Wikipedia

Ero sivun ”Foolihappo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
+2017 saanti, https
Rivi 33:
Muun muassa ihmisillä folaattipuutoksen ensioireena on usein [[megaloblastinen anemia]]. Vakava puutos on harvinaista, mutta lievää puutosta voi ilmetä erityisesti tietyillä ihmisryhmillä, kuten vanhuksilla. Puutokselle altistavat eri lääkkeet: esimerkiksi jotkin [[sytostaatit]] kuten [[metotreksaatti]]. Puutos voi olla geneettinenkin.<ref name=F/>
 
Ihmisissä ja monissa muissa [[eliö]]issä folaatit sitovat "välikäsinä" yhden [[hiili]]atomin sisältävän [[atomi]]ryhmän joltain [[molekyyli]]ltä ja siirtävät sen toiselle. [[Metylaatio]] on esimerkki tällaisesta reaktiosta. Reaktiot tapahtuvat tietyillä [[Entsyymi|entsyymeillä]], joiden [[Koentsyymi|koentsyymeitä]] folaatit ovat.<ref name=C/> Eliöissä folaatti-koentsyymeitä vaaditaan epäsuorasti [[DNA]]-korjaukseen ja -synteesiin, ja siten myös [[Solunjakautuminen|solujakautumiseen]]. Folaatit ovat suoraan pakollinen osa DNA:ssa ja [[RNA]]:ssa käytettyjen [[puriini]]en ja [[tymidiini]]n tuottoa.<ref name=I>{{Lehtiviite|Tekijä=B Shane|Otsikko=Folate and vitamin B12 metabolism: overview and interaction with riboflavin, vitamin B6, and polymorphisms|Julkaisu=Food and Nutrition Bulletin|Ajankohta=2008|Vuosikerta=29|Numero=2|Sivut=S5–S16|Doi=10.1177/15648265080292S103|Issn=0379-5721|www=httphttps://journals.sagepub.com/doi/10.1177/15648265080292S103}}</ref> Niitä tarvitaan myös [[histidiini]]n hajotukseen. [[Metioniinisyntaasi]] vaatii folaatteja – täten ne ovat osa [[S-adenosyylimetioniini]]n (SAM) tuottoa, joka on osa yli 100:n eri entsyymin suorittamissa [[metylaatio]]issa. Folaatit eivät tosin ole pakollisia SAM-:n tuotossa, sillä syntaasin tuottamaa [[metioniini]]a saadaan ravintoproteiineistakin.<ref name=C/>
 
== Suositukset ja saanti ==
6–65-vuotiaan tulisi joka vuorokausi saada "folaatteja" keskimäärin 378&nbsp; [[mikrogramma]]a (µg), jos hänen energiatarpeensa on 2&nbsp;000&nbsp;kilo [[kalorikilokalori]]a. Tämä suositus ja alla olevan taulukon arvot ovat Suomen [[Valtion ravitsemusneuvottelukunta|valtion ravitsemusneuvottelukunnan]] [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksia]]. Neuvottelukunta ei ole määrittänyt sitä, että ovatko folaattisuositusten massat (µg) esimerkiksi foolihappona tai jonain muuna folaattina.<ref name=A/>
{| class="wikitable"
|+
Suomen folaattisuositukset (mikrogrammaa vuorokaudessa)<ref name=A/>
! colspan="2" |Lapset
! colspan="2" |Miehet
Rivi 98:
|300
|-
| colspan="7" |a: [[Äidinmaito]] tai [[äidinmaidonkorvike]] tyydyttää alle 6 kk ikäisten ravinnetarpeet.<br>b: Hedelmällisessä iässä oleville naisille saantisuositus on 400 μg/vrk (katso [[vaihdevuodet]]).
 
b: Hedelmällisessä iässä oleville naisille saantisuositus on 400 μg/vrk (katso [[vaihdevuodet]]).
|}
 
Vuonna 2017 tarkasteltiin 18–74-vuotiaiden suomalaisten ravitsemusta. Tuolloin miehet saivat "folaattia" keskimäärin 247 mikrogrammaa vuorokaudessa (µg/vrk) ja 27&nbsp;µg per ruuasta [[ravintoenergia]]na saatu [[Joule|megajoule]] (µg/MJ). Naisilla nämä arvot olivat 1,6&nbsp;µg/vrk ja 0,23&nbsp;µg/MJ. Miehistä 21% sai folaattia saantisuositusten mukaisesti ja 29% alle keskimääräisen tarpeen (eli alle 200&nbsp;µg/vrk). Naisilla nämä osuudet olivat vastaavasti 5% ja 38% (eli alle 200&nbsp;µg/vrk). "Keskimääräinen tarve" tyydyttää ravinnetarpeen puolella väestöstä, mutta sitä hieman alhaisempi saanti ei silti välttämättä johda oireilevaan puutostilaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=L Valsta et al|Nimeke=Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus|Vuosi=2018|Sivut=61, 106|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Isbn=9789523432383|www=https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3}}</ref>
== Liikasaanti ==▼
 
