Ero sivun ”Moreeni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
[[Tiedosto:MorainesLakeLouise.JPG|thumb|Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa.]]
[[Tiedosto:Till after avalanche in Norway (2).jpg|thumb|Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa.]]
[[Tiedosto:Geschiebelehm hg.jpg|pienoiskuva|Esiin kaivettua moreemikeroostumaamoreenikerrostumaa Saksassa.]]
'''Moreeni''' <ref name=ttp_moreeni/> on sekalajitteinen [[maalaji]], joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja [[savi|savesta]] kallionlohkareisiin. Sitä syntyy nykyisten ja muinaisten [[jäätikkö|jäätiköiden]] tai [[mannerjäätikkö|mannerjäätiköiden]] irroittamasta ja kuljettamasta [[kallioperä|kallion]] [[kivi]]aineksesta sekä jäätikön mukaansa sieppaamista kallioita peittäneistä vanhoista [[maaperä]]n kerrostumista ja kallioperän [[rapautuminen|rapautumistuotteista]]. Se on yleinen maalaji esimerkiksi [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]], jonne sitä muodostui runsaasti [[Veiksel-jääkausi|viime jääkauden]] aikana. Suomessa se on yleisin maalaji, joka peittää kiinteää [[kallioperä]]ä vaihtelevan paksuisena kerroksena. Suomen maapinta-alasta on moreenia 53&nbsp;%. Englanninkielisessä kirjallisuudessa tehdään ero moreenin maalajin ({{k-en|till}}) ja moreenimuodostumien ({{k-en|moraine}}) välillä. Maalajin nimeksi suomenkielessä ehdotettu samaa sanaa ”tilli”.<ref name=vamm_7/><ref name=mk_17_121/><ref name=sltsk/>
 
== Maalaji ==
Moreenimaan pinta on yleensä kivinen ja epätasainen. Kivet eivät yleensä ole kovin pyöristyneitä ja maasta esiin kaivettuina niiden pintaa peittää hienon aineksen muodostama tomu. Moreenin sisältämien eri laitteidenlajitteiden määrät vaihtelevat. Lajitteiden jakauman perusteella puhutaankin esimerkiksi sora-, hiekka- tai silttimoreenista sen mukaan, mikä lajite moreenissa on vallitsevin.<ref name=sltsk/><ref name=mk_17_121/>
 
Suomessa ovat yleisimpiä moreenilajeja ovat silttimoreeni (57&nbsp;%), [[hiekkamoreeni]] (33&nbsp;%) ja [[soramoreeni]] (9,9&nbsp;%). Moreenikerrostumien paksuus Suomen eteläosissa on tavallisesti 2–3 metriä. Rannikolla moreenikerrostumat saattavat jäädä jopa alle metrin, mutta sisämaassa kerrostumat saattavat olla 4–5 metriä paksuja.{{lähde}}
 
Merkittävä piirre moreeneissa on aineksen ns. '''suhteistuneisuus''', joka ilmenee siinä, että ''hienoaines'' (esimerkiksi [[savi]]) pyrkii täyttämään karkeamman runkoaineen (esimerkiksi [[sora]] ja kivet) väliin jäävän tyhjän, eli niin kutsutun ''huokostilan''. Suhteistuneisuuden ansiosta aineksesta tulee erittäin tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää.<ref name=mk_17_121/>
 
[[Kasvillisuus]] on moreenin huonosta vedenläpäisevyydestä ja [[pohjavesi|pohjavedenpinnanpohjaveden]] pinnan läheisyydestä johtuen yleensä [[metsäkuusi|kuusi-]]- tai seka[[metsä]]ä. Karkearakeisimmilla moreenimailla, joilla vedenläpäisevyys on parempi, saattaa [[metsämänty|mänty]] kuitenkin olla kuusta yleisempi. Rakentamisen kannalta etenkin hienoainesta runsaasti sisältävät moreenimaastot ovat hankalia niiden [[routa|routimisen]] vuoksi.<ref name=mk_17_121/>
 
== Moreenin synty ==
[[jääkausi|Jääkauden]] aikainen [[jäätikkö|mannerjäätikkö]] irrotti kallioperästä kiviainesta. Kiviaines kulkeutui jäätikön mukana, minkä aikana jäätikkö kulutti ja hienonsi sitä, kulkeutuen lopulta takaisin kallioperän päälle ja kerrostui. Kalliosta irronneen kiviaineksen lisäksi maamassaan saattoi sekoittua myös kallioperän päällä jääkautta ennen olleita maalajeja.<ref name=mk_17_121/>
 
'''Pohjamoreeni''' eli ''peitemoreeni'' on moreenia, joka on kulkeutunut ja kerrostunut mannerjäätikön pohjaosissa eli sen alla. Se peittää kallioperän halkeamat ja muut epätasaisuudet. Sitä on kertynyt kallion päälle muutaman metrin vahvuiseksi kerrokseksi. Moreenin maa-aines sisältää erisuuruistaerisuuruisia raekokoaraekokoja suhteistuneesti, jolloin niiden sekoittuminen muodostaa tiiviin kerrostuman. Jäätikön alla on ollut sen suuresta painosta johtunut suuri paine, joka on pakannut maa-aineksen lähes vettä läpäisemättömäksi ja väriltään harmaaksi tai ruskehtavaksi maa-ainekseksi.<ref name=vamm_7/><ref name=vamm_24/><ref name=mk_17_121/>
 
'''Pintamoreeni''' eli ''ablaatiomoreeni'' puolestaan joutui jään sisään ja jopa sen pinnalle jäätikön liikkeeseen liittyvien ''työntösiirrosilmiöiden'' vaikutuksesta. Pintamoreeni kerrostui pohjamoreenin päälle jään sulaessa. Syntytapansa vuoksi pintamoreeni on löyhempää ja kivisempää tai karkeampaa ja vähemmän hienoainesta sisältävää kuin pohjamoreeni. Siinä on myös enemmän lajittuneita aineksia, kuten esimerkiksi hiekkaa ja silttiä, sekä niiden muodostamia kerroksia.<ref name=vamm_7/><ref name=vamm_24/><ref name=mk_17_121/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Moreeni