Ero sivun ”Neuvostopropaganda” versioiden välillä

[[Tiedosto:Soviet Poster 4.jpg|pienoiskuva|”Jotta meillä olisi enemmän, mei­dän täytyy tuottaa enemmän. Tuot­taak­sem­me enem­män, meidän täy­tyy tie­tää enemmän.”]]{{Neutraalius}}

'''Neuvostoliiton kommunistipropaganda''' perustui [[marxismi-leninismi|marxilais-leniniläiseen]] ideologiaan, tuki [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|kommunistista puoluetta]], tunkiulottui kaikkialle ja oli hyvin tehokasta. Se ulottui jopa sosiaali- ja luonnontieteisiin ja tuottituottaen monia [[Näennäistiede|pseudotieteellisiä]] teorioita, kuten [[lysenkolaisuus|lysenkolaisuuden]], kun taas varsinaiseen tieteeseen perustuvia tieteenaloja, kuten [[Perinnöllisyystiede|genetiikka]], [[kybernetiikka]] ja [[vertaileva kielitiede]] tuomittiin ja kiellettiin ”porvarillisena pseudotieteenä”. On sanottu, että ”totuuksia sorrettiin, kaikkien alojen valheita jauhettiin taukoamatta painotuotteissa, loputtomissa kokouksissa, kouluissa, joukkomielenosoituksissa ja radiossa”{{Kenen mukaan}}<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Conquest, Robert|Nimeke=Reflections on a Ravaged Century|Vuosi=2001|Sivu=101–111|Julkaisija=W.W. Norton|Isbn=0-393-04818-7|Kieli={{en}}}}</ref>.

Neuvostoliiton pääsensuurielin [[Glavlit]] työllisti 70&nbsp; 000 täysiaikaista työntekijää paitsi poistamaan ei-toivottavaa tekstiä, myös ”varmistamaan, että oikeanlainen ideologinen väri lisättiin jokaiseen julkaistuun seikkaan”{{Kenen mukaan}}. Minkä tahansa ”puolueen linjan” vastaisen seikan kertomisesta rangaistiin vankeudella. ”Nykyään mies puhuu vapaasti ainoastaan vaimolleen – yöllä, lakanat pään yli vedettynä”, kirjailija [[Isaak Babel]] sanoi yksityisesti luotetulle ystävälleen.<ref name=":1" />

[[Robert Conquest]]in mukaan ”Ennennäkemätön”ennennäkemätön [[valtioterroriHirmuvalta|terrori]] näyttää välttämättömältä ideologisesti motivoiduille yrityksille muuttaa yhteiskuntaa massiivisesti ja nopeasti, kaikkien luonnollisten mahdollisuuksien vastaisesti”. Tähän liittyvät väärennökset tapahtuivat kaikilla tasoilla, mittakaavassa, joka tuskin oli uskottavaa. Tosiasiat, todelliset tilastotiedot, katosivat fantasiamaailmaan. Historia – mukaan lukien kommunistipuolueen historia – kirjoitettiin uusiksi. Epähenkilöt katosivat virallisista tiedoista. Uusi menneisyys – ja uusi nykyhetki – pakotettiin neuvostokansan vangittuihin mieliin, mikä myönnettiin totuuden tullessa esiin 1980-luvun lopulla.<ref name=":1" />