Ero sivun ”Turun linna” versioiden välillä

{{Rakennus

| nimi = Turun linna

| kuva = Turku Castle.jpg

| kuvateksti = Turun linnan länsipääty satamasta katsottuna.

Ulkoapäin linna oli umpinainen harmaakivilinna, jonka muurissa oli ainoastaan ampuma-aukkoja, mutta sisälle linnaan rakennettiin kaksi siipirakennusta, toinen pohjoissivulle ja toinen eteläsivulle, joihin tuli yli 40 huonetta. Näin linnan keskelle muodostui pitkä ja kapea linnanpiha. Linnan sisällä liikkumista rajoitettiin puolustuksellisista syistä siten, että käynti linnan sisällä kävi linnapihan seinustoilla olleiden puisten parvikäytävien kautta, jotka pystyttiin hätätilanteessa tuhoamaan nopeasti. Myös kaikki suuremmat ikkunat olivat linnapihan puolella ja ulkomuurissa oli ainoastaan ampuma-aukkoja. Linnan Pohjoiseen siipeen rakennettiin palatsiosa, jonka pohjakerros toimi varastona, keskikerros linnantupana ja ylin kerros asuintiloina. Yksi linnan huoneista pohjoissiivessä oli aina sisustettuna kuningasta varten, siltä varalta että tämä sattuisi tulemaan vierailulle. Pohjoissiivessä sijaitsi myös nykyään [[Turun linnan katoliset kappelit|Nunnakappeli]]ksi kutsuttu kappeli, joka oli kaikille avoin ja sinne hakeutuivat myös linnan muurien ulkopuolella asuneet ihmiset. Linnan eteläinen siipi toimi linnan varastona.

 

 

Olot Ruotsissa kävivät 1300-luvun puolivälistä lähtien epävarmemmiksi, kun kruunusta ryhdyttiin käymään veristä sotaa. Valtaistuimelle nostettiin 1364 saksalainen ruhtinas [[Albrekt Mecklenburgilainen]], sen jälkeen kun Ruotsin aateliston enemmistö oli syössyt [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] pois vallasta. Suomessa valtaa piti samanaikaisesti [[Bo Joninpoika Grip]], joka oli rikkaana aatelisena saanut koko Suomen omaksi läänityksekseen. Hän vastusti uutta saksalaista syntyperää olevaa kuningasta ja pyrki Turun linnasta käsin estämään tämän pyrkimykset Suomessa. Linna kärsi pahoja vaurioita näiden valtataisteluiden aikana, kunnes se lopulta rappeutuneena ja yli kahdeksan kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen luovutettiin uudelle kuninkaalle 1365. Linnan tuhoutuneet osat rakennettiin kuitenkin uudestaan entistä komeammiksi, ja 1300-luvun päättyessä Turun linna oli Pohjoismaiden suurimpia ja tärkeimpiä linnoja.

1400-luvulla linnassa seurasi jälleen uusi rakennusvaihe. Tällöin linnan salit holvattiin ja koilliskulmassa sijainnut puukappeli korvattiin kivirakennuksella, jonka toiseen kerrokseen suunnitellun kappelin rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken. Linnan eteläsiipeen sijoitettiin varaston sijaan keittiö ja leivintupa, toiseen kerrokseen rakennettiin Iso linnantupa juhlia varten ja linnan [[Vouti|voudin]] kamarin yläpuolelle kirjurintupa. Tällöin linnaan tehtyjen holvausten perusteella uudistusten esikuvina ovat olleet [[Pommeri|Pommerin]] ja Puolan linnat.

 

 

Linna oli myös 1400-luvulla monien tapahtumien keskipiste. Siellä vierailivat muun muassa [[Kalmarin unioni]]n kuninkaat [[Eerik Pommerilainen]] ja [[Kristian I]] sekä Ruotsin valtionhoitajat [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]], [[Eerik Akselinpoika Tott]] ja Sten Sture vanhempi.

[[Tiedosto:Turun esilinnan piha pienoismallissa.jpg|pienoiskuva|Esilinna valmistui nykyiseen muotoonsa 1500-luvun lopulla. Sen muurien sisällä olevan pihamaan kautta kuljettiin päälinnan puolelle.]]

