Ero sivun ”B6-vitamiini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon
+2017 saanti, https, taulukossa jo tarkemmin monet mainituista ruuista pitoisuuksineen
Rivi 22:
 
==Suositukset ja saanti==
6–65-vuotiaan tulisi joka vuorokausi saada B<sub>6</sub>-vitamiinia keskimäärin 1&nbsp; milligramma (mg), jos hänen energiatarpeensa on 2&nbsp;000&nbsp;kilo [[kalorikilokalori]]a vuorokaudessa. Tämä suositus ja alla olevan taulukon arvot ovat Suomen [[Valtion ravitsemusneuvottelukunta|valtion ravitsemusneuvottelukunnan]] [[Ravitsemussuositukset|ravitsemussuosituksia]]. Neuvottelukunta ei ole määrittänyt sitä, että ovatko B<sub>6</sub>-suositusten massat (mg) esimerkiksi pyridoksiinina tai jonain muuna B<sub>6</sub>-vitameerinä.<ref name=":7">{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Vuosi=2018|Sivu=49, 51|Selite=5. painos|Julkaisija=Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Isbn=9789524538015|www=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf}}</ref>
{| class="wikitable"
|+
Suomen B<sub>6</sub>-suositukset (milligrammaa vuorokaudessa)<ref name=":7"/>
! colspan="2" |Lapset
! colspan="2" |Miehet
Rivi 86:
| colspan="7" |a: [[Äidinmaito]] tai [[äidinmaidonkorvike]] tyydyttää alle 6 kk ikäisten ravinnetarpeet
|}
Vuonna 2017 tarkasteltiin 18–74-vuotiaiden suomalaisten ravitsemusta. Tuolloin miehet saivat pyridoksiinia keskimäärin 2,2 milligrammaa vuorokaudessa (mg/vrk) ja 0,25&nbsp;mg per ruuasta [[ravintoenergia]]na saatu [[Joule|megajoule]] (mg/MJ). Naisilla nämä arvot olivat 1,8&nbsp;mg/vrk ja 0,25&nbsp;mg/MJ. Miehistä 84% sai pyridoksiinia saantisuositusten mukaisesti ja 4% alle keskimääräisen tarpeen (eli alle 1,3&nbsp;mg/vrk). Naisilla nämä osuudet olivat vastaavasti 92% ja 2% (eli alle 1&nbsp;mg/vrk). "Keskimääräinen tarve" tyydyttää ravinnetarpeen puolella väestöstä, mutta sitä hieman alhaisempi saanti ei silti välttämättä johda oireilevaan puutostilaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=L Valsta et al|Nimeke=Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus|Vuosi=2018|Sivu=100|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Isbn=9789523432383|www=https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3}}</ref>
 
2007 Suomessa naiset saivat B<sub>6</sub>-vitamiinia keskimäärin 1,7&nbsp;mg/vrk ja miehet 2,1&nbsp;mg/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävästi. Parilla prosentilla suomalaisista B<sub>6</sub>-vitamiinin saanti oli suurempaa kuin suurin hyväksyttävä päiväsaanti, kun saanti ravintolisistä huomioidaan. Suomalaiset saivat pääosan B<sub>6</sub>-vitamiinin lihasta, hedelmistä ja marjoista sekä viljasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=M Paturi et al|Nimeke=Finravinto 2007-tutkimus|Vuosi=2013|Julkaisija=Kansanterveyslaitos|Isbn=9789517408486|www=http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193270}}</ref>
 
