Versio 29. joulukuuta 2020 kello 19.03 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta p +luokka ← Vanhempi muutos		Versio 2. syyskuuta 2021 kello 17.06 muokkaa kumoa Munsalan kansallispuku (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 921 muokkausta →‎Elämäkerta Uudempi muutos →
Rivi 7: Vuonna 1951 Hustich nimitettiin [[Svenska handelshögskolan]]in talousmaantieteen professoriksi. Myöhemmin hän toimi saman korkeakoulun vararehtorina ja rehtorina. Talousmaantieteen tutkijana Hustich käsitteli muun muassa tulotason alueellisia eroja, kehitysaluekysymyksiä, elinkeinorakenteen muutoksia ja maatalouden ongelma. Hän kirjoitti alalta useita kansantajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hustich oli kauppa- ja teollisuusministerinä [[Miettusen I hallitus\|Miettusen I hallituksessa 1961–1962]]. Hän oli hallituksessa sitoutumattomana ammattiministerinä. Sen jälkeen hän toimi monissa muissa valtionhallinnon asiantuntijatehtävissä ja muun muassa valtion ~~ulkomaan kauppavaltuuskunnan~~ulkomaankauppavaltuuskunnan puheenjohtajana (1962–1973). Hustich sanoi olevansa poliittiselta ajattelultaan keskustasta vasemmalla<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke = Urho Kekkosen päiväkirjat 2, 1963–68 \| Tekijä = Suomi, Juhani (toim.) \| Vuosi = 2002 \| Sivu = 32 \| Julkaisija = Otava \| Isbn = 951-1-18174-2}}</ref>. Nuoruudessaan Hustich työskenteli [[Suomen Matkailuliitto\|Suomen matkailijayhdistyksessä]] Lapissa ja retkeili laajasti maakunnassa. Hän oli perustamassa [[Suomen luonnonsuojeluliitto\|Suomen luonnonsuojeluyhdistystä]] ja toimi myöhemmin tieteellisten seurojen johdossa, muun muassa [[Suomen maantieteellinen seura\|Suomen maantieteellisen seuran]] ja [[Suomen Tiedeseura]]n puheenjohtajana. Hän oli [[Suomalainen tiedeakatemia\|Suomalaisen tiedeakatemia]]n jäsen vuodesta 1973. Rivi 13: Akateemikon arvonimen Hustich sai 1975. Hänet vihittiin muun muassa [[Joensuun yliopisto]]n kunniatohtoriksi (1979). Hustich suunnitteli Suomen ensimmäinen vaellusreitin Pallakselta Hettaan. Reitti merkittiin maastoon ensimmäisen kerran 1934.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Juha-Pekka Rauhala, Anna-Liisa Sippola\|Nimeke=Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa \|Vuosi=1992\|Julkaisija=Metsäntutkimuslaitos\|Isbn=9789514012099\|Kieli=FI\|www= http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/521040/951-40-1209-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y \|Viitattu=2019-05-14 }}</ref> == Teokset ==

Ero sivun ”Ilmari Hustich” versioiden välillä