Ero sivun ”Satelliitti” versioiden välillä

== Historia ==

===Kaunokirjallisuus===

 

[[Cyrano de Bergerac]] jätti keskeneräisen avaruusmatkatarinan jälkeensä vuonna 1657 - englanniksi tarinan nimi on "Other World: The Comical History of the States and Empires of the Moon". 1700-luvulla [[Paroni von Münchhausen]]in tarinoihin kuuluu myös matka Kuuhun. Ensimmäinen eurooppalainen fiktiivinen kuvaus satelliitin laukaisusta kiertoradalle on [[Edward Everett Hale]]n novelli, ''[[The Brick Moon]]''. Tarina ilmestyi ''[[The Atlantic Monthly]]'' -lehdessä 1869 alkaen.<ref>

{{cite web | url = http://www.gutenberg.org/etext/1633 | title = The Brick Moon and Other Stories by Edward Everett Hale | publisher = Project Gutenberg}}</ref><ref>

 

===Tiede===

===1957–2008===

[[Image:Sputnik asm.jpg|thumb|250px|Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti]]

 

Project Orbiterin perussuunnitelmien pohjalta Yhdysvallat laukaisi ensimmäisen Naval Reserach Laboratoryn kehittämän [[Explorer 1]] -satelliittinsa Yhdysvaltain armeijan kehittämällä [[Jupiter (ohjus)|Juno 1]] -kantoraketilla [[31. tammikuuta]] [[1958]]. Tätä edelsi ja seurasi lukuisia epäonnistumisia, joilla oli avaruustoiminnan budjettia kasvattava vaikutus.

== Maan lähiavaruuden kappaleiden seuranta==

 

 

[[United States Space Surveillance Network]] (SSN) on seurannut kiertoradalla olevia kappaleita vuodesta 1957 lähtien, kun Neuvostoliitto aloitti avaruusajan laukaisemalla [[Sputnik-ohjelma|Sputnik-1]]. SSN on osa Yhdysvaltain ja Kanadan ilmapuolustusjärjestelmää ([[NORAD]]). Se seuraa Maata kiertäviä keinotekoisia kappaleita, kuten satelliitteja, avaruusaluksia, kantoraketteja ja niiden jäännöksiä, jotka ovat kooltaan yli 10 cm. Seuranta tapahtuu sekä tutkien että optisten teleskooppien avulla. Valtaosa Maan lähiavaruuteen jääneestä avaruusromusta palaa Maan ilmakehään ja tuhoutuu. Noin seitsemän prosenttia avaruuskappaleista on toimivia satelliitteja. Loput ovat [[avaruusromu]]a. [[USSTRATCOM]] on ensisijaisesti kiinnostunut toimivista satelliiteista, mutta seuraa myös avaruusromua, joka palatessaan ilmakehään saattaisi aiheuttaa vaaraa asutuille alueille.

|-

 

 

|align="left"| {{Neuvostoliiton lippu}} [[Neuvostoliitto]] || 1957 || [[R-7]] || ''[[Sputnik 1]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Yhdysvaltain lippu}} [[Yhdysvallat]] || 1958 || [[Juno I]] || ''[[Explorer 1]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Ranskan lippu}} [[Ranska]] || 1965 || [[Diamant]] || ''[[Astérix (satelliitti)|Astérix]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Japanin lippu}} [[Japani]] || 1970 || [[Lambda-4]] || ''[[Ōsumi]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Kiinan lippu}} [[Kiinan kansantasavalta]] || 1970 || [[Pitkä marssi (raketti)|Pitkä marssi 1]] || ''[[Dong Fang Hong I]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Yhdistynyt kuningaskunta]] || 1971 || [[Black Arrow]] || ''[[Prospero X-3]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Intian lippu}} [[Intia]] || 1980 || [[SLV-3 (raketti)|SLV-3]] || ''[[Rohini (satelliitti)|Rohini]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Israelin lippu}} [[Israel]] || 1988 || [[Shavit]] ||''[[Ofeq|Ofeq 1]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Venäjän lippu}} [[Venäjä]] || 1992 || [[Sojuz (raketti)|Sojuz-U]] || ''[[Kosmos 2175]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Ukrainan lippu}} [[Ukraina]] || 1992 || [[Tsyklon 3]] ||''[[Strela]]''

|-

 

 

|align="left"| {{Iranin lippu}} [[Iran]] || 2009 || [[Safir (raketti)|Safir-2]] ||''[[Omid]]

|-

 

 

|align="left"| {{Pohjois-Korean lippu}} [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korea]] || 2012 || [[Unha]] ||''[[Kwangmyŏngsŏng-3|Kwangmyŏngsŏng-3 yksikkö 2]]

|}

 

 

==Tyypit==

Suurin osa keinotekoisista siviilisatelliiteista on [[Maa]]ta kiertäviä tietoliikennesatelliitteja. Pääosan siviilisatelliiteista ovat laukaisseet [[Neuvostoliiton avaruusohjelma]] ja Yhdysvaltain [[Nasa]] (Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto) [[Euroopan avaruusjärjestö]]n ollessa kolmantena. Vielä suuremman määrän ovat laukaisseet Neuvostoliiton, Venäjän ja Yhdysvaltain asevoimat. Amatöörisatelliitteja (AMSAT, eräässä mielessä yliopistojen opiskelijoiden rakentamat satelliitit) on tehty joitakin suuruusluokkaa sata kappaletta 50 vuodessa.

