Ero sivun ”Karl August Hildén” versioiden välillä

| lapset = Kaarlo Armas Immanuel, Kaarlo Torsten Oskar, Helfrid Kirsti Elisabet, Kaarlo EinarEinari Ilmari ja Kaarlo Martin Johannes

Karl August Hildén syntyi 6.1.1853 Akaassa Penttilän talon poikana kuusilapsisen sisarussarjan nuorimmaisena. Hänen vanhempansa olivat talollinen, [[kuudennusmies]] Emanuel Heikinpoika Penttilä ja Anna Stina Sipilä. KarlMyöhemmin Augusthän muisteli, että koska hän oli ”hintelä ja kivulloinen”. Siksimaanviljelystyöhön, hänet lähetettiin kouluun [[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]]. Nuoruutta varjostivat 1860-luvun katovuosienkatovuodet, joiden aikanamyötä kaksi sisaruksista kuoli. PoikaKristilliset kunnioittiarvot kodinhän uskonnollisiaperi arvojakodistaan. KotiKasvuympäristö oli lähinnä kirkollinen., mutta Akaassa ja Hämeenlinnassa vaikutti myös evankelinen herätysliike. Karl August kävi kirkkoherra E. N. Hildénin rippikoulun. KirkkoherranOpintielle vaikutuksesta Penttilän talonsuuntautuessaan poika otti ajan tavan mukaan hienolta kuulostavan sukunimen Hildén kirkkoherran mukaan. Myöhemmin hän muisteli, että jo hyvin varhain hän päätti antautua papin uralle toivoen, että "minusta tulisi oikea pappi...eikä mikään palkkapaimen."

== Opinnot ja työPapinuralle ==

Hildén pääsi ylioppilaaksi 19-vuotiaana 1872 Hämeenlinnan lukiosta. Hän kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Opiskeluvuosina hänen yhteytensä evankelisuuteen vahvistui. jaKäytännön hän”papillisiin ottitehtäviin” osaahän käytännön ”papillisiin tehtäviin”osallistui Hausjärvellä. Vuonna 1875 hän suoritti [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa|teologisen erotutkinnon]] hyvin arvosanoin ja hänet [[Ordinaatio|vihittiin papiksi]] 1875 Turussa. [[Pastoraalitutkinnot|Pastoraalitutkinnon]] Hildénhän suoritti 1878.

AluksiTultuaan [[Ordinaatio|vihityksi papiksi]] Turussa vuonna 1875 Hildén toimi [[Hausjärvi|Hausjärven]] vt. [[Kappalainen|kappalaisena]], [[Naantali|Naantalin]] kirkkoherran apulaisena ja [[Hausjärvi|Hausjärven]] kirkkoherran apulaisena, vuodesta 1876 [[Renko|Rengo]]<nowiki/>n vt. kappalaisena ja [[Sääksmäki|Sääksmäen]] vt. kirkkoherrana, vuodesta 1877 Hausjärven kirkkoherran apulaisena sekä vuodesta 19781878 [[Hattula|Hattulan]] vt. kirkkoherrana ja samalla [[Tyrväntö|Tyrvännön]] vt. kappalaisena. Jo nuorena hän osoittautui toimeliaaksitavallista toimeliaammaksi evankeliseksi papiksi.

Vuonna 1879 Hildén haki kasvavan [[Helsinki|Helsingin]] ruotsalais-suomalaisen seurakunnan toisen [[Komministeri|komministerin]] virkaa. Hän voitti tasaväkisen vaalin ja aloitti virassa 1880. Toimeliaaksi ja pidetyksi osoittautunut mies valittiin vahvan enemmistön äänin Helsingin vastaperustettuun kolmannen kappalaisen virkaan vuodesta 1892. Kun Helsinki väestönkasvun myötä 1906 jaettiin kolmeen suomen- ja kolmeen ruotsinkieliseen seurakuntaan., Hildén siirrettiin valintansa mukaan siirrettiin uuden Helsingin eteläisen suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi ja vt. kirkkoherraksi. Vaalissa hänet sitten valittiin ylivoimaisella enemmistöllä vakinaiseksi kirkkoherraksi, johon virkaan hän astui 1907 ja hoiti sitä kuolemaansa 1924 asti.

Helsingissä Hildénistä kasvoi monitahoinen vaikuttaja, myös nousevan kirkollisen yhdistystoiminnan saralla. Ensin hän tuli vedetyksi [[Merimieslähetys|Suomen Merimieslähetysseuran]] sivutoimiseksi sihteeriksi, jota tehtävää hän hoiti 1880‒81. [[Lähetystyö|Sisälähetyksen]] uranuurtajia hänestä tuli sen myötä, että hän oli perustamassa [[Helsingin Kaupunkilähetys|Helsingin Kaupunkilähetystä]] 1883 ja toimi sitten sen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja vielä jäsenenä elämänsä loppuun saakka. Evankelisena Hildén kutsuttiin 1881 [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] jäseneksi ja valittiin sen johtokuntaan 1887. Evankelisen liikkeen hajaantumisen aikoina 1896 hänet kuitenkin syrjäytettiin johtokunnasta hänen ajauduttuaan ns. oikeisto-oppositioon. Hildénistä tuli myös kirkon nuorisotyön uranuurtajia, kun hän oli perustamassa [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Evankelis-Lutherilaista Nuorukaisyhdistystä]] 1889 ja toimi sen johtokunnan puheenjohtajana. Evankelisuuden hajaannuksen seurauksena hänet syrjäytettiin myös tästä yhdistyksestäjohtokunnasta 1897. Kriisivaiheen jälkeen kirkollisen linjan selkiydyttyä Hildén siirtyi [[Suomen Lähetysseura|Suomen Lähetysseuran]] johtokuntaan, ensin sihteeriksi ja jäseneksi 1902 sekä sitten varapuheenjohtajaksi, kunnes hän kannatuksen laskettua joutui luopumaan paikastaan 1911. [[Kirkolliskokous|Kirkolliskokousedustana]] hän oli 1903.

HildenHildén toimi myös uskonnonopettajana neiti [[Hilja Tavaststjerna|Hilja Tavaststjernan]] yksityisessä naisväen koulussa Helsingissä 1880–1881 sekä tirehtööri F. H. Paerschin yksityisessä saksalaisessa naisväen koulussa 1882. Vuosina 1892, 1896, 1900, 1903 ja 1905 Hildén oli myös Helsingin [[Suomen saksalainen seurakunta|saksalaisen seurakunnan]] vt. kirkkoherra.