==Liikasaanti==
Rivi 101 ⟶ 100:
Ei tiedetä varmuudella, miksi suuret annokset B<sub>6</sub>-vitamiinia ovat myrkyllisiä. Useimmissa lisäravinteissa B<sub>6</sub> on pyridoksiinin suoloina ja vitameereistä ainakin se saattaa yliannostuksessa estää kilpailevasti [[Pyridoksaalifosfaatti|PLP]]:n toimintaa siitä riippuvaisissa entsyymeissä. Tämä selittäisi miksi B<sub>6</sub>-puutoksen ja yliannostuksen oireet ovat osin samankaltaiset. Myrkyllisyys taas ilmenisi siten molemmissa tilanteissa osin samoin mekanismein. Erääksi myrkyllisyyden aiheuttajaksi on ehdotettu 3-hydroksi[[kynureniini]]a (3HK, [[CAS-numero]] 484-78-6). 3HK:ta muodostuu hermostossa kun [[tryptofaani]] muuntuu [[nikotiiniamidi]]ksi ns. [[Kynureniini-reitti|kynureniini-reitillä]] (eng. ''kynurenine pathway''). 3HK muuntuu [[Ksanturenaatti|ksanturenaatiksi]] ja [[3-hydroksiantraniliinihappo|3-hydroksiantraniliinihapoksi]] PLP-entsyymeillä. Runsas ylimäärä pyridoksiinia saattaisi estää näiden entsyymien toimintaa. Tällöin hermomyrkyllistä 3HK:ta kertyy hermostoon.<ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=MF Vrolijk et al|Otsikko=The vitamin B6 paradox: Supplementation with high concentrations of pyridoxine leads to decreased vitamin B6 function|Julkaisu=Toxicology in vitro|Ajankohta=lokakuu 2017|Vuosikerta=44|Sivut=206–212|Pmid=28716455|Doi=10.1016/j.tiv.2017.07.009|Issn=1879-3177|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0887233317301959}}</ref>
 
Pyridoksiinin [[hydrokloridi]]n [[LD50]] on 5,5&nbsp;g/kg rotille nieltynä ja ihonalaispistoksena 3,7&nbsp;g/kg. Rotat kuolevat kouristelukohtausten aikana.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Greslin, K Unna|Otsikko=Studies on the Toxicity and Pharmacology of Vitamin B6 (2-Methyl-3-Hydroxy-4,5-Bis-(hydroxymethyl)-Pyridine)|Julkaisu=Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics|Ajankohta=1940-12-01|Vuosikerta=70|Numero=4|Sivut=400–407|Issn=0022-3565|www=httphttps://jpet.aspetjournals.org/content/70/4/400}}</ref>
 
===Saannin ylärajat===
Rivi 144 ⟶ 143:
 
==Ruokapitoisuudet==
B<sub>6</sub>-vitamiini esiintyy eläimissä lähinnä [[pyridoksaali]]na ja [[pyridoksamiini]]na ja kasveissa [[pyridoksiini]]na. Valtaosa näistä on [[Fosforylaatio|fosforyloitunut]] tai sitoutunut [[Proteiini|proteiineihin]] niiden [[lysiini]]en ε-[[amiini]]ryhmistä tai [[kysteiini]]en [[tioli]]ryhmistä. Proteiineihin sitoutunut B<sub>6</sub> imeytyy kuitenkin huonosti. B<sub>6</sub>-vitamiinia esiintyy myös [[Glykosylaatio|glykosyloituneissa]] muodoissa, lähinnä kasveissa. Arviolta noin 60&nbsp;% syödyistä [[Glykosidit|glykosideistä]] imeytyy ihmisillä ruuasta. Niitä on runsaasti muun muassa porkkanoissa, jonka B<sub>6</sub>-vitamiinista jopa 86&nbsp;% voi olla glykosyloitu. Muita runsaasti B<sub>6</sub>-glykosylaatteja sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi parsakaali, keräkaali, kukkakaali, pinaatti, tomaatti, appelsiini,<ref name=":3" /> maissi, riisilese, soijapapu, vehnälese ja täysjyvävehnä.<ref>Combs, s. 448</ref>
Hyviä B<sub>6</sub>-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi maksa, lohi, liha, paprika, täysjyväriisi, linssi, peruna ja banaani<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2276&sortByColumn=component&sortOrder=desc&offset=0|nimeke=Elintarvikkeet (haku) - Fineli|julkaisu=fineli.fi|viitattu=2020-04-18}}</ref>.
 
