hylkysaaren historiaa|Julkaisija=Museovirasto|selite=arkistoitu 2016|Viitattu=7.5.2020}}</ref>, joka toimi saaressa vuoteen 1881 saakka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1251818|nimeke=Taas yhteen Helsingin edustan historialliseen saareen havitellaan hotellia|tekijä=Hämäläinen, Jukka|julkaisu=Helsingin Uutiset|ajankohta=2019-01-12|viitattu=2020-05-07}}</ref>
 
1800-luvun lopulla Korkeasaaresta muotoutui kansalaisten virkistyspaikka, kun sinne rakennettiin ravintola, karuselli ja [[Korkeasaaren eläintarha|eläintarha]]. Samalla Hylkysaaresta tuli erinomainen paikka huvilaelämälle, ja kahdesta telakan rakennuksesta muokattiin huviloita 1880-luvulla arkkitehti [[F. W. Mieritz]]in suunnitelmien mukaan.<ref name="nba" /><ref name=":0" /> Saaren kaupungilta vuonna 1881 vuokrannut Mieritz asui itse toisessa huvilassa, nykyisessä Villa Idassa. Mieritzin kuoltua hänen poikansa [[Frithiof Mieritz]] perusti saareen vuonna 1888 Suomen ensimmäisen sementtivalimon, mutta se meni konkurssiin jo seuraavana vuonna.<ref name="korkesaarikorkeasaari">[https://www.senaatti.fi/app/uploads/2020/02/141103-Korkeasaari_KYS.pdf ''Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari – kulttuuriympäristöselvitys''], s. 10–11, 32, 42, 216–218, 229–233, 240. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy & Maisemasuunnittelu Hemgård, 2010.</ref> 1900-luvun alussa saaren käyttötarkoitus muuttui, kun Helsingin luotsiasema siirtyi [[Vallisaari|Vallisaaresta]] Hylkysaaren. Saaren näkyvin maamerkki, vanha luotsikasarmi, valmistui vuonna 1910 ja sitä korotettiin kahdella kerroksella vuonna 1928. Korotuksen jälkeen rakennuksessa mahtui asumaan 23 perhettä.<ref name="nba" /><ref name=":0" /> Luotsikasarmin suunnitteli [[Rakennushallitus|Rakennushallituksen]] arkkitehti [[Georg Axel Wasastjerna]] ja korotuksen G. A. Sundelin.<ref name="korkeasaari" />
 
Hylkysaaren siirryttyä [[Suomen luotsi- ja majakkalaitos|luotsilaitoksen]] käyttöön sen pohjoispäähän rakennettiin vuonna 1912 pieni kaasutehdas, jossa valmistettiin [[Majakka|majakoissa]] ja [[Loisto (merenkulku)|loistoissa]] polttoaineena käytettyä [[asetyleeni]]kaasua. Valtio pakkolunasti saaren Helsingin kaupungilta vuonna 1931.<ref name="korkeasaari" />