▲== Liikasaanti ==
Foolihapon saannin turvallinen yläraja aikuisilla ravintolisien muodossa on 1&nbsp;mg/vrk (1&nbsp;000&nbsp;µg/vrk) Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan.<ref name=A>{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Vuosi=2018|Sivut=49–51|Selite=5. painos|Julkaisija=Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Isbn=9789524538015|www=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf}}</ref> [[EFSA]]:n suositukset ovat alla taulukossa.
{| class="wikitable"
Rivi 134:
Foolihapon [[LD50]] on hiirille yli 10&nbsp;g/kg suun kautta ja 0,305&nbsp;g/kg pistoksena vereen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RP Beliles|Otsikko=The influence of pregnancy on the acute toxicity of various compounds in mice|Julkaisu=Toxicology and applied pharmacology|Ajankohta=1972|Vuosikerta=23|Numero=4|Sivut=537–540|Pmid=4674811|Doi=10.1016/0041-008X(72)90094-4}}</ref>
 
== Puutos ==
=== Syyt ===
Yleisin syy folaattipuutokseen on niiden alisaanti ruuasta. Muita syitä tai altistavia osatekijöitä ovat<ref name=F/>
*imeytymishäiriöt kuten [[keliakia]], atrofinen [[gastriitti]] ja [[perinnöllinen folaattien imeytymishäiriö]] (eng. ''hereditary folate malabsorption'').<ref name=F/>
Rivi 142:
*lääkkeet ja muut aineet kuten [[Solunsalpaajat|solunsalpaajiin]] pääosin kuuluvat [[dihydrofolaattireduktaasi]]n (EC 1.5.1.3) estäjät kuten [[aminopteriini]], [[metotreksaatti]], [[sulfasalasiini]], [[pyrimetamiini]], [[triamtereeni]] ja [[trimetopriimi]]. Muunlaisia folaattiaineenvaihdunnan häiritsijöitä ovat tietyt [[epilepsia]]lääkkeet kuten [[karbamatsepiini]], [[fenytoiini]], [[primidoni]] ja [[fenobarbitaali]],<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=S Hernández-Díaz et al|Otsikko=Folic acid antagonists during pregnancy and the risk of birth defects|Julkaisu=The New England Journal of Medicine|Ajankohta=2000|Vuosikerta=343|Numero=22|Sivut=1608–1614|Pmid=11096168|Doi=10.1056/NEJM200011303432204|Issn=0028-4793|www=https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM200011303432204}}</ref> mutta myös [[etanoli]] (mm. estää imeytymistä suolistosta ja maksan folaattiaineenvaihduntaa),<ref name=C/> monet [[salisylaatit]] kuten [[aspiriini]], tietyt [[NSAID]]:t ja [[kolestyramiini]] (sitoo folaatteja itseensä).<ref name=F/>
 
=== Oireet ===
Folattipuutoksen oireita ihmisillä ja eläimillä ovat muun muassa [[megaloblastinen anemia]], [[homokysteinemia]] (kohonnut [[homokysteiini]]n veripitoisuus), ruokahaluttomuus, kasvun hidastuminen, karvojen tai sulkien lähtö, karvojen harmaantuminen, ihottumat, lihasheikkous, suolitulehdukset, ripuli, päänsäryt, [[Sydämentykytys|sydämentykytykset]], hengästyminen, [[masennus]], [[hermovauriokipu]] ja hermoperäiset halvaukset.<ref name=F/>
 
Rivi 149:
Puutos vähentää [[nukleotidi]]en tuottoon osallistuvien folaattientsyymien toimintaa – [[tymidylaattisyntaasi]] (EC 2.1.1.4) on eräs esimerkki. Nukleotidit ovat osa [[DNA]]:ta ja [[RNA]]:ta. Puutos siis estää niiden tuottoa estäen täten [[Solunjakautuminen|solujakautumista]]. Siten puutoksessa vaurioituneet solut eivät enää tehokkaasti monistu tai korvaudu uusilla, jolloin oireita ovat muun muassa megaloblastinen anemia,<ref name=F/> jossa punasolut ylisuurenevat jäädessään puoliväliin solujakautumista, jonka loppuun eteneminen edellyttäisi DNA-synteesiä;<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AM Palmer et al|Otsikko=Folate rescues vitamin B12 depletion-induced inhibition of nuclear thymidylate biosynthesis and genome instability|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America|Ajankohta=2017|Vuosikerta=114|Numero=20|Sivut=E4095–E4102|Pmid=28461497|Doi=10.1073/pnas.1619582114|Issn=0027-8424|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5441772/}}</ref> iho-oireet; kaikenlainen kasvun hidastuminen.<ref name=F/>
 
=== Syöpä ===
Pitkittynyt folaattipuutos altistaa [[syöpä]]taudeille, sillä puutoksen aiheuttaman [[nukleotidi]]en tuoton vähenemisen vuoksi vaurioituneen [[DNA:n korjaus]] vähenee. Puutos voi vähentää epäsuoraan myös [[S-adenosyylimetioniini]]n (SAM) tuottoa. [[DNA]]:ta [[Metylaatio|metyloiva]] SAM on osa [[geeni]]aktiivisuuden säätelyä. Metylaation väheneminen voi johtaa syövälle altistavien geenien ylitoimintaan ja siltä suojaavien geenien alitoimintaan.<ref name=M/>
 
