Ero sivun ”Aghlabidit” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
p
w
p (w)
 
 
== Historiaa ==
Vuonna 739 umaijadeja vastustaneet kharijiitit saivat hetkeksi haltuunsa koko Pohjois-Afrikan länsirannikon, ja vaikka kapina kukistettiin, rannikkoa ei enää täysin saatu Damaskoksen umaijadikalifaatin valvontaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bennison, A. K.|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire|Vuosi=2011|Sivu=24|Julkaisija=Tauris|Kieli={{en}}}}</ref> Umaijadikalifaattia seurannut abbasidikalifaatti ei sekään saanut haltuunsa koko Pohjois-Afrikkaa. 700-luvulla siellä esiintyi jatkuvasti sekä berberien että muslimiarmeijan osastojen ''(jund)'' kapinoita. Pieniä kuningas- tai päällikkökuntia olivat sinne perustaneet Barghawatat[[Barghawata]]t (744), [[Rustamidit]] (776), [[Idrisidit]] (788) ja [[Sufrittit]] (758).<ref>Anderson ym., 2018, s. 3</ref>
 
Vuonna 800 kalifi [[Harun al-Rašid|Harun al-Rashid]] (786–809) nimitti Ibrahim ibn al-Aghlabin koko Ifriqiyan perinnölliseksi emiiriksi. Ibrahim seuraajineen onnistui kukistamaan kapinoivat muslimijoukot ja kapinalliset berberiheimot ja perusti näin abbasidikalifaatin ensimmäisen autonomisen emiirikunnan, mutta ei kyennyt etenemään Marokkoon asti.<ref name=":1">Anderson ym., 2018, s. 2</ref> Vaikka aghlabidit tunnustivat muodollisesti Bagdadin abbasidikalifien vallan, he olivat todellisuudessa itsenäisiä. Emiirit löivät omaa rahaa, nimittivät virkakuntansa ja kävivät omia sotiaan. Abbasidien tapaan he rakensivat erilliset hallintokaupungit hovilleen. Sellainen oli vuodesta 800 al-Abbasiyya ja vuodesta 876 Raqqada. Niissä emiirit pitivät loisteliasta hovia, jonka kustannukset katettiin raskailla veroilla ja jihadistisilla ryöstöillä.
30 615

muokkausta