 

 

 

Varsinainen termi satelliitti kattaa miehittämättömät maat kiertävät avaruusalukset:

* [[Avaruustutkimusalus]]

** [[Avaruusluotain|Avaruusluotaimet]], jotka poistuvat maan kiertoradalta matkatakseen Kuuhun, toisen planeetan luo jne.

*'''[[Biosatelliitti]]''' on satelliitti, jolla kuljetetaan eliöitä tai kudosta avaruuteen lähinnä lääketieteellisessä tutkimustarkoituksessa.

* Suuri satelliitti on termi, jota ei juuri käytetä, mutta tarkoittaa tuhansien kilogrammojen painoista satelliittia.

* Piensatelliitti on satelliitti, joka on 1980-luvulta lähtien käytettyyn luokitteluun nähden tavallista satelliittia pienempi massa ja usein myös heikompi suorituskykykin. Muutaman sadan kilogramman painoinen satelliitti on pieni. Minisatelliitti painaa 200-500&nbsp;kg

* 1990-luvulla ainakin Yhdysvaltain asevoimissa tutkittiin mitoiltaan tuumaluokan satelliitteja, joita ei ole lennätetty.

 

 

== Satelliittien tekniikkaa ==

 

===Satelliittirungon alijärjestelmät===

 

 

 

* Radiojärjestelmä eli tietoliikennejärjestelmä pitää yhteyttä satelliitin maa-asemien kanssa. Satelliitti vastaanottaa komentoja (''uplink'') eri taajuudella kuin millä se lähettää tietoa maahan (''downlink'').

 

===Inklinaatio===

** '''Polaarinen [[aurinkokeskinen kiertorata]]''': Kiertorata, joka on lähestulkoon [[polaarinen kiertorata]]. Kiertorata ylittää [[ekvaattorin]] aina samassa paikallisessa ajassa. Tämä on hyödyllinen kuvia ottaville satelliiteille sillä varjot ovat joka ylityksellä aina samat.

 

===Eksentrisyys===

* '''[[Ympyräkiertorata]]''': Kiertorata, jonka [[eksentrisyys]] on 0 ja joka on siten ympyrän muotoinen.

** '''[[Geosynkroninen siirtorata]]''': Kiertorata, jonka [[perigeum]] on [[Matala Maan kiertorata|matalan Maan kiertoradan]] (LEO) korkeudella ja jonka [[apogeum]] on [[geosynkroninen kiertorata|geosynkronisen kiertoradan]] korkeudella.

* '''[[Hyperbelirata]]''' eli '''hyperbolinen kiertorata''': Kiertorata, jonka [[eksentrisyys]] on enemmän kuin 1. Tällaisella radalla kappaleella on pakonopeutta suurempi ratanopeus, joten se pakenee keskuskappaleensa kiertoradalta.

* '''[[Paraabelirata]]''' eli '''parabolinen kiertorata''': Kiertorata, jonka [[eksentrisyys]] on 1. Tällaisella radalla kappaleella on pakonopeutta vastaava ratanopeus, joten se pakenee keskuskappaleensa kiertoradalta.

* '''[[Puolisynkroninen kiertorata]] (SSO)''': Kiertorata, jonka korkeus on noin 20&nbsp;200 km ja jonka kiertoaika on noin 12 tuntia.

* '''[[Geosynkroninen kiertorata]] (GEO)''': Kiertorata, jonka korkeus on noin 35&nbsp;786 km. Maassa oleva havaitsija näkee satelliitin tekevän taivaalla [[analemma]] kuviota.

** '''[[Ylisynkroninen kiertorata]]''': Kiertorata vähän yli [[Geosynkroninen kiertorata|geosynkronisen kiertoradan]], jossa satelliitit ajautuvat Maasta katsoen länteen.

** '''[[Alisynkroninen kiertorata]]''': Kiertorata vähän alle [[Geosynkroninen kiertorata|geosynkronisen kiertoradan]], jossa satelliitit ajautuvat Maasta katsoen itään.

 

* '''[[Areostatinaarinen kiertorata]] (ASO)''': Pyöreä [[Areosynkroninen kiertorata]] Marsin ekvaattorin tasossa ja noin 17&nbsp;000 [[metri|km]]:n korkeudella. Marsin pinnalla olevasta havaitsijasta satelliitti on taivaalla paikallaan.