[[Tiedosto:Albert Edelfelt - Duke Karl Insulting the Corpse of Klas Fleming.jpg|pienoiskuva|[[Albert Edelfelt]]in teos ''[[Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista]]'' kuvaa [[Kaarle-herttua]]a tarttumassa [[Klaus Fleming]]in ruumiin partaan Turun linnan Sturenkirkossa. [[Suomen Kansallisgalleria]]n kokoelmiin kuuluva teos on sijoitettu Turun linnaan.]]

 

Linnan sijainti oli kuitenkin vielä Vaasa-ajallakin tärkeä, joten Kustaa Vaasan määräyksestä linnassa aloitettiin laajamittaiset korjaus- ja laajennustyöt renessanssin hengessä. Vanhentuneet solakäytävät korvattiin porrastorneilla, jotka helpottivat liikkumista linnan sisällä. Pieni porrastorni valmistui 1550 ja iso porrastorni 1558. Päälinnan itäinen sisäänkäynti uusittiin rakentamalla laskusillan tilalle porrashuone 1558. Myös keskiaikaisen päälinnan yhteyteen sen itäpuolelle rakennettu matalampi esilinna sai lopullisen muotonsa 1576–1588. Sitä oli rakennettu monissa erissä linnasaaren kasvettua [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] ansiosta. Esilinnasta tuli neliömäinen rakennusryhmä, jonka pohjoisnurkassa sijaitsee viisikulmainen, eteläisessä siivessä kuusikulmainen ja itäisen sivustan keskikohdalla nelikulmainen torni. Lisäksi esilinnan itäisessä kulmauksessa sijaitsee pyöreä tykkitorni.

Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki Suomessa vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Jouluaattona 1562 Juhana toi vaimonsa, Puolan kuninkaan tyttären [[Katarina Jagellonica]]n Turun linnaan. Uudet salit olivat tällöin Suomen historiassa ennennäkemättömän loistokkaan hovielämän puitteina. Herttuattarella oli myötäjäislahjoina mukanaan muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli [[Gobeliini|gobeliineja]], yöasuja ja haarukoita, joita Suomessa ei ollut nähty tätä ennen. Katarinan elämäntapa oli varsin tuhlaavainen. Hänellä oli esimerkiksi mukanaan kokonaan oma henkilökunta, johon kuului kamaripalvelijoita, hovipoikia, räätäleitä ja jopa hovinarreja, jotka olivat kääpiöitä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Otava|Nimeke=Forum V: Ruotsin itämaasta Suomeksi|Vuosi=2018|Sivu=82|Julkaisija=kustannusosakeyhtiö Otava}}</ref>

 

 

Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaaksi noussut Juhanan vanhempi veli [[Eerik XIV]] ajautui kuitenkin avoimeen konfliktiin Juhanan kanssa, koska Ruotsi oli sodassa Puolan kanssa samanaikaisesti kun Juhana nai Katariina Jagellonican. Konfliktin kärjistyttyä Eerik XIV:n joukot piirittivät Turun linnaa kesällä 1563 kolmen kuukauden ajan, kunnes se antautui elokuussa. Herttuapari vangittiin ja tähän päättyi samalla Juhana-herttuan renessanssihovi Turussa. Neljä vuotta myöhemmin - Juhanan tultua kuninkaaksi Aateliston vallankaappauksen seurauksena - veljesten osat vaihtuivat, kun Eerik ja hänen puolisonsa [[Kaarina Maununtytär]] syöstiin vallasta. Turun linnassa heitä pidettiin vankeina 1570–1571. Heille annettiin aluksi palvelijoita ja he saivat kuljeskella linnan huoneissa vapaasti, mutta kun tuli ilmi että Eerik oli alkanut salaa kirjoitella [[Venäjä]]n tsaarin [[Iivana Julma]]n kanssa Eerik erotettiin puolisostaan ja lapsistaan ja hänet teljettiin kuusikulmaiseen torniin esilinnan puolella. Turun linnan käskyhaltijaksi nimitettiin 1580 [[Julius Gyllenhielm]], joka oli Juhanan ja hänen herttuakautensa aikaisen rakastajattaren [[Kaarina Hannuntytär|Kaarina Hannuntyttären]] poika.

