Ero sivun ”Dietrich Bonhoeffer” versioiden välillä

Bonhoefferin asenne Hitleriin ja tämän hallitukseen tiukkeni sodan aikana. Ennen sotaa hän oli vielä puhunut [[Mahatma Gandhi|gandhilaisen]], pasifistisen vastarinnan puolesta. Sodan jatkuminen ja raaistuminen sekä yhä radikaalimpia muotoja saava juutalaisten vaino pakottivat Bonhoefferin kuitenkin arvioimaan tilannetta uudelleen. Hän ei enää torjunut aseellista [[vallankaappaus]]ta ja [[attentaatti]]a Hitleriä vastaan. Bonhoefferin mielestä tyranninmurha oli äärimmäisenä keinona eettisesti oikeutettu, vaikkakaan ei synnitön teko. Kyse oli käsien tahrimisesta, jos vastuunkanto sitä edellytti. Tämän ajatuksensa hän toi esiin esimerkiksi teoksessaan ”Ethik” (”Etiikka”), jonka parissa hän työskenteli syksyllä 1940. Bonhoeffer liittyi yhä tiiviimmin Hitlerin vastaiseen liikkeeseen. Hän oli tietoinen suunnitelmista murhata Hitler, vaikka hän ei aktiivisesti osallistunutkaan attentaattihankkeisiin.

 

Bonhoeffer kihlautui 17. tammikuuta 1943 [[Maria von Wedemeyer]]in (1924–1977) kanssa. 13. ja 21. maaliskuuta Hitlerin vastainen salaliitto yritti Hitlerin murhaamista, mutta yritykset epäonnistuivat. Samana vuonna 5. huhtikuuta Bonhoeffer pidätettiin, koska hänen lankonsa Hans von Dohnanyin kotona tehdyssä kotietsinnässä löydettiin sattumalta asiakirjoja, jotka osoittivat hänen osallisuutensa vastarintaliikkeeseen. Koska Bonhoefferia epäiltiin ensin toiminnasta [[Wehrmacht]]ia vastaan, hän joutui tutkintavankeuteen armeijan vankilaan Tegeliin. Häntä vastaan nostettiin [[Sotaoikeus|sotaoikeudessa]] syyte, mutta vastarintaliikkeeseen osallistuneet korkea-arvoiset upseerit onnistuivat ensi alkuun estämään jutun esittämisen.