Ero sivun ”Kasvit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kirjoitusvirhe |
||
Rivi 15:
| taso3_auktori = [[Ernst Haeckel|Haeckel]] (1866)
| jako = Kehityslinjat tai alakunnat
| jaot =
* Chlorophyta – [[viherlevät|varsinaiset viherlevät]]
* Charophyta – [[näkinpartaislevät]]
Rivi 26:
| commonsnimi = Kasvit
}}
'''Kasvit''' ovat [[monisoluinen eliö|monisoluisia]], pääasiassa [[yhteyttäminen|yhteyttämällä]] ravintonsa saavia [[eliö]]itä. Kuuden [[kunta (biologia)|eliökunnan]] järjestelmässä ne muodostavat kasvikunnan (Plantae), yhden [[aitotumaiset|aitotumaisten]] eliöiden neljästä pääryhmästä [[eläinkunta|eläinten]], [[sienet|sienten]] ja [[alkueliöt|alkueliöiden]] ohella. Kasveiksi on eri aikoina tulkinnasta riippuen voitu määritellä vaihteleva joukko erilaisia eliöitä. Kasveja tutkiva tieteen ala on [[kasvitiede]] eli botaniikka.
Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli ''autotrofisia'', sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, [[selluloosa]]sta koostuvalla [[soluseinä]]llään ja väriaineita sisältävillä [[plastidi|plastideillaan]]. Sienten soluissa on [[kitiini]]n jäykistämä soluseinä, ja [[bakteerit|bakteerien]] soluseinässä on [[mureiini]]a.
Kasvit muodostavat [[levä|levien]] kanssa suurimman osan planeettamme [[biomassa]]sta. Lähes ainoina omavaraisina eliöinä kasvit ovat ravintoketjun perusta, ja ne ovat luoneet ilmakehän runsaan happipitoisuuden tuottamalla kaasua yhteyttämisellä. Nykyisen kaltainen elämä maapallolla on pitkälti kasvien ansiota. Maapallo voidaan jakaa alueella kasvavien kasvien mukaan eri [[kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeisiin]].
Kasvit voidaan jaotella monen tavan mukaan. Kehityksen ja sukulaisuussuhteiden mukaan kasvit voidaan ryhmitellä [[taksonomia|taksonomisesti]] [[tieteellinen luokittelu|tieteellisen luokittelun]] avulla. [[Kasvumuoto]]jen perusteella kasvit voidaan luokitella esimerkiksi [[puu|puihin]], [[pensas|pensaisiin]], [[köynnös|köynnöksiin]], [[ruoho|ruohoihin]], [[mehikasvi|mehikasveihin]] ja [[päällyskasvi|päällyskasveihin]].
== Rakenne ==
=== Kasvin osat ===
[[Putkilokasvit|Putkilokasveilla]] on [[varsi]], joka toimii kasvin tukena, rakenteen perustana ja johtojänteiden ensisijaisena paikkana. Jotkut lajit kasvattavat maanpinnan alla kulkevan [[maavarsi|maavarren]], jota pitkin kasvi voi levitä kasvullisesti. Paksuimmillaan varsi on vanhoilla puilla, joilla sen ympärysmitta saattaa harvoin kasvaa jopa muutamaan kymmeneen metriin. [[Juuri]] on kasvin maanalainen osa, joka ankkuroi kasvin paikalleen ja imee maaperästä ravinteita sekä vettä kasvin käyttöön. [[Päällyskasvi|Päällyskasveilla]] juuret ovat usein paljaat ja niiden avulla päällyskasvi kiinnittyy isäntäkasviinsa. [[