=== 1600-luku ===

[[Tiedosto:Per_Brahes_statue_in_Turku,_29.6.2008.jpg|pienoiskuva|[[Pietari Brahe]]n patsas Brahenpuistossa Turussa.]]

 

Esilinnan loistokausi oli vuosina 1637–1640 ja 1648–1651, jolloin [[Pietari Brahe]] kenraalikuvernööriaikanaan asui siellä. Brahen ja hänen puolisonsa Kristina Katarina Stenbockin lisäksi esilinnan puolelle sisustettiin tiloja virkamiesten kirjureitten ja hovimestarin käyttöön. Esilinnassa oli myös asepaja, suutarinverstas, sauna ja panimo. Linna oli seuraelämän keskus, jossa pukeuduttiin, juhlittiin ja syötiin eurooppalaiseen tapaan.<ref name=":0">Kupila, s. 51</ref> Vähitellen Brahen jälkeen kuitenkin myös esilinna alkoi rappeutua. Linna menetti lopullisesti asemansa valtakunnan tärkeän hallinnonhaaran Suomen puoleisena keskuksena 1698, jolloin maaherra siirtyi asumaan Turun keskustaan. Hovioikeus oli jo aiemmin siirretty [[Vanha Suurtori|Vanhan Suurtorin]] laidalle.

=== 1700-luku ===

[[Tiedosto:Åbo slott 1724.JPG|pienoiskuva|vasen|Linna vuonna 1724]]

 

 

 

=== 1800-luku ===

1900-luvun alkuun tultaessa päälinnan useimmat välilattiat olivat lahonneet ja ne oli poistettu. Koko linnan restaurointia ehdotettiin useita kertoja ja ajatus koko linnan restauroinnista heräsi uudelleen 1937. [[Eduskunta]] päätti 1939, että asian tutkiminen ja suunnittelu voitaisiin panna alulle ja entistämistöiden arkkitehdiksi valittiin [[Erik Bryggman]]. Mitään ei kuitenkaan ehditty tehdä, ennen kuin syttyi [[toinen maailmansota]]. Sen aikana linna sai vauriota ilmapommituksissa, varsinkin kesällä 1941 [[jatkosota|jatkosodan]] ensimmäisenä päivänä, kun päälinnaan osui palopommeja. Tämän seurauksena päälinnan katto ja kaikki vielä jäljellä olleet välilattiat sekä 1700-luvulla rakennettu [[Turun linnan kirkko|linnan kirkko]] tuhoutuivat.

 

 

Entistämistyöt kestivät yli 15 vuotta. [[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] avasi linnan juhlatilaisuudessa yleisölle vuonna 1961. Linnan restaurointia jatkettiin 1970-luvun puolivälissä, jolloin tehtiin esilinnan peruskorjaus. Turun kaupungin historiallisen museon vanhat perusnäyttelyt purettiin ja työt aloitettiin perustusten vahvistamisella ja [[talotekniikka|talotekniikan]] uudistamisella. Tämä restaurointi päättyi 1988, jolloin koko esilinna saatiin taas museokäyttöön. Samassa yhteydessä päälinnaan asennettiin hissi. Eteläisen näyttelyhallin länsipääty muutettiin 120-paikkaiseksi luentosaliksi ja linnan keittiötekniikkaa uudistettiin. Korjaustyöt päättyivät kokonaisuudessaan 1990. Näiden uudistusten pääarkkitehtina toimi [[Eero Raatikainen]] ja sisustussuunnittelusta vastasi Carin Bryggman.

{{Multicol-end}}

 

<gallery>

Tiedosto:Åbo slott 1889.jpg|Linna vuonna 1889.

 

==Postimerkkejä==

 

== Turun linna populaarikulttuurissa ==

 

 

== Katso myös ==

{{Viitteet}}

 

{{Commonscat|Turku Castle|Turun linna}}

* [http://www.turku.fi/turunlinna Turun linnan verkkosivut]