Ero sivun ”Mohammad Najibullah” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimen oikea muoto pastonkielisestä wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
 
Najibullah liittyi vuonna 1965 [[Afganistanin kansandemokraattinen puolue|Afganistanin kansandemokraattisen puolueen]] (PDPA) [[Parcham]]-siipeen. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi Kabulin yliopistosta vuonna 1975. Vuonna 1977 hänestä tuli puolueen keskuskomitean jäsen. PDPA:n noustessa valtaan 1978 Najibullah oli vallankumouskomitean jäsen. Puolueen maolainen [[Khalq]]-siipi (massat) sai kuitenkin johtoaseman neuvostomieliseen Parcham (lippu) -siipeen nähden. Najibullah lähetettiin lähettilääksi [[Iran]]iin ja erotettiin hallituksesta, minkä jälkeen hän lähti maanpakoon.
 
==Afganistanin johdossa==
 
Najibullah palasi Afganistaniin 1979 neuvostojoukkojen saavuttua maahan ja hänet nimitettiin salaisen poliisin KHAD:n johtoon. Vuonna 1981 hänestä tuli politbyroon täysjäsen. Neuvostoliiton painostuksen myötä [[Babrak Karmal]] erosi 1986 pääsihteerin asemasta ja Najibullah seurasi häntä. Karmal jäi vähäksi aikaa presidentiksi.
Rivi 24 ⟶ 26:
Najibullah sääti uuden perustuslain, jossa sallittiin monipuoluejärjestelmä, ilmaisuvapaus ja islamilainen oikeusjärjestys. Presidentti sai kuitenkin laajat valtaoikeudet komentaa asevoimia ja poliisia. Najibullah neuvotteli myös neuvostoarmeijan vetäytymisen, josta ilmoitettiin 20. heinäkuuta 1987. Najibullah yritti neuvotella kapinallisten kanssa ja varautui muuttamaan Afganistanin suurvaltablokkeihin sitoutumattomaksi islamilaiseksi valtioksi. Hän piti puheen 7. kesäkuuta 1988 YK:n yleiskokoukselle rauhan saamisesta Afganistaniin.
 
Kun neuvostojoukot olivat jättäneet maan, Najibullah julisti sen hätätilaan ja erotti muut kuin kommunistit hallituksesta. Neuvostoliitto jatkoi hallituksen tukemista aseilla ja polttoaineella. Kabul pystyi puolustautumaan vielä hajanaisia [[mujahideen]]-taistelijoita vastaan ylivoimaisella aseistuksellaan. Maaliskuussa 1990 puolustusministeri [[Shahnawaz Tanai]] yritti kuitenkin vallankaappausta [[Gulbuddin Hekmatyar]]in tuella.
 
Neuvostojoukkojen vetäydyttyä mujahidin kokosivat joukkonsa ja järjestäytyivät tavanomaiseen sodankäyntiin tavoitteenaan vallata ja pitää alueita. Operaation Peshawarin Seitsemän maalis-kesäkuussa 1989 suunnitteli Pakistanin ISI. Sen tavoitteena oli vallata [[Jalalabad]] 160 km itään Kabulista. Kaupunkia puolusti armeijan 11. divisioona, jonka vahvuus oli 15&thinsp;000 miestä. Mujahidin saivat koottua 5000&ndash;7000 soturia. Hyökkäys päättyi armeijan ratkaisevaan voittoon ja mujahidinin ja ISIn nöyryytykseen, kun hyökkääjät menettivät 3000 miestä kuolleina ja vielä lisää haavoittuneina.<ref>{{verkkoviite|Osoite = https://smallwarsjournal.com/jrnl/art/a-tale-of-two-afghan-armies | Nimeke = A Tale of Two Afghan Armies | Tekijä = Lemar Alexander Farhad | Ajankohta = 2015-03-11 }}</ref>
 
Najibullahia pidetään karismaattisena puhujana, joka onnistui yhdistämään Afganistanin eri kansallisuuksia yhteisen asian taakse ja luomaan kansallista yhtenäisyyttä. Najibullahin puheissa kansallisessa mediassa hyökättiin erityisesti Pakistania vastaan. Hän käytti Pakistanin johtajien Afganistanin vastaisia puheita hyväkseen viesteissään ja syytti mujahidinia ulkomaiden tukemiksi hyökkääjiksi.<ref>{{verkkoviite|Osoite = https://smallwarsjournal.com/jrnl/art/a-tale-of-two-afghan-armies | Nimeke = A Tale of Two Afghan Armies | Tekijä = Lemar Alexander Farhad | Ajankohta = 2015-03-11 }}</ref>
 
Maaliskuussa 1990 puolustusministeri [[Shahnawaz Tanai]] yritti kuitenkin vallankaappausta [[Gulbuddin Hekmatyar]]in tuella.
 
Najibullah yritti neuvotella YK:n välityksellä rauhasta [[Ahmad Shah Masoud]]in kanssa, mutta sopimuksen kaaduttua ilmoitti halustaan luopua vallasta väliaikaishallituksen eduksi. Hän ilmoitti myös kaksikamarisen parlamentin perustamisesta ja "vapaiden ja demokraattisten" vaalien järjestämisestä.
Rivi 33 ⟶ 41:
 
Nykyajan Afganistan on juuttunut ikuiselta tuntuvan sodan ja viranomaisten korruption muodostamaan noidankehään. Najibullah on vallitsevissa olosuhteissa kokenut kansan silmissä arvonnousun. Hänen kuviaan on näkynyt 2010-luvulla kaupungeissa julkisilla paikoilla. Häntä on alettu pitää vahvana ja isänmaallisena johtajana, joka yritti uudenaikaistaa maataan. <ref> http://www.thenation.com/article/ideology-and-electricity-soviet-experience-afghanistan/ </ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}