=== Sydän- ja verisuonitaudit ===
Folaattipuutoksen [[homokysteinemia]] johtuu folaattiriippuvaisen [[metioniinisyntaasi]]n ja [[glysiini-N-metyylitransferaasi]]n (EC 2.1.1.20) toiminnan heikkenemisestä.<ref name=F/> Homokysteinemia yhdistettynä veren pieneen folaattipitoisuuteen tiettävästi lisää jossain määrin riskiä saada [[aivohalvaus]] ja vähemmässä määrin jokin muu [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- tai verisuonitauti]]. Folaattilisät taas laskevat riskiä yhtäaikaisesti [[homokysteinemia]]a ja folaattipuutosta potevilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Y Li et al|Otsikko=Folic acid supplementation and the risk of cardiovascular diseases: a meta‐analysis of randomized controlled trials|Julkaisu=Journal of the American Heart Association|Ajankohta=2016|Vuosikerta=5|Numero=8|Pmid=27528407|Doi=10.1161/JAHA.116.003768|Issn=2047-9980|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5015297/}}</ref>
 
== Ruokapitoisuudet ==
Folaattirikkaita ruokia ovat esimerkiksi kananmuna, [[pavut]], tummat lehtivihannekset, monet [[pähkinä]]t ja jotkut hedelmät. Lihoissa folaatteja on vähän, mutta [[maksa]]ssa ja muissa sisäelimissä pitoisuudet voivat olla isoja. Monissa maissa ruokiin [[Lisäravintoaine|lisätyt]] folaatit ovat merkittävä folaattilähde: esimerkiksi [[USA]]:ssa folaatteja lisätään lakien vaatimana moniin viljatuotteisiin.<ref name=C/> Ruuan valmistustapa vaikuttaa folaattien määriin. Esimerkiksi kasvisten keitossa veteen voi liueta jopa 20–80&nbsp;% niiden folaateista.<ref name=F/>
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"
Rivi 376:
Eläinten maksoissa ja munuaisissa noin 40&nbsp;% folaateista on metyylifolaatteina. Eläinten maidoissa ja [[punasolu]]issa folaatit ovat pääosin vain metyylifolaatteina. Taas vaikkapa keräkaalissa ja appelsiineissa folaatit ovat pääosin metyylifolaatteja. Soijapavuissa metyylifolaattipitoisuudet ovat pieniä – tällaisissa kasveissa folaateista loput ovat lähinnä 5-metyyli- ja 5-formyylifolaatteina. Myös glutamylaatioaste vaihtelee: maksoissa ja munuaisissa polyglutamaatit ovat pentaglutamaatteja, maidoissa noin 60&nbsp;% on monoglutamaatteja ja keräkaalissa pääosin heksa- ja heptaglutamaatteja.<ref name=F/>
 
== Kemia ==
[[Tiedosto:Folic_acid_composition.svg|pienoiskuva|360px|Foolihapon rakenne. '''A''': 6-metyylipteridiini. '''B''': 4-aminobentsoehappo (PABA). '''C''': L-glutamiinihappo.]]
Foolihapossa eli pteroyyli-L-glutamiinihapossa on 6-metyyli[[pteridiini]], jossa on [[4-aminobentsoehappo]] kiinni [[amino]]ryhmästään. Hapon [[Karboksyylihapot|karboksyylihapossa]] on L-[[glutamiinihappo]] α-aminoryhmästään [[amidi]]sidoksella. Glutamiinihapon α-hiilessä on foolihapon ainoa [[kiraliakeskus]]. L-[[enantiomeeri]] toimii eliöissä vitamiinina.<ref name=G>{{Kirjaviite|Tekijä=M Eggersdorfer et al|Nimeke=Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry|Vuosi=2000|Kappale=Vitamins|Sivu=139–146|Julkaisija=American Cancer Society|Isbn=9783527306732|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/14356007.a27_443}}</ref> Pteroyyli-D-glutamiinihapon vitamiinitoiminta eliöissä on L-enantiomeeriä heikompaa ja joissain tapauksissa olematonta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JA Blair, IT Johnson, AJ Matty|Otsikko=Aspects of intestinal folate transport in the rat|Julkaisu=The Journal of Physiology|Ajankohta=1976|Vuosikerta=256|Numero=1|Sivut=197–208|Pmid=933030|Issn=0022-3751|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1309300/}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RL Kisliuk et al|Otsikko=Diastereoisomers of 5,10-methylene-5,6,7,8-tetrahydropteroyl-D-glutamic acid|Julkaisu=Journal of Medicinal Chemistry|Ajankohta=1977|Vuosikerta=20|Numero=11|Sivut=1531–1533|Doi=10.1021/jm00221a038|Issn=0022-2623|www=https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jm00221a038}}</ref>
Rivi 383:
Foolihappo on oranssinkeltainen ja kiteinen jauhe. Se on hajuton ja mauton.<ref name=r/> Se on liukoinen [[etanoli]]in, [[etikkahappo]]on, [[pyridiini]]in ja hyvin niukkaliukoinen veteen.<ref name=c/> Se kestää hapekkaita oloja paremmin kuin pelkistyneet folaatit (katso alaotsikot alla), mutta hajoaa valossa helposti muiden folaattien tavoin. Foolihappo on usein B<sub>9</sub>-vitamiinilisiin lisätty folaatti.<ref name=C>{{Kirjaviite|Tekijä=J Zempleni et al|Nimeke=Handbook of vitamins|Vuosi=2007|Selite=4. painos|Sivut=386–403|Julkaisija=Taylor & Francis|Isbn=9780849340222}}</ref>
 
