Ero sivun ”Karhula” versioiden välillä

Vuonna 1902 [[William Ruth]] muodosti [[Karhula Osakeyhtiö]]n, jonka osakepääoma oli neljä miljoonaa markkaa. Karhulan tehtaat siirtyivät [[A. Ahlström]]in omistukseen 9. marraskuuta 1915 6,5 miljoonan markan kauppahinnasta. Karhula Osakeyhtiö fuusioitiin A. Ahlströmiin 17. kesäkuuta 1941. Karhulan konepaja valmisti paperi- ja kartonkikoneita, kunnes Ahlström myi nämä liiketoiminnat Valmetille 1987 ja itävaltalaiselle Andritz AG:lle 2001. [[Karhulan lasitehdas]] oli loppuaikoinaan Suomen ainoa lasipurkkeja ja -pulloja valmistanut tehdas, jonka yhdysvaltalainen [[Owens-Illinois]] osti vuonna 1995 ja lopetti vuonna 2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5246652 | Nimeke = Karhulan lasi siirtyy historiaan, Finlandia-pullon valmistus loppuu Suomessa| Ajankohta = 4.5.2009| Julkaisu = Yle Kymenlaakso| Viitattu = 13.7.2019 }}</ref>. Ahlströmin lasivillatehdas toimi Karhulassa 1960-luvun alkupuolelta vuoteen 1982<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Ahlström lakkauttaa Karhulan lasivillatehtaan| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.10.1981| Sivut = 34| www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/41807c09-96a3-4a13-824c-caa9b877cc35/25| www-teksti = Näköislehden etusivu (tilaajille)}}</ref>. [[Pumppu]]tehtaan Ahlström myi vuonna 2000 sveitsiläiselle [[Sulzer Pumps|Sulzerille]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.talouselama.fi/uutiset/pumput-vilahtivat-ulkomaisiksi/c16473ec-8b01-3690-927b-8da1e8e67e83 | Nimeke =Pumput vilahtivat ulkomaisiksi | Tekijä =Malin, Risto | Ajankohta =14.4.2000 | Julkaisu = Talouselämä| Viitattu = 13.7.2019 }}</ref> ja [[lasikuitu]]tuotetehtaan vuonna 2016 yhdysvaltalaiselle [[Owens Corning]]ille<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8612666 | Nimeke = Ahlstrom myy Karhulan ja Mikkelin tehtaat amerikkalaisyhtiölle| Tekijä = Kykkänen, Valtteri| Ajankohta =21.1.2016 | Julkaisu =Yle Uutiset | Viitattu = 13.7.2019 }}</ref>. Yhä toimiva [[Karhulan kartonkitehdas]] on myös Ahlströmin peruja, ja Ahlström omisti aiemmin myös osan [[Sunila (yritys)|Sunilan]] sellutehtaasta.

 

Kymin ja Kotkan liittäminen toisiinsa oli esillä vuosina 1949–50 mutta lopulta Kymin teollisuustaajamista päätettiin muodostaa Karhulan kauppala vuonna 1951, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin kunnan keskeiset alueet; kirkonkylä [[Helilä]] sekä Karhulanniemen, [[Sunila]]n ja [[Korkeakoski (Kotka)|Korkeakosken]] teollisuusalueet. Kauppala sai nimensä Karhulanniemen teollisuusalueesta, joka periytyy puolestaan tilannimeen Karhula Helilän kylässä. [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema Sunilan asuntoalue oli alun perin kaavoituksella muuhun kuntakokonaisuuteen liittymätön alue Kymissä. [[Otto-Iivari Meurman]]in luomassa Karhulan kauppalan ensimmäisessä yleiskaavassa vuodelta 1955 pyrittiin kokoamaan kylätaajamia kauppalan asumalähiöiksi ja luomaan Helilästä liikekeskusta.