Versio 5. marraskuuta 2020 kello 02.34 muokkaa Fiwiki-tools-bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 85 017 muokkausta Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon ← Vanhempi muutos		Versio 8. elokuuta 2021 kello 22.51 muokkaa kumoa 5-HT2AR (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 201 muokkausta +2017 saanti, https, taulukossa jo tarkemmin monet mainituista ruuista pitoisuuksineen Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 22: ==Suositukset ja saanti== 6–65-vuotiaan tulisi joka vuorokausi saada B<sub>6</sub>-vitamiinia keskimäärin 1~~ ~~ milligramma (mg), jos hänen energiatarpeensa on 2 000~~ kilo~~ [[~~kalori~~kilokalori]]a vuorokaudessa. Tämä suositus ja alla olevan taulukon arvot ovat Suomen [[Valtion ravitsemusneuvottelukunta\|valtion ravitsemusneuvottelukunnan]] [[Ravitsemussuositukset\|ravitsemussuosituksia]]. Neuvottelukunta ei ole määrittänyt sitä, että ovatko B<sub>6</sub>-suositusten massat (mg) esimerkiksi pyridoksiinina tai jonain muuna B<sub>6</sub>-vitameerinä.<ref name=":7">{{Kirjaviite\|Nimeke=Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014\|Vuosi=2018\|Sivu=49, 51\|Selite=5. painos\|Julkaisija=Valtion ravitsemusneuvottelukunta\|Isbn=9789524538015\|www=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf}}</ref> {\| class="wikitable" \|+ Suomen B<sub>6</sub>-suositukset (milligrammaa vuorokaudessa)<ref name=":7"/> ! colspan="2" \|Lapset ! colspan="2" \|Miehet Rivi 86: \| colspan="7" \|a: [[Äidinmaito]] tai [[äidinmaidonkorvike]] tyydyttää alle 6 kk ikäisten ravinnetarpeet \|} Vuonna 2017 tarkasteltiin 18–74-vuotiaiden suomalaisten ravitsemusta. Tuolloin miehet saivat pyridoksiinia keskimäärin 2,2 milligrammaa vuorokaudessa (mg/vrk) ja 0,25 mg per ruuasta [[ravintoenergia]]na saatu [[Joule\|megajoule]] (mg/MJ). Naisilla nämä arvot olivat 1,8 mg/vrk ja 0,25 mg/MJ. Miehistä 84% sai pyridoksiinia saantisuositusten mukaisesti ja 4% alle keskimääräisen tarpeen (eli alle 1,3 mg/vrk). Naisilla nämä osuudet olivat vastaavasti 92% ja 2% (eli alle 1 mg/vrk). "Keskimääräinen tarve" tyydyttää ravinnetarpeen puolella väestöstä, mutta sitä hieman alhaisempi saanti ei silti välttämättä johda oireilevaan puutostilaan.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=L Valsta et al\|Nimeke=Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus\|Vuosi=2018\|Sivu=100\|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos\|Isbn=9789523432383\|www=https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3}}</ref> 2007 Suomessa naiset saivat B<sub>6</sub>-vitamiinia keskimäärin 1,7 mg/vrk ja miehet 2,1 mg/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävästi. Parilla prosentilla suomalaisista B<sub>6</sub>-vitamiinin saanti oli suurempaa kuin suurin hyväksyttävä päiväsaanti, kun saanti ravintolisistä huomioidaan. Suomalaiset saivat pääosan B<sub>6</sub>-vitamiinin lihasta, hedelmistä ja marjoista sekä viljasta.