=== Pelkistyminen ===
Foolihapon ptreridiinin [[pyratsiini]] voi pelkistyä. 2 [[vety]]ä sitova muoto on [[dihydrofoolihappo]] (DHF, C<sub>19</sub>H<sub>21</sub>N<sub>7</sub>O<sub>6</sub>, CAS 4033-27-6). Tämä voi pelkistyä 4 vetyä sitovaksi [[tetrahydrofoolihappo|tetrahydrofoolihapoksi]] (THF, C<sub>19</sub>H<sub>23</sub>N<sub>7</sub>O<sub>6</sub>).<ref name=C/> Pelkistyminen tuo THF:ään toisen [[kiraliakeskus|kiraliakeskuksen]].<ref name=E/>
{| align="center"
Rivi 395:
THF hajoaa vesiliuoksissa, joissa se on herkkä hapelle, valolle ja [[pH-arvo]]n ääripäille. Liuoksissa, joihin on liuennut happea, THF hajoaa pteriiniksi, 6-formyylidihydropteriiniksi ja ksantopteriiniksi ([[CAS-numero]] 119-44-8). THF:n PABA irtoaa helposti pteriinistä, jolloin muodostuu 4-aminobentsoyyliglutamaattia (CAS 4271-30-1).<ref name=C/> Myös DHF hajoaa herkästi hapettumalla.<ref name=G/>
 
=== Tautomeria ===
Foolihapon ja sen johdannaisten pteridiininien [[karbonyyli]]- tai [[OH-ryhmä]] ilmentävät laktaami-laktiimi-[[tautomeria]]a. Laktaami on karbonyylimuoto ja laktiimi hydroksidi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=BM Rezk et al|Otsikko=Tetrahydrofolate and 5-methyltetrahydrofolate are folates with high antioxidant activity. Identification of the antioxidant pharmacophore|Julkaisu=FEBS letters|Ajankohta=2003|Vuosikerta=555|Numero=3|Sivut=601–605|Pmid=14675781|Doi=10.1016/S0014-5793(03)01358-9|Issn=0014-5793|www=https://core.ac.uk/download/pdf/82625078.pdf}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Soniat, CB Martin|Otsikko=Theoretical study on the relative energies of neutral pterin tautomers|Julkaisu=Pteridines|Ajankohta=2008|Vuosikerta=19|Numero=1|Sivut=120–124|Doi=10.1515/pteridines.2008.19.1.120|Issn=2195-4720|www=https://www.degruyter.com/view/j/pteridines.2008.19.issue-1/pteridines.2008.19.1.120/pteridines.2008.19.1.120.xml}}</ref>
 
Rivi 407:
|}
 
=== Folaatit ===
Foolihappoa ja sen monia johdannaisia sanotaan ''folaateiksi''. Näissä esimerkiksi typpiin 5, 6 (pteridiinin [[pyratsiini]]typet) tai 10 (pteridiinin ja PABA:n välinen typpi) voi olla liittynyt yksihiilinen atomiryhmä. Ryhmiä voivat olla muun muassa [[metyyli]] (–CH<sub>3</sub>), metyleeni (–CH<sub>2</sub>–), metenyyli (–CH=), [[Formaldehydi|formyyli]] (–CH=O) ja formimino (–CH=NH).<ref name=C/> Myös folaatit voivat pelkistyä eli olla dihydro- tai tetrahydrofolaatteja. Jos THF:n typpi 5 sitoo metyylin, yhdistettä voidaan sanoa 5-metyylitetrahydrofoolihapoksi ([[5-metyyli-THF]]). Jos THF:n sitoma ryhmä on metyleeni, voi se olla silloittunut typpien 5 ja 10 kautta, jolloin aine on 5,10-metyleeni-THF (näistä on kuvat taulukossa alla).<ref name=E>Combs, s. 57–59</ref>
{| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed"
Rivi 558:
| colspan="5" |a: neutraali pH, b: emäksinen pH, c: hapan pH
|}
=== Polyglutamaatit ===
[[Tiedosto:Folic_acid_nglu.svg|pienoiskuva|350px|Foolihapon glutamaattien yleiskaava. n on glutamaattien lukumäärä, jotka ovat toisissaan isopeptidisidoksin.]]
Folaateissa on [[glutamiinihappo]], joka on fysiologisessa [[pH-arvo]]ssa (pH ~7,4) oikeastaan glutamaatti-[[anioni]]na. Glutamaatteja voi myös olla monia, jolloin ne ovat perättäin toisissaan sivuketjunsa γ-[[Karboksyylihapot|karboksyylihapoista]] [[amidi]]sidoksin ([[isopeptidisidos]]). Luonnossa perättäisiä glutamaatteja on usein noin 7–8.<ref name=C/> Bakteereista on tosin löydetty jopa 12 glutamaattia sisältäviä folaatteja.<ref name=E/> Monen glutamaatin folaatteja sanotaan ''polyglutamaateiksi''. Kun glutamaatteja on folaateissa 1, on niiden yleisnimi folyylimonoglutamaatit; jos niitä on 2, nimi on folyylidiglutamaatit jne. (katso [[numeerinen etuliite]]).<ref name=B/>
 
