Ero sivun ”Rokotus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 67:
 
===Tautien katoamisen yhteys rokottamiseen===
Rokotusten vastaisessa kirjallisuudessa usein esitetään, että tartuntatautien määrä oli kääntynyt jo laskuun ennen laajamittaisten rokotusohjelmien käynnistymistä ja että syy tautien vähenemiseen, ainakin kehittyneessä maailmassa, olisi pääasiassa parantunut hygienia ja elinolot. Tämä pitääkiistatta jossakin määrinpitääkin paikkansa tuberkuloosinesimerkiksi [[tuberkuloosi]]n, [[lavantauti|lavantaudin]] ja [[A-hepatiitti|A-hepatiitin]] osalta, mutta ei esim.esimerkiksi herkästi tarttuvien rokkotautien osaltatartuntoihin ei voi hygienialla vaikuttaa.<ref name="PLO"/>

Vaikka hygienialla, antibiooteilla ja väljemmillä elinolosuhteilla on ollut osuutensa asiassa, tilastot osoittavat että rokotteilla on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi [[tuhkarokko|tuhkarokon]] yleisyydessä on ollut vuosien varrella jaksollista vaihtelua, mutta pysyvää ja merkittävää tapausten vähenemistä ilmeni vasta sen jälkeen kun tuhkarokkorokote otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 1963. [[Hepatiitti B]]:tä lukuun ottamatta muiden tartuntatautitapausten yleisyydessä on havaittavissa samankaltaista merkittävää vähenemistä rokotteen käyttöönoton jälkeen. Hepatiitti B:n arvellaan kääntyvän laskuun noin 15 vuoden kuluessa.<ref name="multiple2">[http://www.who.int/immunization_safety/aefi/immunization_misconceptions/en/index1.html WHO:Six common misconceptions about immunization]</ref> Suomessa ''Haemophilus influenzae'' -bakteerin aiheuttamat vakavat infektiot lapsilla vähenivät kahdessa vuodessa lähes nollaan, kun [[Hib-rokote|Hib-rokotukset]] aloitettiin vuonna [[1985]].<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Suomalaisten terveys|Julkaisija = Kansanterveyslaitos 2005}} Myös verkossa: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00031&p_teos=suo&p_osio=&p_selaus=4598#s10 Hemofilus]</ref> Nykyisin Suomessa Hib-infektioita esiintyy jokseenkin pelkästään rokottamattomilla lapsilla<ref name="INF"/>.
 
Niissä kehittyneissä maissa, joissa rokotusohjelmasta on poistettu jokin rokote esimerkiksi sivuvaikutusepäilyjen vuoksi, vaikutukset taudin esiintymiseen ovat olleet erittäin merkittäviä. Britannia, Japani ja Ruotsi poistivat [[hinkuyskä]]rokotteen rokotusohjelmasta 1970-luvulla. Pian sen jälkeen muun muassa Britanniassa alkoi laaja, yli 100&nbsp;000 tapauksen hinkuyskäepidemia, joka vuoteen 1978 mennessä oli aiheuttanut 36 kuolemantapausta. Japanissa rokotettujen määrän lasku 70&nbsp;prosentista 20–40&nbsp;prosenttiin aiheutti hinkuyskätapausten lisääntymisen 393 tapauksesta (vuonna 1974) 13&nbsp;000:een (vuonna 1979).<ref name="multiple2"/>
 
Hib-rokote tuli maailmalla laajamittaiseen käyttöön vasta 1990-luvulla, joten sen aikaansaama taudin väheneminen ei voi johtua hygienian parantumisesta. Sanitaatio-olot olivat jo 1990-luvulla samassa kunnossa kuin nyt mutta Hib-määrät 14-kertaisia. <ref name=six1>[http://www.who.int/vaccine_safety/initiative/detection/immunization_misconceptions/en/index1.html Six common misconceptions about immunization: "Diseases had already begun to disappear before vaccines were introduced, because of better hygiene and sanitation"], [[WHO]].</ref>
 
Vielä 1960- ja 1970-luvulla syntyneistä suomalaisista erittäin suuri osa sairasti tuhkarokon, hinkuyskän ja vihurirokon, vanhemmista lähes kaikki.<ref name=il/> 1980-luvulla tuli näitä ehkäisevä MPR-rokote.<ref name=il>[http://www.iltalehti.fi/terveys/2012022815261467_tr.shtml Onko rokoteturvassasi aukko?], Iltalehti, Terveys, 28.2.2012.</ref> Tuhkarokkotapausten määrä Yhdysvalloissa romahti rokotelisenssin tultua 1960-luvun puolivälissä ([http://www.cdc.gov/vaccines/vac-gen/images/measles_incidence.gif kuva]).<ref>http://www.cdc.gov/vaccines/vac-gen/images/measles_incidence.gif</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rokotus