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=M Paturi et al\|Nimeke=Finravinto 2007-tutkimus\|Vuosi=2013\|Julkaisija=Kansanterveyslaitos\|Isbn=9789517408486\|www=http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193270}}</ref> ==Liikasaanti== Rivi 101 ⟶ 100: Ei tiedetä varmuudella, miksi suuret annokset B<sub>6</sub>-vitamiinia ovat myrkyllisiä. Useimmissa lisäravinteissa B<sub>6</sub> on pyridoksiinin suoloina ja vitameereistä ainakin se saattaa yliannostuksessa estää kilpailevasti [[Pyridoksaalifosfaatti\|PLP]]:n toimintaa siitä riippuvaisissa entsyymeissä. Tämä selittäisi miksi B<sub>6</sub>-puutoksen ja yliannostuksen oireet ovat osin samankaltaiset. Myrkyllisyys taas ilmenisi siten molemmissa tilanteissa osin samoin mekanismein. Erääksi myrkyllisyyden aiheuttajaksi on ehdotettu 3-hydroksi[[kynureniini]]a (3HK, [[CAS-numero]] 484-78-6). 3HK:ta muodostuu hermostossa kun [[tryptofaani]] muuntuu [[nikotiiniamidi]]ksi ns. [[Kynureniini-reitti\|kynureniini-reitillä]] (eng. ''kynurenine pathway''). 3HK muuntuu [[Ksanturenaatti\|ksanturenaatiksi]] ja [[3-hydroksiantraniliinihappo\|3-hydroksiantraniliinihapoksi]] PLP-entsyymeillä. Runsas ylimäärä pyridoksiinia saattaisi estää näiden entsyymien toimintaa. Tällöin hermomyrkyllistä 3HK:ta kertyy hermostoon.<ref name=":1">{{Lehtiviite\|Tekijä=MF Vrolijk et al\|Otsikko=The vitamin B6 paradox: Supplementation with high concentrations of pyridoxine leads to decreased vitamin B6 function\|Julkaisu=Toxicology in vitro\|Ajankohta=lokakuu 2017\|Vuosikerta=44\|Sivut=206–212\|Pmid=28716455\|Doi=10.1016/j.tiv.2017.07.009\|Issn=1879-3177\|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0887233317301959}}</ref> Pyridoksiinin [[hydrokloridi]]n [[LD50]] on 5,5 g/kg rotille nieltynä ja ihonalaispistoksena 3,7 g/kg. Rotat kuolevat kouristelukohtausten aikana.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=J Greslin, K Unna\|Otsikko=Studies on the Toxicity and Pharmacology of Vitamin B6 (2-Methyl-3-Hydroxy-4,5-Bis-(hydroxymethyl)-Pyridine)\|Julkaisu=Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics\|Ajankohta=1940-12-01\|Vuosikerta=70\|Numero=4\|Sivut=400–407\|Issn=0022-3565\|www=~~http~~https://jpet.aspetjournals.org/content/70/4/400}}</ref> ===Saannin ylärajat=== Rivi 144 ⟶ 143: ==Ruokapitoisuudet== B<sub>6</sub>-vitamiini esiintyy eläimissä lähinnä [[pyridoksaali]]na ja [[pyridoksamiini]]na ja kasveissa [[pyridoksiini]]na. Valtaosa näistä on [[Fosforylaatio\|fosforyloitunut]] tai sitoutunut [[Proteiini\|proteiineihin]] niiden [[lysiini]]en ε-[[amiini]]ryhmistä tai [[kysteiini]]en [[tioli]]ryhmistä. Proteiineihin sitoutunut B<sub>6</sub> imeytyy kuitenkin huonosti. B<sub>6</sub>-vitamiinia esiintyy myös [[Glykosylaatio\|glykosyloituneissa]] muodoissa, lähinnä kasveissa. Arviolta noin 60 % syödyistä [[Glykosidit\|glykosideistä]] imeytyy ihmisillä ruuasta. Niitä on runsaasti muun muassa porkkanoissa, jonka B<sub>6</sub>-vitamiinista jopa 86 % voi olla glykosyloitu. Muita runsaasti B<sub>6</sub>-glykosylaatteja sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi parsakaali, keräkaali, kukkakaali, pinaatti, tomaatti, appelsiini,<ref name=":3" /> maissi, riisilese, soijapapu, vehnälese ja täysjyvävehnä.