Ero sivun ”Representaatio (taide)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh lis v
kh
Rivi 2:
'''Representaatio''' (ransk. représentation), tarkoittaa kuvaamista tai esittämistä.<ref name=":0" /> Se on myös [[taide]]tta, jossa on kuvaamista tai esittämistä. Representaatio korostaa [[kuva]]n tutkimuksen terminä toisaalta kuvatun kohteen ja itse kuvauksen eroa. Tällöin esimerkiksi [[Maisema|maisemasta]] tehty [[Maisemamaalaus|maalaus]] on maiseman representaatio. Toisaalta representaatio korostaa katsojan osuutta kuvan hahmottamisessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 371 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.4.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Representaatio korostaa kuvatun kohteen ja itse kuvauksen erillisyyttä ja kuvan omalakisuutta. Representaation käsite on tuonut esiin katsojan osuutta kuvan hahmottamisessa ja merkityksenannossa. [[Ernst Gombrich|Ernst Gombrichin]] mukaan katsojalla on kyky nähdä esimerkiksi litteälle pinnalle maalattujen väriläikkien kokonaisuus kolmiulotteisena maisemana. Tämä johtuu siitä, että ihmiselläihminen onpystyy kyky projisoidaprojisoimaan kuvaan maiseman [[merkitys|merkityksen]]. Se perustuu [[Skeema|skeemoihin]], eli suurimmaksi oaksi katsojan kuvaan kohdistamiin, opittuihin ennakkoasenteisiin ja odotuksiin. Ernst Gombrichin mukaan kuvien skeemat voivat vaikuttaa todellisuudestahavaintoihin, tekemiimmejoita havaintoihinteemme todellisuudesta, voimme esimerkiksi nähdä maisemassa ”maalauksen”. Kulttuuriset skeemat ohjaavat myös taiteilijoiden työskentelyä, esimerkiksi tapaa, jolla jokin esine esitetään kuvapinnalla.
 
Gombrichin 1950-luvulla esittämiä näkemyksiä representaatiosta alettiin pohtia myös [[Elokuvan tutkimus|elokuvatutkimuksessa]] ja [[Feministinen taiteentutkimus|feministisessä taiteentutkimuksessa]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Kallio, Rakel et. al.|Nimeke=Taiteen Pikkujättiläinen|Vuosi=1991|Sivu=585|Julkaisija=WSOY}}</ref> 
 
Perinteisesti representaatiolla viitattiin esityksen näkyvyyteen ja [[Mimesis|mimeettisyyteen]], siis teoksen kykyyn "sopia" yhteen kohteen näkyvien ominaisuuksien kanssa. Sen haastoi myöhemmin [[Jälkistrukturalismi|jälkistrukturalistinen]] teoria. Sen mukaan representaatio voi viitata minkä tahansa sellaisen aineiston käyttöön, joka viittaa johonkin muuhun, todelliseen tai kuviteltuun, näkyvään tai näkymättömään. Tähän voivat kuulua niin perinteiset "[[Realismi (taide)|realistiset]]" maalaukset, joiden aiheina ovat [[Muotokuva|muotokuvat]], maisemat ja [[Asetelma (maalaustaide)|asetelmat]], kuin myös [[Abstrakti taide|abstraktit]] maalaukset. NiilläNäillä kaikilla voidaan nähdäkatsoa olevan mahdollisuus representaatioon, joskaan ei ehdottoman mimeettisesti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patin, Thomas ja McLerran, Jennifer|Nimeke=Artwords, A Glossary of Contemporary Art Theory|Vuosi=1997|Sivu=113|Julkaisija=Fitzroy Dearborn Publishers}}</ref>
 
== Katso myös ==