Ero sivun ”Rokotus” versioiden välillä

Vaikka hygienialla, antibiooteilla ja väljemmillä elinolosuhteilla on ollut osuutensa asiassa, tilastot osoittavat että rokotteilla on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi [[tuhkarokko|tuhkarokon]] yleisyydessä on ollut vuosien varrella jaksollista vaihtelua, mutta pysyvää ja merkittävää tapausten vähenemistä ilmeni vasta sen jälkeen kun tuhkarokkorokote otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 1963. [[Hepatiitti B]]:tä lukuun ottamatta muiden tartuntatautitapausten yleisyydessä on havaittavissa samankaltaista merkittävää vähenemistä rokotteen käyttöönoton jälkeen. Hepatiitti B:n arvellaan kääntyvän laskuun noin 15 vuoden kuluessa.<ref name="multiple2">[http://www.who.int/immunization_safety/aefi/immunization_misconceptions/en/index1.html WHO:Six common misconceptions about immunization]</ref> Suomessa ''Haemophilus influenzae'' -bakteerin aiheuttamat vakavat infektiot lapsilla vähenivät kahdessa vuodessa lähes nollaan, kun [[Hib-rokote|Hib-rokotukset]] aloitettiin vuonna [[1985]].<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Suomalaisten terveys|Julkaisija = Kansanterveyslaitos 2005}} Myös verkossa: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00031&p_teos=suo&p_osio=&p_selaus=4598#s10 Hemofilus]</ref> Nykyisin Suomessa Hib-infektioita esiintyy jokseenkin pelkästään rokottamattomilla lapsilla<ref name="INF"/>.

 

 

Hib-rokote tuli maailmalla laajamittaiseen käyttöön vasta 1990-luvulla, joten sen aikaansaama taudin väheneminen ei voi johtua hygienian parantumisesta. Sanitaatio-olot olivat jo 1990-luvulla samassa kunnossa kuin nyt mutta Hib-määrät 14-kertaisia. <ref name=six1>[http://www.who.int/vaccine_safety/initiative/detection/immunization_misconceptions/en/index1.html Six common misconceptions about immunization: "Diseases had already begun to disappear before vaccines were introduced, because of better hygiene and sanitation"], [[WHO]].</ref>