<ref>Combs, s. 448</ref>▼ Hyviä B<sub>6</sub>-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi maksa, lohi, liha, paprika, täysjyväriisi, linssi, peruna ja banaani<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2276&sortByColumn=component&sortOrder=desc&offset=0\|nimeke=Elintarvikkeet (haku) - Fineli\|julkaisu=fineli.fi\|viitattu=2020-04-18}}</ref>. ▲B<sub>6</sub>-vitamiini esiintyy eläimissä lähinnä [[pyridoksaali]]na ja [[pyridoksamiini]]na ja kasveissa [[pyridoksiini]]na. Valtaosa näistä on [[Fosforylaatio\|fosforyloitunut]] tai sitoutunut [[Proteiini\|proteiineihin]] niiden [[lysiini]]en ε-[[amiini]]ryhmistä tai [[kysteiini]]en [[tioli]]ryhmistä. Proteiineihin sitoutunut B<sub>6</sub> imeytyy kuitenkin huonosti. B<sub>6</sub>-vitamiinia esiintyy myös [[Glykosylaatio\|glykosyloituneissa]] muodoissa, lähinnä kasveissa. Arviolta noin 60 % syödyistä [[Glykosidit\|glykosideistä]] imeytyy ihmisillä ruuasta. Niitä on runsaasti muun muassa porkkanoissa, jonka B<sub>6</sub>-vitamiinista jopa 86 % voi olla glykosyloitu. Muita runsaasti B<sub>6</sub>-glykosylaatteja sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi parsakaali, keräkaali, kukkakaali, pinaatti, tomaatti, appelsiini,<ref name=":3"/> maissi, riisilese, soijapapu, vehnälese ja täysjyvävehnä.<ref>Combs, s. 448</ref> Viljojen B<sub>6</sub> on pääosin niiden [[alkio]]issa ja kuoriosissa kuten [[lese]]issä, joten niiden poistaminen vähentää viljatuotteen B<sub>6</sub>-pitoisuutta. B<sub>6</sub> on eri muodoissaan vakaa happamassa, mutta on epävakaa emäksisissä ja neutraaleissa oloissa, erityisesti kuumassa tai valoisassa. Kasvien kuumentaminen johtaa 0–70 % B<sub>6</sub>-häviöön alkuperäisestä pitoisuudesta. Pyridoksiini on muita vitameerejä vakaampi eri olosuhteissa, joten eläinperäisissä ruuissa, joissa sitä on paljon kasveja vähemmän, kuumentaminen johtaa usein isompaan B<sub>6</sub>-häviöön. Esimerkiksi maidon kuivaus kuumentamalla ([[maitojauhe]]en valmistuksessa) voi johtaa 30–70 % häviöön.<ref name=":3" /> Ruuan varastoinnin aikana voi myös ilmetä häviöitä. Eri ruuissa on havaittu esimerkiksi 19–60 % häviö, kun niitä on pidetty 5 kk pakkasessa –18 °C lämpötilassa.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=I Vedrina-Dragojević, B Sebecić\|Otsikko=Effect of frozen storage on the degree of vitamin B6 degradation in different foods\|Julkaisu=Zeitschrift Fur Lebensmittel-Untersuchung Und -Forschung\|Ajankohta=tammikuu 1994\|Vuosikerta=198\|Numero=1\|Sivut=44–46\|Pmid=8171918\|Issn=0044-3026}}</ref> Rivi 423 ⟶ 420: ===Biosynteesi=== B<sub>6</sub>-vitamiinia muodostuu lähes kaikissa [[Kasvit\|kasveissa]], [[sieni]]ssä ja [[Bakteerit\|bakteereissa]],<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=C Wrenger et al\|Otsikko=Analysis of the Vitamin B6 Biosynthesis Pathway in the Human Malaria Parasite Plasmodium falciparum\|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry\|Ajankohta=2005-02-18\|Vuosikerta=280\|Numero=7\|Sivut=5242–5248\|Pmid=15590634\|Doi=10.1074/jbc.M412475200\|Issn=0021-9258\|www=~~http~~https://www.jbc.org/content/280/7/5242}}</ref> muttei missään eläimissä. Eliöissä tunnetaan kaksi reittiä, DXP-reitti ja DXP-riippumaton-reitti, joiden kautta PLP:tä muodostuu.<ref name=":8"/> [[Tiedosto:Metabolic pathway- pyridoxal 5'-phosphate biosynthesis I v 2.0.svg\|pienoiskuva\|[[Kolibakteeri]]n käyttämä DXP-reitti ja sen lähtöaineiden yksityiskohtaisempi muodostus.