=== Valmistus ===
Folaatteja tuotetaan teollisesti kemiallisella synteesillä ja lähinnä foolihapon muodossa. Mikrobien [[Käyminen|käymistä]] ei toistaiseksi (2019) käytetä. Osasyy tähän on synteesien halpuus ja folaattien maailmanlaajuisen kysynnän vähyys.<ref name=K>{{Lehtiviite|Tekijä=CG Acevedo-Rocha et al|Otsikko=Microbial cell factories for the sustainable manufacturing of B vitamins|Julkaisu=Current Opinion in Biotechnology|Ajankohta=2019|Vuosikerta=56|Sivut=18-29|Doi=10.1016/j.copbio.2018.07.006|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0958166918300740}}</ref>
 
Rivi 568:
[[Tiedosto:Folsäure3b.svg|keski|pienoiskuva|470px|2,4,5-triaminopyridimidin-4-olin (vas. yllä), 1,1,3-trikloroasetonin (keskellä) ja N-4-aminobentsoyyli-L-glutamiinihapon (oik. yllä) kondensaatio foolihapoksi (alla, kuvassa laktiimi-[[tautomeeri]]).]]
 
== Toiminta eliöissä ==
Folaatit sitovat eliöissä [[Hiili|hiilen]] sisältävän atomiryhmän joltain aineelta ja siirtävät sen toiselle aineelle. Ryhmiä voivat olla muun muassa [[metyyli]] (–CH<sub>3</sub>), metyleeni (–CH<sub>2</sub>–), metenyyli (–CH=), [[Formaldehydi|formyyli]] (–CH=O) ja formimino (–CH=NH). Siirtymät tapahtuvat tietyillä entsyymeillä, joiden [[Koentsyymi|koentsyymeitä]] folaatit ovat. Folaatit eivät kuitenkaan siirrä esimerkiksi [[CO2|CO<sub>2</sub>]]-ryhmiä – [[biotiini]]- ja [[tiamiinipyrofosfaatti]]riippuvaiset entsyymit suorittavat usein näitä reaktioita.<ref name=C/>
{| class="wikitable"
Rivi 619:
Folaatit ovat osa [[S-adenosyylimetioniini]]n (SAM) tuottoa olemalla osa metioniinisyntaasia. SAM toimii koentsyyminä yli 100:n eri entsyymin metylaatioreaktiossa. SAM muodostuu metioniinista folaattiriippumattomalla [[metioniiniadenosyylitransferaasi]]lla (EC 2.5.1.6), joskin metioniinia saadaan myös kehon ja ravinnon proteiineista folaattipuutoksessa.<ref name=C/>
 
== Muu biokemia ==
=== Imeytyminen ===
Ruuissa yleiset folaattien polyglutamaatit hydrolysoituvat ihmisillä ohutsuolessa [[folaatti-γ-glutamyylihydrolaasi]]lla ([[EC-numero]] 3.4.19.9) mono- ja diglutamaateiksi.<ref name=C/>
 
Rivi 627:
Ihmisillä monoglutamaatteihin kuuluvan foolihapon, [[5-metyyli-THF]]:n ja 5-formyyli-THF:n [[hyötyosuus]] nieltynä tyhjällä vatsalla on noin 100&nbsp;%. Ruuan luontaisista folaattien polyglutamaateista keskimäärin vain noin 50&nbsp;% imeytyy monien tekijöiden vuoksi. Taas yksittäisten ruokien imeytyvyys on 10–90&nbsp;% monien syiden vuoksi. Ero mono- ja polyglutamaattien välillä johtuu siitä, että ihmisillä niiden tulee hajota ennen imeytymistä suolistosta mono- tai diglutamaateiksi [[folaatti-γ-glutamyylihydrolaasi]]lla (EC 3.4.19.9). Imeytyminen on keskimäärin huonompaa kasvi- kuin eläinperäisistä ruuista – syynä ovat muun muassa kasveissa yleiset hydrolaasia salpaavat aineet.<ref name=F/> Esimerkiksi appelsiinimehun hydrolaasin estäjät voivat estää ihmisillä jopa 73&nbsp;% mehun folaateista imeytymästä, mutta muuten esto on kasviperäisissä ruuissa noin 30&nbsp;%. Kananmunissa esto on noin 5&nbsp;%.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=SD Bhandari, JF Gregory|Otsikko=Inhibition by selected food components of human and porcine intestinal pteroylpolyglutamate hydrolase activity|Julkaisu=The American Journal of Clinical Nutrition|Ajankohta=1990|Vuosikerta=51|Numero=1|Sivut=87–94|Pmid=2296933|Doi=10.1093/ajcn/51.1.87|Issn=0002-9165|www=https://academic.oup.com/ajcn/article-abstract/51/1/87/4695066}}</ref>
 
