Ero sivun ”Konkurssi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luontevammin tähän yhteyteen |
p kirjoitusvirhe |
||
Rivi 1:
'''Konkurssi''' on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään [[Maksukyvyttömyys|maksukyvyttömän]] [[Velallinen|velallisen]] ja hänen kaikkien [[Velkoja|velkojiensa]] taloudelliset suhteet.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Taloustiedon taloussanasto|Vuosi=1987|Kappale=konkurssi|Sivu=|Julkaisija=Taloustieto r.y.}}</ref> Konkurssissa velallisen kaikki omaisuus siirtyy ''konkurssipesälle'' velkojien määräysvaltaan.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Bräysy, Pia|Nimeke=Perintä käytännössä|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Kauppakamari}}</ref> Varat muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille lain mukaisessa järjestyksessä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Koulu, Risto & Lindfors, Heidi|Nimeke=Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisija=Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto}}</ref>
Konkurssissa yrityksen liiketoiminta tavanomaisesti lakkaa. Liiketalouden näkökulmasta konkurssi poistaa markkinoilta toimijat, joiden liiketoiminta ei ole kannattavaa. [[Luottotappio|Luottotappioriskin]] ja yleisen luotettavuuden vuoksi konkurssilla varmistetaan, että vain riittävän maksukykyiset yritykset saavat toimia markkinoilla.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Könkkölä, Mikko & Linna, Tuula|Nimeke=Konkurssioikeus|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Talentum}}</ref>
Rivi 22:
=== Konkurssiin asettaminen ===
Jotta velallinen voidaan asettaa konkurssiin, sen tulee olla ''konkurssikelpoinen''. Konkurssikelpoisia ovat [[luonnollinen henkilö|luonnolliset henkilöt]] ja
Konkurssikelpoisia eivät ole [[valtio]], [[kunta]], [[Ahvenanmaan maakunta]], [[valtion liikelaitos]], itsenäinen julkisoikeudellinen laitos (muu kuin yliopisto) tai evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko tai näiden [[seurakunta]] tai [[seurakuntayhtymä]]. Konkurssikelpoisia eivät myöskään ole [[rekisteröimätön yhdistys]], yrityksen [[sivuliike]] tai muu epäitsenäinen osa, [[siviiliyhtiö]] (yhteisomistussuhde), [[elinkeinoyhtymä]] tai [[verotusyhtymä]].<ref name=":2" />
Rivi 35:
Tuomioistuin määrää konkurssipesälle ''pesänhoitajan'' samalla, kun velallinen asetetaan konkurssiin''.'' Velkojat ja velallinen voivat tehdä ehdotuksia, kenet tehtävään valitaan. Pesänhoitajaksi pääsyyn ei ole tutkintovaatimusta, mutta suurin osa on [[Asianajaja|asianajajia]]. Pesänhoitajan tehtävänä on huolehtia konkurssihallinnosta. Yleistä päätösvaltaa hänellä ei ole, vaan se kuuluu velkojille. Pesänhoitajan tulee toimia velkojien yhteiseksi eduksi. Vaikka suurimmilla velkojilla on käytännössä sananvaltaa pesänhoitajan valintaan, hänen on oltava puolueeton. Tarvittaessa pesänhoitajia voidaan määrätä useampia kuin yksi; se voi olla tarpeen pesän laajuuden perusteella.<ref name=":2" />
Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu pesän selvittäminen, valvontoihin, jakoluetteloon ja tilitykseen liittyvät tehtävät, omaisuuden realisointi sekä juokseva hallinto ja muut tehtävät.<ref name=":2" /> Pesänhoitajan tulee ottaa haltuunsa konkurssipesän omaisuus, laatia pesäluettelo ja velallisselvitys.
Velkojat tekevät päätökset tehdään ''velkojainkokouksessa''. Kokouksia pidetään ainakin kaksi: alkukokous ja loppukokous. Tarvittaessa pidetään myös välikokouksia. Alkukokous voidaan jättää pitämättä, jos konkurssi tulee raukeamaan tai pesäluetteloa ei voida laatia. Kokouksen päätökseksi tulee mielipide, joka saa enemmistön ''annetuista äänistä''. Velkojan äänimäärän peruste on konkurssisaatavan pääoma ja ennen konkurssia kertynyt korko. Ne lasketaan euroissa sentin tarkkuudella. Konkurssin jälkeen kertynyt korko otetaan huomioon vain etuoikeutetuilta saatavilta. Viimesijaiset saatavat eivät tuota äänioikeutta, jos on ilmeistä, ettei saatavalle kerry jako-osuutta; näin on käytännössä aina.<ref name=":2" />
Rivi 90:
===Luonnollisen henkilön konkurssi===
Konkurssiin voidaan Suomessa asettaa myös luonnollinen henkilö. Konkurssilla ei kuitenkaan vapaudu vastaamasta veloista eikä kyseessä siten ole [[henkilökohtainen konkurssi]].<ref>[http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Vastauksetkirjallisiinkysymyksiin/Kysymysarkisto/Vuoden2009kysymykset/1236880983694 Oikeusministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen]</ref> Luonnollisen henkilön konkurssin tarkoituksena on saada parempi selko henkilön varallisuudesta esimerkiksi ulkomailla.<ref>[http://www.asiakastieto.fi/servlet/Ajankohtaista?T=nll&A=295&v=2000&a=Velkaj%E4rjestely,+yrityssaneeraus+ja+konkurssi Asiakastieto.fi]</ref>
Konkurssiin voidaan asettaa kenet tahansa: ulkomaan kansalainen, lapsi tai vajaavaltainen, ilmeisesti ei kuitenkaan diplomaattia. Merkitystä ei ole sillä, toimiiko henkilö [[Yrittäjä|yrittäjänä]] vai ei. Jos henkilö kuolee ennen konkurssia, [[kuolinpesä]] voidaan asettaa konkurssiin. Jos henkilö kuolee konkurssin aikana, kuolinpesästä tulee konkurssivelallinen.<ref name=":2" />
| |||