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=TB Fitzpatrick et al\|Otsikko=Two independent routes of de novo vitamin B6 biosynthesis: not that different after all\|Julkaisu=The Biochemical Journal\|Ajankohta=2007-10-01\|Vuosikerta=407\|Numero=1\|Sivut=1–13\|Pmid=17822383\|Doi=10.1042/BJ20070765\|Issn=1470-8728\|www=~~http~~https://~~www~~portlandpress.com/biochemj~~.org~~/~~content~~article-abstract/407/1/1~~.long~~/41955/Two-independent-routes-of-de-novo-vitamin-B6?redirectedFrom=fulltext}}</ref>]] DXP-reitillä PLP:tä tuotetaan [[Deoksiksyluloosi-5'-fosfaatti\|deoksiksyluloosi-5'-fosfaatista]] (DXP) ja [[4-fosfohydroksi-L-treoniini]]sta. Nämä lähtöaineet muodostuvat eri tavoin eliöstä riippuen. [[4-hydroksitreoniini-4-fosfaattidehydrogenaasi\|4-hydroksitreoniini-4-fosfaattidehydrogenaasin]] ([[EC-numero]] 1.1.1.262) reaktio on:<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://enzyme.expasy.org/EC/1.1.1.262\|nimeke=ENZYME entry 1.1.1.262\|julkaisu=enzyme.expasy.org}}</ref><ref name=":8"/> :4-fosfohydroksi-L-treoniini + NAD<sup>+</sup> → [[3-amino-3-oksopropyylifosfaatti]] + CO<sub>2</sub> + [[NADH]] Rivi 443 ⟶ 440: 1934 [[Paul György]] (1893–1976) sai rotilla aikaan [[pellagra]]n kaltaista ihottumaa, jonka hän osoitti johtuvan tuntemattoman B-vitamiinin puutoksesta. Hän nimesi aineen "B<sub>6</sub>-vitamiiniksi".<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=P György\|Otsikko=Vitamin B2 and the Pellagra-like Dermatitis in Rats\|Julkaisu=Nature\|Ajankohta=maaliskuu 1934\|Numero=3361\|Sivut=498–499\|Doi=10.1038/133498a0\|Issn=1476-4687\|www=https://www.nature.com/articles/133498a0}}</ref><ref name=":9"/> Tuolloin tunnettiin [[tiamiini]] (B<sub>1</sub>) ja [[riboflaviini]] (B<sub>2</sub>). Vitamiinien B<sub>3</sub>, B<sub>4</sub> ja B<sub>5</sub> oli myös esitetty olevan olemassa, vaikkakaan niiden olemassaoloa ei oltu osoitettu varmuudella. B<sub>6</sub>-vitamiinin nimessä siis käytettiin numeroa 6 jottei se mene sekaisin näiden muiden tunnettujen ja ehdotettujen aineiden kanssa.<ref name=":9">{{Lehtiviite\|Tekijä=P György\|Otsikko=The History of Vitamin B6. Introductory Remarks\|Julkaisu=Vitamins & Hormones\|Ajankohta=1964\|Vuosikerta=22\|Sivut=361–365\|Pmid=14284110\|Doi=10.1016/S0083-6729(08)60343-X\|Issn=0083-6729\|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S008367290860343X}}</ref> Puhtaan B<sub>6</sub>-vitamiinin eristi ensimmäisenä 1938 [[Samuel Lepkovsky]] (1899–1984).<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=S Lepkovsky\|Otsikko=Crystalline Factor I\|Julkaisu=Science\|Ajankohta=1938-02-18\|Vuosikerta=87\|Numero=2251\|Sivut=169–170\|Pmid=17740355\|Doi=10.1126/science.87.2251.169\|Issn=0036-8075\|www=~~http~~https://science.sciencemag.org/content/87/2251/169}}</ref><ref name=":10">{{Lehtiviite\|Tekijä=IH Rosenberg\|Otsikko=A history of the isolation and identification of vitamin B(6)\|Julkaisu=Annals of Nutrition & Metabolism\|Ajankohta=2012\|Vuosikerta=61\|Numero=3\|Sivut=236–238\|Pmid=23183295\|Doi=10.1159/000343113\|Issn=1421-9697\|www=https://www.karger.com/Article/Abstract/343113}}</ref> Pian tämän jälkeen samana vuonna aineen eristivät toisistaan riippumattomasti 4 muuta tutkijaryhmää.<ref name=":9"/> 1939 [[Leslie Julius Harris]] (synt. 1898) ja [[Karl Folkers]] (1906–1997) selvittivät pyridoksiinin rakenteen, jonka he olettivat olevan B<sub>6</sub>-vitamiinin ainoa vitamiinina toimiva rakenne.