Ero sivun ”Öljyhuippu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vuosiluvun korjaus.
Rivi 19:
Käytännössä kuitenkin juuri uusilla tekniikoilla tuotettu "epätavanomainen öljy", ns. [[liuskeöljy]] eli [[Vesisärötys|vesisärötyksen]] avulla [[öljyliuske]]esta tuotettu öljy teki Yhdysvalloista öljyomavaraisen, maailman suurimman öljyn tuottajan ja öljynviejämaan 2010-luvun puolivälissä.<ref>{{verkkoviite|Nimeke = Exporting the U.S. Shale Boom Has Changed Oil Markets Forever | Osoite = https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-07/exporting-the-u-s-shale-boom-has-changed-oil-markets-forever | Julkaisija = Bloomberg}}</ref>
 
Öljyhuippu ajoitetaan yleensä 21. vuosisadan alkuun. Christopher O’Learyn (20162013) mukaan se tyypillisten arvioiden mukaan on jo saavutettu tai saavutetaan hyvin pian, ja öljyn tuotanto kääntyy voimakkaaseen laskuun vuosisadan puolivälissä. Helposti hyödynnettävien öljyvarojen huvetessa öljyn hinnan ennustetaan nousevan, varsinkin jos kysyntä [[Intia]]n ja [[Kiina]]n kaltaisissa [[Kehittyvät maat|kehittyvissä maissa]] jatkuu entisellään. Hypoteesin kannattajien mukaan öljyhuippu ei välttämättä johda [[öljykriisi]]in ja öljyn kertakaikkiseen loppumiseen. Olennaista on, ettei öljyn hinta koskaan palaa matalalle tasolle, jolla se vielä 1980-luvun puolivälissä oli.<ref name="OLeary"/>
 
Öljyn tuotantomäärien ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi. Menneistä tuotantoluvuista on saatavilla tarkat tiedot, mutta löytämättömien [[öljyreservi]]en suuruus on arvailun varassa. Lisäksi [[Saudi-Arabia]] ja muut suuret öljyntuottajamaat pitävät tunnettujen reserviensä suuruuden salassa. Epäselvää on sekin, kuinka nopeasti tuotantomäärät huipun jälkeen laskevat.<ref name="OLeary"/>
Rivi 45:
Hubbertin ennustetta tuotantomäärien nopeasta romahduksesta ei nykyään pidetä uskottavana. ''World Energy Outlookin'' (2010) mukaan tuotanto vakiintunee noin 68–69 barreliin päivässä ”näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajaksi”. Vuoteen 2035 mennessä perinteisten öljylähteiden päivittäinen tuotanto laskee noin 20 miljoonaan barreliin, mutta tämä korvataan epätavanomaisella öljyllä niin, ettei öljyn tarjonta ratkaisevasti muutu. CERA:n mukaan on epämielekästä erottaa erilaisin menetelmin tuotettu öljy. Koska tekniikka kehittyy jatkuvasti, öljyntuotanto on mahdollista pitää nykyisellä tasolla ”pitkälle tulevaisuuteen”.<ref name="OLeary"/>
 
''[[Encyclopædia Britannica|Encyclopædia Britannican]]'' artikkelissa Christopher O'Leary (20162013) esittää kaksi mahdollista skenaariota. Öljyhuippu voi johtaa aiempaa edistyneempien öljyntuotantomenetelmien nopeaan kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi käyttöön voidaan ottaa aiemmin hyödyntämättömiä öljyvarantoja, joita sijaitsee paljon varsinkin arktisella alueella, joka [[Ilmastonmuutos|ilmastonmuutoksen]] myötä on aiempaa helpommin saavutettava. Toistaalta on mahdollista, että rippuvuus öljystä vähenee ja sen sijaan käyttöön otetaan [[Uusiutuva energia|uusiutuvia]] ja muita vaihtoehtoisia energiamuotoja.<ref name="OLeary"/>
 
''[[Forbes]]in'' Michael Lynchin (2018) mukaan koko öljyhuippukeskustelu oli aiheeton paniikki, joka perustui väärälle oletukselle, että maailman ”poliittinen ja taloudellinen vakaus” oli riippuvainen halvasta öljystä. Uusia esiintymiä löytyy jatkuvasti ja epätavanomaista öljyä hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Lynchin mukaan tuotantomäärät eivät yleensä noudata normaalijakaumaa, mutta silloin kun näin on, se johtuu [[Eksponentiaalinen kasvu|eksponentiaalisesta kasvusta tai laskusta]]. Öljyn tuotantoa sen sijaan säätelevät monet tekijät, kuten hinnan muutokset, talouden suhdanteet ja esiintymien vaihteleva saatavuus. Lynchin mukaan kaikki yritykset ennustaa öljyhuipun ajankohta ovat epäonnistuneet. Silti monet tutkijat ja aktivistit ovat eri vuosikymmeninä olleet vakuuttuneita siitä, että öljyhuippu on jo ohitettu.<ref name="Lynch"/>