=== Kuljetus ===
Ihmisillä folaatit kulkevat veressä pääosin 5-metyyli-THF:n muodossa, jonka pitoisuudet muuntuvat folaattisaannista riippuen. Veressä on myös 10-formyyli-THF:ää noin 80&nbsp;ng/l. Tämä pitoisuus ei normaalisti muutu. [[Veriplasma]]n kokonaisfolaattipitoisuus on noin 10–30&nbsp;nano[[mooli]]a (nM). Tätä on kertynyt [[punasolu]]ihin, joiden pitoisuudet ovat 50–100 nM. Nämä siirtyvät punasoluihin niiden kypsymisen eli [[erytropoieesi]]n aikana. Kypsät punasolut taas eivät ota folaatteja sisäänsä. Loput veren folaateista valtaosa on vapaana, mutta osa on kiinni proteiineissa. Sitoutuminen esimerkiksi [[albumiini]]in on löyhää. Tiukkaa sitoutumista ilmenee tiettyihin folaattispesifisiin proteiineihin.<ref name=F/>
 
=== Varastoituminen ===
Ihmiskehon folaateista yli 99&nbsp;% on polyglutamaatteja.<ref name=I/> Terveen kehossa noin 5–10&nbsp;mg folaatteja. Nämä riittävät 6–8&nbsp;viikkoa folaattisaannin loputtua, jonka jälkeen alkaa ilmetä puutosoireita. Näistä noin puolet on maksassa 5-metyyli-THF:n ja 10-formyyli-THF:n 4–7 glutamaatin polyglutamaatteina. Nopeasti jakautuvissa kudoksissa 10-formyyli-THF:n pitoisuudet ovat suurempia suhteessa 5-metyyli-THF:ään. Näitä kudoksia ovat esimerkiksi suoliston [[limakalvo]]t, [[karsinooma]]t ja vaurioitunut maksa. Hitaasti jakautuvissa kudoksissa, kuten [[aivo]]issa ja terveessä maksassa, 5-metyyli-THF:n pitoisuudet ovat suurempia.<ref name=F/>
 
=== Hajotus ja erittyminen ===
Ihmisillä veriproteiineihin sitoutumattomat folaatit erittyvät helposti ulos kehosta virtsassa. Normaaliannoksin syödyistä folaateista kuitenkin vain 1–2&nbsp;% päätyy virtsaan sellaisenaan. Virtsassa erittyy folaatteja lähinnä niiden hajoamistuotteina.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=B Caballero et al|Nimeke=Encyclopedia of human nutrition|Vuosi=2013|Sivu=266|Selite=3. painos|Julkaisija=Academic Press|Isbn=9780123848857|www=https://dx.doi.org/10.1016/B978-0-12-375083-9.00001-5}}</ref> Folaatit hajoavat [[pteridiini]]ksi ja ''p''-aminobentsoyylipolyglutamaateiksi ei-entsymaattisen hapettumisen kautta ohutsuolessa ja muissa kudoksissa. ''p''-aminobentsoyylipolyglutamaateista irtoaa glutamaatteja entsymaattisesti. Tuotteet [[Asetylaatio|asetyloituvat]] ''p''-asetaminobentsoyyliglutamaatiksi ja ''p''-asetaminobentsoaatiksi ([[CAS-numero]] 556-08-1). Nämä erittyvät pois virtsassa ja [[sappi]]nesteessä.<ref name=F/> Osa sapen hajoamattomista folaateista imeytyy uudelleen. Loput päätyvät ulosteeseen.<ref name=C/> Ulosteen folaatti- tai hajoamistuotepitoisuudet voivat olla suuria verrattuna virtsapitoisuuksiin, mutta niistä valtaosa on [[suolimikrobi]]en valmistamia, eivätkä ravintoperäisiä.<ref name=F/>
 
=== Pelkistyminen ===
Dihydrofoolihappo (DHF) pelkistyy tetrahydrofoolihapoksi (THF) [[dihydrofolaattireduktaasi]]lla (EC 1.5.1.3), jota ihmisillä on erityisesti maksassa, munuaisissa ja nopeasti jakautuvissa soluissa.<ref name=F/> Reaktio on:<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=CM Czekster, A Vandemeulebroucke, JS Blanchard|Otsikko=Kinetic and chemical mechanism of the dihydrofolate reductase from mycobacterium tuberculosis|Julkaisu=Biochemistry|Ajankohta=2011|Vuosikerta=50|Numero=3|Sivut=367–375|Pmid=21138249|Doi=10.1021/bi1016843|Issn=0006-2960|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3074011/}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://enzyme.expasy.org/EC/1.5.1.3|nimeke=ENZYME entry 1.5.1.3|julkaisu=enzyme.expasy.org}}</ref>
:5,6,7,8-THF + NADP<sup>+</sup> ⇌ 7,8-DHF + [[NADPH]] + H<sup>+</sup>
 
