Ero sivun ”Maamme kirja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Kh Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 30:
'''Maamme kirja''' ({{k-sv|Boken om vårt land}}) on [[Zacharias Topelius|Zacharias (Sakari) Topeliuksen]] kirjoittama, alun perin ruotsiksi vuonna [[1875]] ilmestynyt kirja, jossa hän kuvailee [[Suomi|Suomea]], sen maakuntia, luontoa, kansaa ja historiaa. Alempien luokkien lukukirjaksi laadittua teosta luettiin kouluissa vuosikymmeniä, 1940-luvulle{{Selvennä|Mahdollisesti 1950-tai 1960-luvulle saakka; ks. keskustelusivu.}} saakka. Kirjaa myytiin vuoteen 1907 mennessä 240 000 kappaletta, mikä teki siitä kustannusliike Edlundin myyntimenestyksen.
Koulujen oppikirjalle tuli tarvetta, kun Suomi alkoi kasvaa kohti yhtenäisempää taloudellista, liikenteellistä ja poliittista kokonaisuutta. [[Saimaan kanava]] ([[1856]]) ja rautateitä ([[1862]] alkaen) rakennettiin, lehdistöstä tuli merkittävä vaikuttaja, valtiopäivät alkoivat kokoontua ja koululaitos laajeni. Topelius kannatti kaksikielistä Suomea
Koululaitoksen roolista tuli tärkeä, sillä sen piti lisätä kansalaisten isänmaatietoisuutta ja tuottaa maalle työvoimaa. Topeliuksen isänmaakäsitys painottui näiden tavoitteiden mukaisesti työhön. Hänen mukaansa Suomi oli köyhä ja karu, eikä se tarjonnut helppoa elämää. Isänmaa oli kuin ankara työnantaja, joka ”potki” laiskuuteen taipuvaisia kansalaisiaan ja sai näistä parhaat puolet näkyviin. Topelius sitoi kansalaisten työvoiman isänmaan palvelukseen. Tähän ohjasi 1870-luvun Suomen voimakas taloudellisen kasvun tavoittelu. Kansainvälinen nousukausi ei ollut vielä ehtinyt saada mukaansa Suomea, jota rasitti [[Suuret nälkävuodet|suurten nälkävuosien]] perintö.
Topeliuksen Suomi-kuvaa on jo vanhastaan pidetty ihanteellisena. Sitä elähdyttää isänmaallisuus ja uskonnollinen henki.<ref>Tietosanakirja, osa 5, 1913</ref> Topelius nimittäin kuvasi Maamme kirjassa, että suomalaiset olivat taipuvaisia laiskotteluun. Suomalainen hevonen osoittautui työjuhtana isäntäänsä paremmaksi. Topelius kuvasikin juuri [[suomenhevonen|suomenhevosen]] kansan esikuvaksi.<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_54._Suomen_hevosesta Maamme kirja: 54]</ref>{{Lähde tarkemmin|Missä Topelius sanoo, että ”Suomenhevonen on kuin Suomen kansa” – pelkkä kestävyyden ja itsepäisyyden vertaaminen vielä esikuvan kuvaamista näytä täyttävän}}
| |||