Ero sivun ”Moottoritie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Siirretty yksityiskohtaista tekstiä artikkeliin Suomen moottoritieverkko
Rivi 77:
Suomen ensimmäistä varsinaista moottoritietä, Tarvontietä (nyk. [[Turunväylä]]), alettiin rakentaa vuonna 1956 Helsingin [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] ja [[Espoo]]n [[Gumböle]]n välille. Tie otettiin käyttöön vuonna 1962. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomeen rakennettiin runsaasti lyhyitä moottoritieosuuksia suurimpien kaupunkien, varsinkin Helsingin läheisyyteen.<ref name="masonen1995_s173-178">{{Kirjaviite | Tekijä = Masonen, Jaakko &amp; Hänninen Mauno (toim.) | Nimeke = Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3. Pikeä, hikeä, autoja. Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005 | Vuosi = 1995 | Kappale = | Sivu = 173–178 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tielaitos, Painatuskeskus | Tunniste = ISBN 951-37-1782-8 (koko teos). ISBN 951-37-1621-X (3. osa) | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =}}</ref> Näiden ensimmäisten moottoriteiden tarkoituksena oli purkaa kaupunkien ulosmenoväylien ruuhkia.<ref>Kirsti Lehtomäki (toim.): ''Liikkeelle! sanoi Kekkonen (Mobilia-vuosikirja 2015'', s. 19. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2015. ISBN 978-952-67739-3-3.</ref>
 
Seuraavat moottoritiet valmistuivat vuonna 1963 [[Valtatie 8|valtatielle 8]] Turusta [[Raisio|Raisioon]] sekä 1964 Hämeenlinnan ohikulku [[valtatie 3|valtatielle 3]]. 1968 valmistui moottoritieksi [[Valtatie 3|Lempääläntie]] Tampereelta [[Lempäälä|Lempäälän]] [[Kulju|Kuljuun]]. Pääkaupunkiseudulla [[Lahdenväylä]] valmistui ensin vuonna 1967 [[Vanhakaupunki (Helsinki)|Vanhastakaupungista]] [[Viikki]]in, josta sitä jatkettiin [[Tattariharju]]un 1971 ja [[Järvenpää]]hän 1974. [[Porvoonväylä]]n ensimmäinen osuus valmistui vuonna 1972. Vuonna 1967 valmistui 14 kilometriä pitkä moottoritieosuus [[valtatie 9]]:lle Turun ja [[Lieto|Liedon]] välille.<ref>Lehtomäki (toim.) 2015, s. 19.</ref> Vuonna 1973 valmistui kahdeksan kilometrin pituinen moottoritie Tampereen [[Pispala]]sta [[Nokia (kaupunki)|Nokialle]].<ref name ="Levä">Kimmo{{Kirjaviite | Tekijä = Levä, Kimmo (toim.): ''TVH| –ValtionNimeke tiet= (Mobilia-vuosikirja 2008), s.| Luku = TVH –Valtion tiet | Sivu = 40. | Julkaisupaikka = Kangasala: | Julkaisija =Mobilia-säätiö, | Vuosi = 2008.}}</ref>
 
Nykyiseen verrattuna moottoritiet linjattiin yleensä kulkemaan huomattavan läheltä kaupungin keskustaa, kuten valtatie 3 Hämeenlinnassa. Myös [[Helsinki|Helsingissä]], [[Jyväskylä]]ssä ja [[Tampere]]ella suunniteltiin moottoritietä aivan keskustan tuntumaan. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet; ainoastaan Jyväskylässä ehdittiin toteuttaa 1,8 kilometriä pitkä osuus keskustan eteläpuolelle. Suunnitelmien muututtua tie on muutettu luokitukseltaan tavalliseksi tieksi ja on nykyiseltä nimeltään Länsi-Päijänteentie. Se on Suomen ainoa lakkautettu moottoritie.
 
Vuoden 1973 lopussa Suomessa oli moottoritietä 169 kilometriä, josta 64 prosenttia oli [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]], 12 prosenttia Tampereen seudulla ja 11 prosenttia Turun ympäristössä.<ref>Levä (toim.),name 2008, s. 40.<="Levä"/ref>
 
Ensimmäisen [[öljykriisi]]n seurauksena moottoriteiden rakentaminen väheni huomattavasti, mutta kriisin vaikutukset näkyivät Suomessa jonkin verran muita Euroopan valtioita myöhemmin. Myös monia moottoritiemäisiä eritasoliittymin varustettuja väyliä rakennettiin suurimmissa kaupungeissa, näistä mainittakoon [[Hämeenlinnanväylä]] [[Haaga]]sta [[Kehä III]]:lle Pääkaupunkiseudulla 1975–1977, muiden muassa. Vihreät moottoriteiden liikennemerkit otettiin käyttöön vuonna 1982.<ref>http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005272586.html</ref> 1980-luvun lopulla ruvettiin uusien talousnäkymien pohjalta suunnittelemaan uusia moottoriteitä jälleen suurella mittakaavalla, ja 1990-luvulle tultaessa alettiin rakentaa pitempiä moottoritieosuuksia. Tämän jälkeen Suomeen on valmistunut Helsingin ja muiden suurten kaupunkiseutujen välisiä pitkiä moottoritieosuuksia valtateille [[valtatie 1|1]], [[valtatie 3|3]], [[valtatie 4|4]] sekä [[valtatie 7|7]]. Pahoin ruuhkautuneen [[valtatie 3]]:n muuttaminen moottoritieksi alkoi [[Vantaankoski|Vantaankosken]] ja [[Keimola]]n välillä vuonna 1985, ja moottoritie Helsingistä [[Hämeenlinna]]an oli valmis vuonna 1992. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen ”maaseutumoottoritie”, joka yhdisti kaksi kaupunkikeskusta eikä ollut pelkkä yhden kaupungin ohitus- tai lähestymistie. Hämeenlinnan ja Tampereen välinen moottoritieosuus valmistui tien suunnasta käytyjen kiistojen jälkeen vuonna 2000.<ref>Levä (toim.), 2008, s. 40.</ref>
 
Vuonna 2006 valmistuneessa [[liikenne- ja viestintäministeriö]]n työryhmän ehdotuksessa [[runkotieverkko|runkotieverkoksi]] on ehdotetulle runkotieverkolle suunniteltu rakennettavaksi uusia moottoriteitä kaikkiaan 240 kilometriä vuoteen 2030 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mintc.fi/oliver/upl358-Ty%F6ryhm%E4n%20esitys.pdf | Nimeke = Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 5 | Julkaisu = | Ajankohta = 29.9.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikenne- ja viestintäministeriö | Viitattu = 23.9.2007 | Kieli = }}</ref> Vuosina 1990–2013 uusia moottoriteitä on valmistunut 595 kilometriä.<ref name="tietilasto2014_s25">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietilasto 2014 | Vuosi = 2015 | Sivu = 25 | Selite = Liikenneviraston tilastoja 7/2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Tunniste = ISBN 978-952-317-114-5 | www = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-07_tietilasto_2014_web.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 23.6.2015 }}</ref><ref name="tietilasto2005">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/13058.PDF|Julkaisija=Tiehallinto|Nimeke=Tietilasto 2005 (Tilastoja 1/2006)|Ajankohta=2006|Viitattu=9.4.2007}}</ref>