=== Glutamaattiketjun kasvu ja lyhentyminen ===
[[Tetrahydrofolaattisyntaasi]] (EC 6.3.2.17) liittää [[glutamiinihappo]]ja isopeptidisidoksin 5-metyyli-THF:ään muodostaen siitä polyglutamaatteja. Nämä eivät poistu soluista ennen ylimääräisten glutamiinihappojen poistoa. Syntaasi on elintärkeä ja sitä useimmissa soluissa pienin pitoisuuksin. Solut, joista se puuttuu, eivät pysty kerryttämään tarvitsemiaan folaatteja sisäänsä. Syntaasin synnynnäinen puutos on siten kuolettavaa.<ref name=F/> Sen reaktio on:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://enzyme.expasy.org/EC/6.3.2.17|nimeke=ENZYME entry 6.3.2.17|julkaisu=enzyme.expasy.org}}</ref>
:THF-Glu<sub>n</sub> + L-[[glutamaatti]] + [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]] ⇌ THF-Glu<sub>(n+1)</sub> + [[Fosfaatti|PO<sub>4</sub><sup>3-</sup>]] + [[ADP]]
Syntaasi tekee saman pidennysreaktion toistuvasti myös [[metotreksaatti]]-[[solusalpaaja]]lle, jolloin se jää jumiin mm. syöpäsoluihin. Solujen sisäiset polyglutamaatit lyhentyvät lysosomeissa [[folaatti-γ-glutamyylihydrolaasi]]en (EC 3.4.19.9) avulla.<ref name=F/>
 
== Historia ja nimet ==
Vuonna 1928 [[Lucy Wills]] (elänyt vuosina 1888–1964) lähti Englannista [[Mumbai]]hin tutkimaan siellä havaittuja tapauksia raskauden aikaisesta makrosyyttisestä anemiasta ja niiden yhteyttä ruokavalioon. Anemiasta käytetään nykyään tarkempaa nimeä [[megaloblastinen anemia]]. 1930 Wills ja Maneck M. Mehta esittivät 4-osaisessa tutkimussarjassa havaintonsa siitä, että [[Marmite]]-[[hiivauute]]ruokinta esti huonoa ruokavaliota saaneilla rotilla makrosyyttistä anemiaa. He arvelivat puutoksen johtuvan A- tai C-vitamiinin tai jonkin tuntemattoman vitamiinin puutoksesta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=L Wills, MM Mehta|Otsikko=Studies in pernicious anaemia of pregnancy. Part I. Preliminary report|Julkaisu=Indian Journal of Medical Research|Ajankohta=1930|Vuosikerta=17|Sivut=777–792|www=httphttps://www.ijmr.in/CurrentTopicView.aspx?year=Indian+J+Med+Res+17%2c+January+1930%2c+pp+777-792%24Original+Article}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=L Wills, MM Mehta|Otsikko=Studies in pernicious anaemia of pregnancy. Part IV. The production of pernicious anaemia (bartonella anaemia) in intact albino rats by deficient feeding|Julkaisu=Indian Journal of Medical Research|Ajankohta=1930|Vuosikerta=18|Sivut=663–683|www=http://www.ijmr.in/CurrentTopicView.aspx?year=Ind%2cJour.Med.Res%2c18%2c2%2cOctober.1930+pp+663-683%24Original+Article}}</ref><ref name=J>{{Lehtiviite|Tekijä=AV Hoffbrand, DG Weir|Otsikko=The history of folic acid|Julkaisu=British Journal of Haematology|Ajankohta=2001|Vuosikerta=113|Numero=3|Sivut=579–589|Pmid=11380441|Doi=10.1046/j.1365-2141.2001.02822.x|Issn=0007-1048|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1046/j.1365-2141.2001.02822.x}}</ref> 1931 Wills havaitsi hiivauutteen syönnin parantavan makrosyyttisen anemian raskaana olevilla ihmisillä, mutta [[A-vitamiini|A-]] ja [[C-vitamiini]]lisistä ei ollut hyötyä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=L Wills|Otsikko=Treatment of "pernicious anaemia of pregnancy" and "tropical anaemia"|Julkaisu=Br Med J|Ajankohta=1931|Vuosikerta=1|Numero=3676|Sivut=1059–1064|Doi=10.1136/bmj.1.3676.1059|Issn=0007-1447|www=https://www.bmj.com/content/1/3676/1059}}</ref><ref name=J/>
 
1938 L. Wills ja [[Barbara D. F. Evans]] havaitsivat [[maksa]]<nowiki/>uutepistosten tai hiivauutteen parantavan makrosyyttisen anemian rasvaripulia potevilla ihmisillä. Hyvin suodatinpuhdistettu maksauute ei parantanut anemiaa. Tämän ja muiden tutkijoiden tulosten perusteella Wills ja Evans esittivät maksassa ja hiivauutteissa olevan jokin pakollinen ja tuolloin tuntematon [[B-vitamiini]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=BDF Evans, L Wills|Otsikko=Tropical macrocytic anæmia: its relation to pernicious anæmia|Julkaisu=Lancet|Ajankohta=1938|Vuosikerta=232|Numero=5999|Sivut=416–421|Doi=10.1016/S0140-6736(00)41615-6|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(00)41615-6/abstract}}</ref><ref name=J/>
 