B<sub>6</sub>-vitamiini esiintyy eläimissä lähinnä [[pyridoksaali]]na ja [[pyridoksamiini]]na ja kasveissa [[pyridoksiini]]na. Valtaosa näistä on [[Fosforylaatio|fosforyloitunut]] tai sitoutunut [[Proteiini|proteiineihin]] niiden [[lysiini]]en ε-[[amiini]]ryhmistä tai [[kysteiini]]en [[tioli]]ryhmistä. Proteiineihin sitoutunut B<sub>6</sub> imeytyy kuitenkin huonosti. B<sub>6</sub>-vitamiinia esiintyy myös [[Glykosylaatio|glykosyloituneissa]] muodoissa, lähinnä kasveissa. Arviolta noin 60&nbsp;% syödyistä [[Glykosidit|glykosideistä]] imeytyy ihmisillä ruuasta. Niitä on runsaasti muun muassa porkkanoissa, jonka B<sub>6</sub>-vitamiinista jopa 86&nbsp;% voi olla glykosyloitu. Muita runsaasti B<sub>6</sub>-glykosylaatteja sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi parsakaali, keräkaali, kukkakaali, pinaatti, tomaatti, appelsiini,<ref name=":3"/> maissi, riisilese, soijapapu, vehnälese ja täysjyvävehnä.<ref>Combs, s. 448</ref>
 
Viljojen B<sub>6</sub> on pääosin niiden [[alkio]]issa ja kuoriosissa kuten [[lese]]issä, joten niiden poistaminen vähentää viljatuotteen B<sub>6</sub>-pitoisuutta. B<sub>6</sub> on eri muodoissaan vakaa happamassa, mutta on epävakaa emäksisissä ja neutraaleissa oloissa, erityisesti kuumassa tai valoisassa. Kasvien kuumentaminen johtaa 0–70&nbsp;% B<sub>6</sub>-häviöön alkuperäisestä pitoisuudesta. Pyridoksiini on muita vitameerejä vakaampi eri olosuhteissa, joten eläinperäisissä ruuissa, joissa sitä on paljon kasveja vähemmän, kuumentaminen johtaa usein isompaan B<sub>6</sub>-häviöön. Esimerkiksi maidon kuivaus kuumentamalla ([[maitojauhe]]en valmistuksessa) voi johtaa 30–70&nbsp;% häviöön.<ref name=":3" /> Ruuan varastoinnin aikana voi myös ilmetä häviöitä. Eri ruuissa on havaittu esimerkiksi 19–60&nbsp;% häviö, kun niitä on pidetty 5&nbsp;kk pakkasessa –18&nbsp;°C lämpötilassa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=I Vedrina-Dragojević, B Sebecić|Otsikko=Effect of frozen storage on the degree of vitamin B6 degradation in different foods|Julkaisu=Zeitschrift Fur Lebensmittel-Untersuchung Und -Forschung|Ajankohta=tammikuu 1994|Vuosikerta=198|Numero=1|Sivut=44–46|Pmid=8171918|Issn=0044-3026}}</ref>
Rivi 423 ⟶ 420:
 