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=SA Harris, K Folkers\|Otsikko=Synthesis of Vitamin B6\|Julkaisu=Journal of the American Chemical Society\|Ajankohta=toukokuu 1939\|Vuosikerta=61\|Numero=5\|Sivut=1245–1247\|Doi=10.1021/ja01874a069\|Issn=0002-7863\|www=~~http~~https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/ja01874a069}}</ref><ref name=":10"/> Samana vuonna P. György ja [[Robert E. Eckardt]] esittivät nimen "pyridoksiini" olevan sopiva nimitys aineelle muun muassa sen rakenteessa olevan [[pyridiini]]n vuoksi.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=RE Eckardt, P György\|Otsikko=Vitamin B6 and Skin Lesions in Rats\|Julkaisu=Nature\|Ajankohta=syyskuu 1939\|Vuosikerta=144\|Numero=3646\|Sivut=512\|Doi=10.1038/144512a0\|Issn=1476-4687\|www=https://www.nature.com/articles/144512a0}}</ref><ref name=":9"/> 1942 [[Esmond Emerson Snell]] (1914–2003) ja kollegat tekivät kasvatuskokeita ''[[Enterococcus]] faecalis'' -bakteereilla (entinen ''Streptococcus'') havaiten olevan olemassa toistaiseksi tuntematon "pseudopyridoksiini", joka tehosti tuntemattomalla tapaa bakteerien kasvua jopa tuhatkertaisesti.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=RJ Williams, BM Guirard, EE Snell\|Otsikko=Occurrence in Natural Products of a Physiologically Active Metabolite of Pyridoxine\|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry\|Ajankohta=1942-04-01\|Vuosikerta=143\|Numero=2\|Sivut=519–530\|Issn=0021-9258\|www=~~http~~https://www.jbc.org/content/143/2/519.full.pdf}}</ref><ref name=":11">{{Lehtiviite\|Tekijä=RL Hill, RD Simoni, N Kresge\|Otsikko=Esmond E. Snell and the B Vitamins\|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry\|Ajankohta=2005-04-01\|Vuosikerta=280\|Numero=13\|Sivut=e10–e10\|Issn=0021-9258\|www=~~http~~https://www.jbc.org/content/280/13/e10.full.pdf}}</ref> 1944 E. Snell esitti tiedejulkaisussa pyridoksiinin muuntuvan ''E. faecalis'' [[kasvatusliuos]]ten [[Autoklaavi\|autoklavoinnissa]] [[aldehydi]]ksi tai [[amiini]]ksi, joilla on bakteereille isompi [[hyötyosuus]] kuin pyridoksiinilla.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=EE Snell\|Otsikko=The Vitamin Activities of "Pyridoxal" and "Pyridoxamine"\|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry\|Ajankohta=1944-06-01\|Vuosikerta=154\|Numero=1\|Sivut=313–314\|Issn=0021-9258\|www=~~http~~https://www.jbc.org/content/154/1/313.full.pdf}}</ref><ref name=":11"/> Samassa tiedejulkaisun numerossa Karl Folkers ja kollegat esittivät [[pyridoksaali]]n (aldehydin) ja [[pyridoksamiini]]n (amiinin) rakenteet ja synteesit, jotka he olivat selvittäneet E. Snellin pyynnöstä.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=K Folkers, D Heyl, SA Harris\|Otsikko=The Structure and Synthesis of Pyridoxamine and Pyridoxal\|Julkaisu=Journal of Biological Chemistry\|Ajankohta=1944-06-01\|Vuosikerta=154\|Numero=1\|Sivut=315–316\|Issn=0021-9258\|www=~~http~~https://www.jbc.org/content/154/1/315.full.pdf}}</ref><ref name=":11"/> ==Lähteet== Rivi 460 ⟶ 457: [[Fineli]]: [https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2276 B6-vitamiinin lähteet ruoka-aineissa] [https://lpi.oregonstate.edu/mic/vitamins/vitamin-B6 Linus Pauling Institute: Vitamin B6] {{en}} [~~http~~https://bioinformatics.unipr.it/cgi-bin/bioinformatics/B6db/home.pl B6 DataBase: tietokanta tunnetuista PLP-entsyymeistä] {{en}} [https://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?C00018 KEGG: Pyridoxal 5'-phosphate] {{en}} *[https://www.kegg.jp/entry/C00250 KEGG: Pyridoxal] {{en}}

Ero sivun ”B6-vitamiini” versioiden välillä