Nykyisin foolihapoksi ja folaateiksi kutsutuille aineille annettiin useita nimiä ennen niiden rakenteiden selviämistä. Esimerkiksi nimiä M-vitamiini, B<sub>c</sub>-vitamiini, U-tekijä, S-tekijä ja R-tekijä ehdotettiin vastaavasti vuosina 1938, 1938, 1939, 1940 ja 1940 [[Hypoteesi|hypoteettisille]] aineille, joiden tiedetään nykyään olleen folaatteja tai niitä sisältäneitä seoksia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=IH Rosenberg, HA Godwin|Otsikko=The digestion and absorption of dietary folate|Julkaisu=Gastroenterology|Ajankohta=1971|Vuosikerta=60|Numero=3|Sivut=445–463|Pmid=4928811|Doi=10.1016/S0016-5085(71)80126-9|Issn=0016-5085|www=https://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(71)80126-9/pdf}}</ref> M ja B<sub>c</sub> tulivat vastaavasti englannin sanoista ''monkey'' ja ''chick'', sillä aineet estivät makrosyyttistä anemiaa [[Reesusmakaki|reesusapinoilla]] ja [[Kana|kananpojilla]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=PL Day, WC Langston, WJ Darby|Otsikko=Failure of nicotinic acid to prevent nutritional cytopenia in the monkey|Julkaisu=Proceedings of the Society for Experimental Biology and Medicine|Ajankohta=1938|Vuosikerta=38|Numero=5|Sivut=860–863|Doi=10.3181/00379727-38-10041|Issn=0037-9727|www=https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.3181/00379727-38-10041}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EM Parrott, AG Hogan|Otsikko=Anemia in chicks caused by a vitamin deficiency|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1940|Vuosikerta=132|Numero=2|Sivut=507–517|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/132/2/507}}</ref> U tuli englannin sanasta ''uknown'' eli tuntematon, sillä ravintotekijä oli tuolloin hypoteettinen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=PDV Manning, ELR Stokstad|Otsikko=Evidence of a new growth factor required by chicks|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1938|Vuosikerta=125|Numero=2|Sivut=687–696|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/125/2/687}}</ref> S- ja R-tekijät tulivat jakeiden nimistä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=LC Norris, GF Heuser, AE Schumacher|Otsikko=The complex nature of the alcohol precipitate factor required by the chick|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1940|Vuosikerta=135|Numero=1|Sivut=313–320|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/135/1/313}}</ref>
 
1941 [[Herschel K. Mitchell]] (1913–2000), [[Esmond E. Snell]] (1914–2003) ja [[Roger J. Williams]] (1893–1988) eristivät hyvin puhdasta foolihappoa neljästä [[tonni]]sta [[pinaatti]]a ja nimesivät aineen. ''Fooli''- tulee [[latina]]n sanasta ''folium'', lehti, sillä he esittivät ainetta olevan paljon muissakin pinaatin kaltaisissa lehtevissä vihanneksissa. He myös totesivat aineen olevan happo.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=HK Mitchell, EE Snell, RJ Williams|Otsikko=The concentration of "folic acid"|Julkaisu=Journal of the American Chemical Society|Ajankohta=1941|Vuosikerta=63|Numero=8|Sivut=2284–2284|Doi=10.1021/ja01853a512|Issn=0002-7863|www=https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/ja01853a512}}</ref>
Rivi 658:
1948 foolihapolle ehdotettiin nimeä ''folasiini''.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Proceedings of the twelfth annual meeting of the American Institute of Nutrition: Haddon hall and municipal convention hall, Atlantic City, New Jersey, March 14–19, 1948|Julkaisu=The Journal of Nutrition|Ajankohta=1948|Vuosikerta=35|Numero=6|Sivut=733–741|Doi=10.1093/jn/35.6.733|Issn=0022-3166|www=https://academic.oup.com/jn/article/35/6/733/4727167}}</ref>
 
== Katso myös ==
*[[Koliini]], osallistuu homokysteiinin metylaatioon
*[[Foliinihappo]], folaattimetaboliaa estävien solusalpaajien haittavaikutusten lievittäjä
*[[Proguaniili]], malariaparasiitin folaattimetabolian estäjä
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite|Tekijä=GF Combs et al|Nimeke=The vitamins: fundamental aspects in nutrition and health|Vuosi=2008|Selite=3. painos|Julkaisija=Elsevier Academic Press|Isbn=9780121834937}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
*[https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2273 Fineli: Folaatin lähteet ruoka-aineissa]
*[https://lpi.oregonstate.edu/mic/vitamins/folate Linus Pauling Institute: Folate] {{en}}
*[httphttps://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB0000121 HMDB: Folic acid] {{en}}
*[https://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?compound+C00504+-kcf KEGG: Folic acid] {{en}}
*[httphttps://www.liberherbarum.com/In1205.HTM Liber Herbarum II: Foolihappoa sisältäviä kasveja] {{en}}
*[httphttps://foodb.ca/compounds/FDB014504 Food Component Database (FooDB): Folic acid] {{en}}
 
{{Vitamiinit}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Foolihappo”