Versio 27. heinäkuuta 2021 kello 19.03 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 102 muokkausta p Käyttäjän Jarno Liimatainen muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 15. elokuuta 2021 kello 01.00 muokkaa kumoa Mäntysato (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 4 590 muokkausta p →‎Tasavalta vakiintuu: : korjattu virkkeen katkeaminen keskeltä Uudempi muutos →
Rivi 241: ==== Tasavalta vakiintuu ==== [[Tiedosto:Finland_(1920-1940)_location_map.svg\|pienoiskuva\|Suomen raja vuosina 1920–1940. Valtakunnan silloinen kokonaispinta-ala oli 382 801 km² (1938).<ref>{{Kirjaviite\|Nimeke=Pikku jättiläinen\|Vuosi=1939\|Sivu=403\|Julkaisija=WSOY}}</ref>]] Sisällissodan aikana ja sen jälkeen Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi [[Suomen kuningaskuntahanke\|kuningaskunnaksi]], ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas [[Friedrich Karl]]. Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto\|hallitusmuoto]]. Maan ulkopolitiikka suuntautui Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen päättyminen vahvisti maltillisten väestöryhmien asemaa Suomessa, mikä teki sovinnollisen sisäpolitiikan mahdolliseksi. Merkittävimmät vasemmiston toiveet kuten [[Torpparilaki\|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]] ja [[Uskonnonvapaus Suomessa\|uskonnonvapaus]] toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisäksi presidentillä oli tärkeä asema.<ref>Haapala 1995; Vares 1998.</ref> Ståhlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi eheytyä lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta.<ref>Kohi ym. 2006, s. 85–89.</ref>▼ ~~Sisällissodan aikana ja sen jälkeen Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea~~ ▲suunniteltiin muutettavaksi [[Suomen kuningaskuntahanke\|kuningaskunnaksi]], ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas [[Friedrich Karl]]. Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto\|hallitusmuoto]]. Maan ulkopolitiikka suuntautui Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen päättyminen vahvisti maltillisten väestöryhmien asemaa Suomessa, mikä teki sovinnollisen sisäpolitiikan mahdolliseksi. Merkittävimmät vasemmiston toiveet kuten [[Torpparilaki\|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]] ja [[Uskonnonvapaus Suomessa\|uskonnonvapaus]] toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisäksi presidentillä oli tärkeä asema.<ref>Haapala 1995; Vares 1998.</ref> Ståhlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi eheytyä lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta.<ref>Kohi ym. 2006, s. 85–89.</ref> ==== Yhteiskunnallinen levottomuus ja heikkenevä turvallisuustilanne ====

Ero sivun ”Suomi” versioiden välillä