Ero sivun ”André Malraux” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Alkuvaihe: Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
→‎Alkuvaihe: Sana 'bukinistien' kursivoitu.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 3:
 
==Alkuvaihe==
Vuonna 1905 André Malraux’n vanhemmat erosivat. Hän vietti lapsuutensa äitinsä, isoäitinsä ja [[Bondy]]ssä sekatavarakauppaa pitäneen tätinsä kanssa. Lapsuudesta hänelle ei jäänyt kovin mieluisia muistoja; tätä hän käsittelee teoksessaan ''Antimémoires'' (1967). Vuonna 1909 hänen isänsä teki itsemurhan, mutta tapahtuman vaikutukset olivat melko vähäiset, koska yhteydet isään olivat harvinaisia. Hän aloitti lukion rue Turbigon lyseossa, ja jo tällöin hän oli säännöllinen vieras Seinen rannan käytettyjen kirjojen kauppiaiden, ''bukinistien'', luona sekä elokuvateattereissa, taidenäyttelyissä, konserteissa ja teattereissa. Tällöin alkoi myös hänen intohimonsa nykykirjallisuuteen<ref>Joseph Hoffmann, L'Humanisme de Malraux, Paris, Klincksieck,‎ 1963</ref>.
 
Häntä ei hyväksytty vuonna 1918 [[Lycée Condorcet]]’n oppilaaksi, minkä myötä hän luopui ajatuksesta suorittaa ylioppilastutkinto. Hän seurusteli entistä enemmän pääkaupungin taiteilijapiireissä ja julkaisi ensimmäiset teoksensa vuonna 1920: esseen kirjallisuuden teoriasta, kritiikkikokoelman sekä ensimmäiset proosateoksensa. Nämä varhaisvaiheen teokset kuuluivat Malraux’n oman käsityksen mukaan farfelu-luokkaan. Tämä oli hänen oma terminsä, joka tarkoitti lähinnä mieletöntä<ref>Jean-Michel Kalmbach ja Seppo Sundelin, Suomi–ranska–suomi-sanakirja, WSOY, 2000,s.699</ref>. Tämän proosarunouden lähtökohtina olivat [[saksa]]lainen [[ekspressionismi]], [[Max Jacob]]in [[kubismi]] ja [[Guillaume Apollinaire]]n runous. Clappiquen henkilökuva ''La Condition humaine'' -teoksessa on suoraan tämän ensimmäisen malrauxlaisen kauden mukainen. Tämän kautensa aikana hän näytteli myös Kuningas Ubua ja luki [[Alfred Jarry]]n tuotantoa. Myöhemmin vuonna [[1948]] hän liittyi jäseneksi Collège de Pataphysique -hullutteluseuraan.<ref>Joseph Hoffmann, L’Humanisme de Malraux, Paris, Klincksieck,‎ 1963</ref>