Ero sivun ”Kommunistilait” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZeiP (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 35:
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen ''[[Suomen Työmies (1930)|Suomen Työmies]]'', oululainen ''[[Pohjan Voima]]'' ja vaasalainen ''[[Nya Folkbladet]]''. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa ja kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin. Joukossa oli muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa, jotka tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2006/1/muut/ | Nimeke =Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena | Tekijä =Markku Kuusela | Julkaisu =Kirjatyö| Julkaisija=viestintaliitto|Viitattu =14.2.2009}}</ref> Kommunistilait lisäsivät tuomioiden ja vankien määrää huomattavasti.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11592385 Naiset kävelivät vankilasta lähes suoraan eduskuntaan – Hämeenlinnan naisvankila vilisi kuuluisia kommunisteja ja vakoojia 1920–40-luvulla] Yle, 2020</ref>
 
Kommunistilaeilla oli suuri vaikutus myös urheiluelämään, kun niiden nojalla lakkautettiin 157 [[Suomen Työväen Urheiluliitto|Työväen UrheiluliittonUrheiluliiton]] jäsenseuraa. Lakkautettujen joukossa oli muun muassa maan suurimpiin urheiluseuroihin lukeutunut [[Helsingin Jyry]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.helsinki.fi/shentila/files/2005/04/Typer%C3%A4_2012.pdf | Nimeke = Työläisurheilusta työpaikkaliikuntaan | Tekijä = Hentilä, Seppo | Selite = esitelmä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa Tampereella 27.–28.8.2012 | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Ajankohta = 27.8.2005 | Viitattu = 21.5.2017}}</ref>
 
== Voimassaolo ja kumoaminen ==