Ero sivun ”Japanin keisari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvan vaihto |
Laajennettu |
||
Rivi 17:
| Kotisivut = [http://www.kunaicho.go.jp/eindex.html The Imperial Household Agency]
}}
'''Japanin keisari''' ([[japanin kieli|jap.]] 天皇 ''tennō'') on nykyisin perustuslailla tunnustettu [[Japani]]n kansan ja sen yhtenäisyyden symboli ja keisarillisen perheen pää. [[Japanin perustuslaki|Japanin perustuslain]] mukaan keisari on perustuslaillisen [[monarkia]]n seremoniallinen keulakuva.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://japan.kantei.go.jp/constitution_and_government_of_japan/constitution_e.html|nimeke=The Constitution of Japan|ajankohta=1947|julkaisija=japan.kantei.go.jp|viitattu=6.8.2021|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Japanin nykyinen keisari on [[Naruhito]], joka nousi valtaistuimelle 1. toukokuuta 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10762521|nimeke=Japanissa kruununprinssi Naruhito aloittaa tänään keisarikautensa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-08-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Japanilaisen perinteisen keisarikultin mukaan keisariperhe polveutuu [[Jumala|jumalista]]. Keisarin rooli on [[Japanin historia]]ssa vaihdellut lähinnä symbolista valtaa omanneen uskonnollissävyisen keulakuvan ja todellisen vallankäyttäjän välillä. Keisarin todellista valtaa ovat aina rajoittaneet ja kontrolloineet muut poliittiset voimat, vain kontrollin aste on vaihdellut. Monilla keisareilla ei ole ollut käytännössä lainkaan valtaa. Keisari on kuitenkin nykyäänkin hyvin kunnioitetussa asemassa. Keisari on myös pidetty koko [[Šintolaisuus|šintolaisuuden]] johtajana, mutta tämä titteli lakkautettiin vuonna 1945, kun šintolaisuus menetti asemansa [[Valtionuskonto|valtionuskontona]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/japan-international-news-shinto-akihito-asia-pacific-cccb59ef3e674e159c359b248ac13081|nimeke=Emperor performs ritual to report abdication to Shinto gods|julkaisu=AP NEWS|ajankohta=2021-05-09|viitattu=2021-08-06|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Japanin nykyisessä perustuslaissa ei alkujaan ollut mahdollisuutta, että keisari voisi luopua kruunusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/japanin-keisari-piti-harvinaisen-tv-puheen-terveyteni-heikkenee/6019186|nimeke=Japanin keisari piti harvinaisen tv-puheen: "Terveyteni heikkenee"|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=8.8.2016|viitattu=}}</ref> Yksikään keisari ei ollutkaan jättänyt tehtäväänsä 200 vuoteen. Kesäkuussa 2017 Japanin parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollisti silloisen keisari [[Akihito]]n eroamisen. Iäkäs keisari oli kärsinyt terveysongelmista ja oli toivonut voivansa jättää tehtävänsä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9659258 | Nimeke = Japanin parlamentin ylähuone hyväksyi keisarin eron | Tekijä = Yrjö Kokkonen | Ajankohta = 9.6.2017 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 11.6.2017 }}</ref>
Rivi 37:
1930-luvulle tultaessa Japanin hallitus koostui suurelta osin [[fasismi|fasistityyppisistä]] sotilasjohtajista, jotka käyttivät keisarin jumalallisuusajatusta imperiumin laajentamispyrkimyksiin. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] keisari oli symboli, jonka puolesta sotilaat lähetettiin taistelemaan ja kuolemaan. Keisari [[Hirohito]] itse pysytteli taka-alalla, ja hänen roolistaan sodassa on kiistelty. Japanin antauduttua [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] presidentti [[Harry S. Truman]] olisi halunnut Hirohiton sotasyyllisyysoikeuteen, mutta [[miehitetty Japani|miehityshallinnon]] johtaja [[Douglas MacArthur]] kannatti keisari-instituution säilyttämistä, koska se edusti jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä Japanissa. Keisarius säilyi, mutta siitä tuli puhtaasti seremoniallinen instituutio. Naisilta oli poistettu mahdollisuus nousta hallitsevaksi keisarinnaksi preussilaismallisella vuoden 1889 perustuslailla, ja tämä este säilyi myös perustuslaissa, jonka Yhdysvaltain miehityshallinto saneli hyväksyttäväksi voimaan 1947.
Japanin keisarien hallituskaudet (jap. 時代 ''jidai'') on Meiji-restauraatiosta lähtien nimetty ja nimi on pysynyt samana koko kauden ajan. Naruhiton hallitsijakausi on nimeltään [[Reiwa-kausi|Reiwa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/article/us-japan-emperor-era-explainer-idUSKCN1RD1B6|nimeke=Explainer: Japan new imperial era name, Reiwa - Origins, Selection, Meaning|tekijä=Linda Sieg|julkaisu=Reuters|ajankohta=2019-04-01|viitattu=2021-08-06|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
== Galleria ==
<gallery>
Tiedosto:Ceremony of the Enthronement of His Majesty the Emperor at the Seiden8.jpg|[[Shinzō Abe|Shinzo Abe]] (selin) Naruhiton kruunajaisissa.
Tiedosto:Imperial Throne Emperor of Japan.png|Japanin valtaistuin
Tiedosto:Emperors Of Japan.svg|Aikajana Japanin keisareista Jimmusta [[Hirohito|Hirohitoon]].
Tiedosto:Nissan Prince Royal (Front).jpg|Japanin keisarin käytössä ollut [[Nissan|Nissan Prince Royal]]
</gallery>
== Katso myös ==
| |||