Ero sivun ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 194:
Arvion mukaan miljoona amerikkalaissotilasta ja 250 000 brittisotilasta kuolisi maihinnousussa. Japanilaiset olivat taistelleet sitkeästi Iwo Jiwassa ja Okinawassa, ja harvoin antautuivat. Upseerit mieluummin tappoivat itsensä kivuliaasti kuin antautuivat. Tämä johtui sotilasperinteestä, jonka mukaan antautuminen oli suuri häpeä ja sotilaan tuli taistella kuolemaansa asti. Myös pommiprojektissa mukana olleen Comptonin mukaan pommien käyttö nopeutti sodan päättymistä säästäen ihmishenkiä. Esimerkiksi sodan pitkittyminen ja Japanin merisaarto olisi saattanut tappaa 10 miljoonaa nälkään. Jotkut amerikkalaiset tukivat siviilien pommittamista, koska monet heistä auttoivat Japanin armeijaa muun muassa tekemällä työtä sotatarviketehtaissa ja -pajoissa.
Yksi näkemys pommien puolesta on, että Japania pommitettiin jo ennen atomipommeja tavanomaisin pommituksin, jotka aiheuttivat joissain tapauksissa jopa enemmän tuhoa kuin kumpikaan atomipommi, kuten esimerkiksi [[Tokion pommitukset]] ja tämän vuoksi atomipommien käyttö on korkeintaankin vain yhtä tuomittavaa kuin tavanomaisen pommituksen.
Jälkikäteen pommituksia on puolusteltu Japanin omalla ydinaseohjelmalla, joka oli jo melko pitkällä, toisin kuin esimerkiksi Saksan ydinaseohjelma.{{lähde}}
Rivi 203 ⟶ 205:
Yhdysvaltain kenraali [[Dwight D. Eisenhower]] kertoi muistelmissaan vastustaneensa atomipommien pudottamista Japaniin.
Samoin sotilasarvoltaan korkein [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] puolella toiminut henkilö, kenraali [[Douglas MacArthur]], jolta ei ennen pommituksia kysytty mitään, sanoi jälkeenpäin, että pommitukset eivät olleet oikeutettuja sotilaallisin perustein {{lähde}}. Mutta MacArthur toisaalta kannatti maihinnousua Japaniin niin kuin [[Chester W. Nimitz|Nimitzkin]]<ref name="Swanston_2013_370">Toinen maailmansota – historiallinen atlas, Alexander Swanston, readme.fi 2013, ISBN 978-952-220-702-9, s. 370</ref>. Näin totesivat myös laivaston amiraali [[William D. Leahy]], Tyynellämerellä Yhdysvaltain strategisia ilmavoimia komentanut kenraali [[Carl Spaatz]], prikaatinkomentaja kenraali [[Carter Clarke]] sekä muutamat muut korkea-arvoiset Yhdysvaltain sotilaskomentajat {{lähde}}.
[[Taistelu Mantšuriasta|Neuvostoliitto hyökkäsi Mantšuriaan]] samana päivänä kun Nagasakiin pudotettiin atomipommi ja joidenkin mielestä tällä oli suurempi vaikutus Japanin antautumiseen kuin atomipommeilla, joidenkin mukaan jopa niin suuri että Japani olisi Neuvostoliiton hyökkäyksen jälkeen antautunut ilman atomipommejakin.
Jälkikäteen useat ovat tuominneet pommien käytön Japania vastaan, oli niillä sotilaallista merkitystä tai ei, moraalittomana siviilien murhaamisena. Joidenkin mielestä vaikka Hiroshimaa saattoikin pommittaa, Nagasakin pommitus oli tarpeetonta.
Rivi 212 ⟶ 216:
Sodan jälkeen Yhdysvallat alkoi kehitellä atomipommia edelleen, atomipommien räjähdysvoiman lisäämiseksi ja painon pienentämiseksi. Haluttiin myös valmistaa räjähdysvoimaltaan pieniä [[taktinen ydinase|taktisia ydinaseita]] esimerkiksi tykistön käyttöön. Vuonna 1946 suoritettiin [[Operation Crossroads|kaksi ydinkoetta]] [[Bikinin atolli]]lla. Ydinkokeissa tutkittiin myös pommin vaikutuksia ympäristöön. Vuonna 1962 psykologi [[Robert Jay Lifton]] teki tutkimuksia pommituksien vaikutuksista ihmisten kuten [[Hibakusha|hibakushien]] [[Psyykkinen trauma|traumatisoitumiseen]].<ref>Hautamäki, S., 1988, s. 46.</ref>
Vaikka Little Boy ja Fat Man olivatkin aikanaan voimakkaimpia aseita mitä ikinä oli käytetty, ne olivat myöhempiin ydinaseisiin verrattuna melko vaatimattomia. [[Tsar-Bomba]], historian voimakkain ydinase, joka räjäytettiin vain 16 vuotta myöhemmin, oli tuhansia kertoja voimakkaampi.
Ydinaseiden yleistyminen johti lopulta [[Kauhun tasapaino|kauhun tasapainoon]] eli siihen, että kumpikaan osapuoli sodassa ei uskalla käyttää ydinaseitaan sillä niiden käyttäminen johtaisi vastapuolen kostotoimenpiteisiin ja molempien osapuolien täydelliseen tuhoon. Tällä on suuri vaikutus siihen että suurvaltojen välisiltä konflikteilta on toisen maailmansodan jälkeen vältytty ja tämän vuoksi Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset jäivät historian ensimmäiseksi ja viimeiseksi ydinaseen käytöksi sodankäynnissä.
== Lähteet ==
| |||