Ero sivun ”Influenssarokote” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 9:
== Historiaa ==
Ihmisen influenssaviruksen eristivät [[Wilson Smith]], [[Christopher Andrewes]] ja [[Patrick Laidlaw]] vuonna [[1933]]. Vuonna [[1936]] [[Frank Horsfall]] ja [[Alice Chenoweth]] onnistuivat kehittämään ensimmäisen rokotteen, jonka virukset oli kasvatettu hiiren keuhkokudoksessa. Samana vuonna valmistuivat myös [[Wilson Smith]]in elävää virusta sisältävä rokoteaihio sekä [[Thomas Francis]]in ja [[Thomas Magill]]in tapettua virusta sisältävä rokoteaihio. Molemmissa aihioissa virukset oli viljelty [[kananmuna|kananmunissa]]. Vaikka kananmunissa viljeltyjä rokotteita pidettiin turvallisempina, hiiren solukoissa kasvatettu rokote oli ensimmäinen, jonka osoitettiin todella tuottavan ihmisellä immuunivasteen – ja samalla se osoitti, että influenssa tosiaan
Löydettyään influenssa B -viruksen [[1940]] Francis kehitti ensimmäisen kolmevalenttisen influenssarokotteen, joka sisälsi kahta A-viruskantaa ja yhtä B-viruskantaa. Rokote otettiin massatuotantoon ja lisensioitiin käyttöön [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] osallistuvilla amerikkalaissotilailla vuonna [[1945]]. Tällainen tapettuihin viruksiin perustuva rokote säilyi standardina Neuvostoliiton ulkopuolella 1990-luvulle saakka. Sen etuna oli teho ja turvallisuus, mutta ongelmana suojan lyhyt kesto.<ref name="PLO"/>
|