===Biosynteesi===
B<sub>6</sub>-vitamiinia muodostuu lähes kaikissa [[Kasvit|kasveissa]], [[sieni]]ssä ja [[Bakteerit|bakteereissa]],<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=C Wrenger et al|Otsikko=Analysis of the Vitamin B6 Biosynthesis Pathway in the Human Malaria Parasite Plasmodium falciparum|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=2005-02-18|Vuosikerta=280|Numero=7|Sivut=5242–5248|Pmid=15590634|Doi=10.1074/jbc.M412475200|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/280/7/5242}}</ref> muttei missään eläimissä. Eliöissä tunnetaan kaksi reittiä, DXP-reitti ja DXP-riippumaton-reitti, joiden kautta PLP:tä muodostuu.<ref name=":8"/>
[[Tiedosto:Metabolic pathway- pyridoxal 5'-phosphate biosynthesis I v 2.0.svg|pienoiskuva|[[Kolibakteeri]]n käyttämä DXP-reitti ja sen lähtöaineiden yksityiskohtaisempi muodostus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=TB Fitzpatrick et al|Otsikko=Two independent routes of de novo vitamin B6 biosynthesis: not that different after all|Julkaisu=The Biochemical Journal|Ajankohta=2007-10-01|Vuosikerta=407|Numero=1|Sivut=1–13|Pmid=17822383|Doi=10.1042/BJ20070765|Issn=1470-8728|www=httphttps://wwwportlandpress.com/biochemj.org/contentarticle-abstract/407/1/1.long/41955/Two-independent-routes-of-de-novo-vitamin-B6?redirectedFrom=fulltext}}</ref>]]
DXP-reitillä PLP:tä tuotetaan [[Deoksiksyluloosi-5'-fosfaatti|deoksiksyluloosi-5'-fosfaatista]] (DXP) ja [[4-fosfohydroksi-L-treoniini]]sta. Nämä lähtöaineet muodostuvat eri tavoin eliöstä riippuen. [[4-hydroksitreoniini-4-fosfaattidehydrogenaasi|4-hydroksitreoniini-4-fosfaattidehydrogenaasin]] ([[EC-numero]] 1.1.1.262) reaktio on:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://enzyme.expasy.org/EC/1.1.1.262|nimeke=ENZYME entry 1.1.1.262|julkaisu=enzyme.expasy.org}}</ref><ref name=":8"/>
:4-fosfohydroksi-L-treoniini + NAD<sup>+</sup> → [[3-amino-3-oksopropyylifosfaatti]] + CO<sub>2</sub> + [[NADH]]
Rivi 443 ⟶ 440:
1934 [[Paul György]] (1893–1976) sai rotilla aikaan [[pellagra]]n kaltaista ihottumaa, jonka hän osoitti johtuvan tuntemattoman B-vitamiinin puutoksesta. Hän nimesi aineen "B<sub>6</sub>-vitamiiniksi".<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=P György|Otsikko=Vitamin B2 and the Pellagra-like Dermatitis in Rats|Julkaisu=Nature|Ajankohta=maaliskuu 1934|Numero=3361|Sivut=498–499|Doi=10.1038/133498a0|Issn=1476-4687|www=https://www.nature.com/articles/133498a0}}</ref><ref name=":9"/> Tuolloin tunnettiin [[tiamiini]] (B<sub>1</sub>) ja [[riboflaviini]] (B<sub>2</sub>). Vitamiinien B<sub>3</sub>, B<sub>4</sub> ja B<sub>5</sub> oli myös esitetty olevan olemassa, vaikkakaan niiden olemassaoloa ei oltu osoitettu varmuudella. B<sub>6</sub>-vitamiinin nimessä siis käytettiin numeroa 6 jottei se mene sekaisin näiden muiden tunnettujen ja ehdotettujen aineiden kanssa.<ref name=":9">{{Lehtiviite|Tekijä=P György|Otsikko=The History of Vitamin B6. Introductory Remarks|Julkaisu=Vitamins & Hormones|Ajankohta=1964|Vuosikerta=22|Sivut=361–365|Pmid=14284110|Doi=10.1016/S0083-6729(08)60343-X|Issn=0083-6729|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S008367290860343X}}</ref>
 
Puhtaan B<sub>6</sub>-vitamiinin eristi ensimmäisenä 1938 [[Samuel Lepkovsky]] (1899–1984).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=S Lepkovsky|Otsikko=Crystalline Factor I|Julkaisu=Science|Ajankohta=1938-02-18|Vuosikerta=87|Numero=2251|Sivut=169–170|Pmid=17740355|Doi=10.1126/science.87.2251.169|Issn=0036-8075|www=httphttps://science.sciencemag.org/content/87/2251/169}}</ref><ref name=":10">{{Lehtiviite|Tekijä=IH Rosenberg|Otsikko=A history of the isolation and identification of vitamin B(6)|Julkaisu=Annals of Nutrition & Metabolism|Ajankohta=2012|Vuosikerta=61|Numero=3|Sivut=236–238|Pmid=23183295|Doi=10.1159/000343113|Issn=1421-9697|www=https://www.karger.com/Article/Abstract/343113}}</ref> Pian tämän jälkeen samana vuonna aineen eristivät toisistaan riippumattomasti 4 muuta tutkijaryhmää.<ref name=":9"/>
 