[[Lehti (kasvitiede)|Lehti]] on useimmilla kasveilla pääasiallinen yhteyttävä elin. Sen [[lehtimuoto|muoto]] ja ulkonäkö vaihtelevat erittäin paljon kasviryhmästä riippuen. Tyypillinen korkean kehitystason kasvin lehti on pitkulainen, teräväkärkinen ja melko pehmeä. [[Havupuut|Havupuiden]] [[neulanen|neulasiksi]] kutsutut lehdet ovat usein hyvin kapeita, jäykkiä ja teräviä; [[kaktuskasvit|kaktusten]] lehdet taas ovat surkastuneet [[piikki (kasvitiede)|piikeiksi]]. [[Lihansyöjäkasvi|Lihansyöjäkasveilla]] osa lehdistä on
[[Kukka]] on koppisiemenisen kasvin lisääntymiselin. Se sisältää [[emiö]]n ja [[hetiö]]n, jotka voivat sijaita samassa kukassa, erikseen saman kasvin kukissa tai kokonaan eri kasveissa. Koristeelliset ja värikkäät [[terälehti|terälehdet]] houkuttelevat hyönteisiä ja muita pölyttäjiä vierailemaan kukissa [[pölytys|pölytyksen]] aikaansaamiseksi. [[Tuulipölytys|Tuulipölytteiset]] kukat ovat yleensä pieniä ja vaatimattoman näköisiä. [[Hedelmä]] on [[koppisiemeniset|koppisiemenisillä]] kasveilla hedelmöityksen jälkeen paisuneesta emiöstä muodostunut elin, joka sisältää kasvin [[siemen]]et.
Rivi 105:
Tiedosto:RowOfPlants.JPG|Rönsyävä kasvi
Tiedosto:Garlic growing.jpg|Sipulista kasvaa uutta
Tiedosto:Ficus bud.JPG|Silmu
</gallery>
Rivi 158:
[[Ihminen]] on käyttänyt kasveja ravinnokseen koko olemassaolonsa ajan. Ajalta noin 8500 eaa. ovat peräisin ensimmäiset todisteet [[maanviljely]]kulttuurin synnystä, jolloin viljeltiin aluksi lähinnä [[vehnät|villivehnää]] ja pian myös [[ohra]]a, [[herne]]ttä, [[linssit|linssejä]] ja [[pellava]]a. Maanviljelyn avulla ihmisten lukumäärä alkoi kasvaa nopeasti ja he saattoivat jäädä aloilleen tietylle seudulle. [[Jalostus (biologia)|Jalostuksen]] myötä ihminen on muokannut viljelykasveista tuottavampia ja kestävämpiä. Ihmisten ravinnoksi sopivat erityisesti helposti sulavat kasvinosat, kuten [[hedelmä (ruoka)|hedelmät]] ja [[juures|juurekset]].
[[Puu]]sta ihminen on saanut materiaalia muun muassa asumusten ja veneiden rakentamiseen sekä [[paperi]]n valmistukseen. [[Puuvilla]]sta ja pellavasta hän on valmistanut [[kangas|kankaita]], [[hamppu|hampusta]] ja [[sisal]]ista köysiä. Kasveista jalostetaan myös monia kemian teollisuuden tuotteita, kuten [[tärpätti]]ä ja muita pesuaineita, aromaattisia öljyjä, hiusvärejä ja muuta [[kosmetiikka]]a.
Esteettisen mielihyvän tuottamiseen ihminen kasvattaa [[koristekasvi|koristekasveja]] [[puutarha|puutarhoissa]] ja [[huonekasvi|huonekasveja]] sisätiloissa. Kasveilla on symbolista merkitystä [[kansalliskukka]]na ja [[kansallispuu]]na, joissakin kulttuureissa puilla on maagisia ominaisuuksia. Kasveilla on myös monissa [[uskonto|uskonnoissa]] suuri merkitys, kuten [[juutalaisuus|juutalaisuuden]] ja [[kristinusko|kristinuskon]] ''[[Hyvän ja pahan tiedon puu]]'' tai [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisen mytologian]] ''[[Maailmanpuu]]'' sekä usean eri uskonnon [[pyhä lehto|pyhät lehdot]].
| |||