Ero sivun ”Vilhelm III Oranialainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Elämäkerta: kh, pilkutusta ja lauseenvastikkeiden fiksailua
Rivi 27:
== Elämäkerta ==
 
Vuonna 1672 [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]] teki Englannin tuella [[Ranskan–Hollannin sota|hyökkäyksen Hollantiin]] valloittaen siitä suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija [[Johan de Witt]] epäonnistui rauhanteossa ja hänet murhattiin. Vilhelm nousi Hollannin käskynhaltijaksi jatkaenja jatkoi menestyksekkäästi taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa hän solmi rauhan vuonna 1674. Vahvistaakseen asemaansa hän meni vuonna 1677 naimisiin [[MariaJaakko II (Englanti)|MarianJaakko II:n]], tyttären [[JaakkoMaria II (Englanti)|Jaakko II:nMarian]] tyttären kanssa. Vuonna 1678 myös Ludvig XIV päätyi tekemään Hollannin kanssa rauhan, koska pelätenpelkäsi joutuvansa sotaan sekä Hollantia että Englantia vastaan.
 
Vuonna 1685 Jaakko II nousi Englannissa valtaan, ja aiheutti pian vastustusta [[parlamentti|parlamentinvastaisilla]] ja [[katolinen kirkko|katolisuutta]] suosivilla toimillaan. Parlamentti kääntyi Vilhelmin puoleen pyytäen tätä turvaamaan Englannin [[protestantismi|protestanttisuuden]]. Vilhelm nousi vuonna 1688 maihin Englantiin ja suoritti niin sanotun [[Mainio vallankumous|mainion vallankumouksen]]. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkästään Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessä. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava [[Bill of Rights]] -julistus, joka nosti parlamentin vallankäyttäjänä ensimmäistä kertaa [[monarkki|monarkin]] yläpuolelle. Näin mainio vallankumous tuli välillisesti edistäneeksi [[parlamentarismi|parlamentaarisen]] järjestelmän kehitystä Englannissa.
 
Vuonna 1701 astui voimaan myös uusi [[Ison-Britannian vallanperimyslaki]], jonka mukaan parlamentti päätti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten käsiin, sillä sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.
 
HelmikuussaOllessaan helmikuussa 1702, oltuaan ratsastamassa Hampton Courtin kuninkaallisen palatsin puistossa, Vilhelm putosi hevosen selästä sen astuttua myyränkoloon,. ja muutamaaMuutamaa viikkoa myöhemmin hän menehtyikuoli Kensingtonin palatsissa putoamisen aiheuttamiin jälkiseurauksiin. Hän ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle [[Englannin Anna|Annalle]], ja Annan kuoleman jälkeen v. 1714 [[Hannover (suku)|Hannover-suvulle]].
 
== Lähteet ==