1939 [[Leslie Julius Harris]] (synt. 1898) ja [[Karl Folkers]] (1906–1997) selvittivät pyridoksiinin rakenteen, jonka he olettivat olevan B<sub>6</sub>-vitamiinin ainoa vitamiinina toimiva rakenne.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=SA Harris, K Folkers|Otsikko=Synthesis of Vitamin B6|Julkaisu=Journal of the American Chemical Society|Ajankohta=toukokuu 1939|Vuosikerta=61|Numero=5|Sivut=1245–1247|Doi=10.1021/ja01874a069|Issn=0002-7863|www=httphttps://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/ja01874a069}}</ref><ref name=":10"/> Samana vuonna P. György ja [[Robert E. Eckardt]] esittivät nimen "pyridoksiini" olevan sopiva nimitys aineelle muun muassa sen rakenteessa olevan [[pyridiini]]n vuoksi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RE Eckardt, P György|Otsikko=Vitamin B6 and Skin Lesions in Rats|Julkaisu=Nature|Ajankohta=syyskuu 1939|Vuosikerta=144|Numero=3646|Sivut=512|Doi=10.1038/144512a0|Issn=1476-4687|www=https://www.nature.com/articles/144512a0}}</ref><ref name=":9"/>
 
1942 [[Esmond Emerson Snell]] (1914–2003) ja kollegat tekivät kasvatuskokeita ''[[Enterococcus]] faecalis'' -bakteereilla (entinen ''Streptococcus'') havaiten olevan olemassa toistaiseksi tuntematon "pseudopyridoksiini", joka tehosti tuntemattomalla tapaa bakteerien kasvua jopa tuhatkertaisesti.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RJ Williams, BM Guirard, EE Snell|Otsikko=Occurrence in Natural Products of a Physiologically Active Metabolite of Pyridoxine|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1942-04-01|Vuosikerta=143|Numero=2|Sivut=519–530|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/143/2/519.full.pdf}}</ref><ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=RL Hill, RD Simoni, N Kresge|Otsikko=Esmond E. Snell and the B Vitamins|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=2005-04-01|Vuosikerta=280|Numero=13|Sivut=e10–e10|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/280/13/e10.full.pdf}}</ref> 1944 E. Snell esitti tiedejulkaisussa pyridoksiinin muuntuvan ''E. faecalis'' [[kasvatusliuos]]ten [[Autoklaavi|autoklavoinnissa]] [[aldehydi]]ksi tai [[amiini]]ksi, joilla on bakteereille isompi [[hyötyosuus]] kuin pyridoksiinilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=EE Snell|Otsikko=The Vitamin Activities of "Pyridoxal" and "Pyridoxamine"|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1944-06-01|Vuosikerta=154|Numero=1|Sivut=313–314|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/154/1/313.full.pdf}}</ref><ref name=":11"/> Samassa tiedejulkaisun numerossa Karl Folkers ja kollegat esittivät [[pyridoksaali]]n (aldehydin) ja [[pyridoksamiini]]n (amiinin) rakenteet ja synteesit, jotka he olivat selvittäneet E. Snellin pyynnöstä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Folkers, D Heyl, SA Harris|Otsikko=The Structure and Synthesis of Pyridoxamine and Pyridoxal|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry|Ajankohta=1944-06-01|Vuosikerta=154|Numero=1|Sivut=315–316|Issn=0021-9258|www=httphttps://www.jbc.org/content/154/1/315.full.pdf}}</ref><ref name=":11"/>
 
==Lähteet==
Rivi 460 ⟶ 457:
*[[Fineli]]: [https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2276 B6-vitamiinin lähteet ruoka-aineissa]
*[https://lpi.oregonstate.edu/mic/vitamins/vitamin-B6 Linus Pauling Institute: Vitamin B6] {{en}}
*[httphttps://bioinformatics.unipr.it/cgi-bin/bioinformatics/B6db/home.pl B6 DataBase: tietokanta tunnetuista PLP-entsyymeistä] {{en}}
*[https://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?C00018 KEGG: Pyridoxal 5'-phosphate] {{en}}
*[https://www.kegg.jp/entry/C00250 KEGG: Pyridoxal] {{en}}