Ero sivun ”Rakel Linnanheimo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
fix
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
fix+naamioinnit
Rivi 30:
Rakel Linnanheimo oli seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorin. Hänen vanhempansa olivat Johan (Juho) Gustaf Linnanheimo (alk. Grönroos) ja Aksa Johanna Grönlund. Rakel syntyi Turussa, josta perhe muutti Helsinkiin vuonna 1911. Myöhemmin Juho Linnanheimo hankki perheelleen kesäpaikan [[Pornainen|Pornaisten]] [[Laukkoski|Laukkoskelta]].<ref>Nikula 2000, s. 8</ref> Linnanheimon vanhemmat sisaret [[Ragnhild Peitsalo]] ja [[Elli Ylimaa]] olivat näyttelijöitä, ja hänen seitsemän vuotta nuorempi sisarensa [[Regina Linnanheimo]] oli suomalaisen elokuvan kulta-ajan valovoimaisimpia tähtiä.<ref name=muisto/> Linnanheimo tutustui 1930-luvun alussa [[Valentin Vaala]]an ja Theodor Tugaihin (myöhemmin [[Teuvo Tulio]]), joista tuli hänen hyviä ystäviään. He viettivät paljon aikaa Kluuvikadun [[Fazer]]-kahvilassa. Myöhemmin myös Regina liittyi heidän seuraansa.<ref>Nikula 2000, s. 20</ref>
 
Rakel Linnanheimo teki teatteridebyyttinsä seitsemänvuotiaana näytelmässä ''Tunturi-Eivind ja hänen vaimonsa'', ja haaveili siitä lähtien näyttelijänurasta. Isä kuitenkin suhtautui lastensa teatterihaaveisiin kielteisesti. Oltuaan hetken harjoittelijana [[Viipurin Näyttämö]]llä hänLinnanheimo palasi Helsinkiin toiveenaan pyrkiä [[Suomen Näyttämöopisto]]on, muttei saanut isältään siihen lupaa. Sen sijaan hän alkoi työskennellä mannekiinina ja valokuvamallina, ja esiintyi viiden vuoden ajan useissa muotinäytöksissä ja lehtimainoksissa. Linnanheimo ei kuitenkaan haudannut näyttelijähaaveitaan, vaan esiintyi silloin tällöin [[Helsingin Kansanteatteri]]n avustajana.<ref>Nikula 2000, s. 14–16</ref>
 
== Elokuvaura ==
Rivi 40:
== Elokuvauran jälkeen ==
 
Linnanheimo siirtyi 1950-luvullaluvun vaihteessa elokuvamaskeerauksesta toimistotöihin lankonsa omistamaan Merikiito Oy:hyn. Pian sen jälkeen hänen Regina-siskonsa aloitti [[Yleisradio]]ssa kielenkääntäjänä. Rakel Linnanheimo toimi käännöstekstien oikolukijana eläkevuosinaan.<ref name=muisto/> Hän ja Regina Linnanheimo jäivät suurperheestä viimeisiksi, ja eläkkeelle jäätyään siskokset tekivät paljon ulkomaanmatkoja. Molempien suosikkikohde oli [[Italia]]. He myös viettivät Pornaisten huvilalla kesiä kahdestaan.<ref>Nikula 2000, s. 221, 229</ref>
 
== Yksityiselämä ==
Rivi 88:
| 1952 || ''[[Silmät hämärässä]]'' || farmaseutti
|}
 
== Naamioijana ==
{{palstoitus alkaa}}
* ''[[Taistelu Heikkilän talosta (vuoden 1936 elokuva)|Taistelu Heikkilän talosta]]'' (1936)
* ''[[Mieheke]]'' (1936)
* ''[[Vaimoke]]'' (1936)
* ''[[Nuorena nukkunut (vuoden 1937 elokuva)|Nuorena nukkunut]]'' (1937)
* ''[[Kiusaus (vuoden 1938 elokuva)|Kiusaus]]'' (1938)
* ''[[Laulu tulipunaisesta kukasta (vuoden 1938 elokuva)|Laulu tulipunaisesta kukasta]]'' (1938)
* ''[[Varastettu kuolema]]'' (1938)
* ''[[Aktivistit (elokuva)|Aktivistit]]'' (1939)
* ''[[Punahousut]]'' (1939)
* ''[[Rikas tyttö]]'' (1939)
* ''[[Avoveteen (elokuva)|Avoveteen]]'' (1939)
* ''[[Kyökin puolella]]'' (1940)
* ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' (1940)
* ''[[Unelma karjamajalla]]'' (1940)
* ''[[Poikani pääkonsuli]]'' (1940)
* ''[[Tottisalmen perillinen]]'' (1940)
* ''[[Ryhmy ja Romppainen (elokuva)|Ryhmy ja Romppainen]]'' (1941)
* ''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]'' (1941)
{{palstanvaihto}}
* ''[[Antreas ja syntinen Jolanda]]'' (1941)
* ''[[Synnin puumerkki]]'' (1942)
* ''[[Varaventtiili]]'' (1942)
* ''[[Neljä naista]]'' (1942)
* ''[[Jees ja just]]'' (1943)
* ''[[Neiti Tuittupää]]'' (1943)
* ''[[Herra ja ylhäisyys]]'' (1944)
* ''[[Kohtalo johtaa meitä]]'' (1945)
* ''[[Rakkauden risti]]'' (1946)
* ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]'' (1946)
* ''[[Sisulla ja sydämellä]]'' (1947)
* ''[[Koskenkylän laulu]]'' (1947)
* ''[[Läpi usvan]]'' (1948)
* ''[[Soita minulle, Helena!]]'' (1948)
* ''[[Sankari kuin sankari]]'' (1948)
* ''[[Keittiökavaljeerit]]'' (1948)
* ''[[Vain kaksi tuntia]]'' (1949)
{{palstoitus loppuu}}
 
== Lähteet ==