Ero sivun ”Kullervon sotaanlähtö” versioiden välillä

Mielikuva teoksen freskomuodosta kiteytyi taiteilijalle vasta vuoden 1898 Italiaan suuntautuneen matkan jälkeen. Hän oli matkallaan nähnyt [[Siena]]n [[Palazzo Publico]]ssa sijainneet [[Simone Martini]]n freskot, joissa esiintyvästä ratsastajahahmosta Gallén oli vaikuttunut. Tällöin Suomen [[jugend]]tyyli, Kalevalan runot ja Italian [[Renessanssi#Renessanssin taide|varhaisrenessanssi]] löysivät yhteyden, ja koristeellinen kansallinen tyyli liittyi kansainväliseen kenttään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://artenoux.net/2013/10/02/kuvat-syntyvat-kuvista/ | Nimeke = Kuvat syntyvät kuvista | Tekijä = Helena Sederholm | Julkaisu = Artenoux | Ajankohta = 2.10.2013| Viitattu = 25.7.2020}}</ref> Gallén ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan plagioinut Martinia, vaan hämmästyi nähdessään freskon Sienassa. Hän piti yhtäläisyyttä kummallisena sattumana, eikä hyväksynyt plagiointisyytöksiä. Gallén totesi, että vaikka kuvataiteessa on ollut tavallista, että maalaajat ottavat vaikutteita toisilta tai jopa plagioivat ilman kunniansa menettämistä, ei tällainen soveltuisi hänen luonteelleen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gallen-Kallela, Akseli|Nimeke=Kallela-kirja|Sivu=199–200|Julkaisija=Salakirjat}}</ref>