Ero sivun ”Tyrni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 48:
Tyrniä viljellään eri puolilla Suomea sen marjojen takia, mutta myös koristekasvina. Useita tyrnilajikkeita on jalostettu viljelyyn erityisesti [[Venäjä]]llä, mutta myös Suomessa tehdään aktiivista jalostustyötä. Tunnettuja lajikkeita ovat muun muassa ''Raisa'' ja ''Rudolf''.<ref name="heikkilä">Heikkilä, Minna: [http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntaliitto/a227.htm Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina], 1995. [https://web.archive.org/web/20070405075306/http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntaliitto/a227.htm Arkistoitu] 5.4.2007.</ref> Muita tyrnilajikkeita ovat ''Tytti'', ''Terhi'' ja ''Tarmo''. Lajikkeista ''Rudolf'' ja ''Tarmo'' ovat pölyttäjälajikkeita. Tärkeimmät tyrnistä saatavat tuotteet ovat mehu ja hillo, mutta siitä tehdään myös [[likööri]]ä. Tyrniä voidaan käyttää myös värjäyksessä antamaan punaruskeita sävyjä.<ref name="DVF"/>
Tyrnin marjat ovat erittäin terveellisiä. Happamien marjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia.<ref name="ENROTH"/> C-vitamiinipitoisuus on jopa 360 mg/100 g marjan syötävästä osasta.<ref name="heikkilä" /> Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden
Tyrni oli aikaisemmin Suomessa [[Rauhoitettu laji|rauhoitettu]], millä haluttiin turvata luonnonvaraisten tyrnipensaiden säilyvyys. Rauhoitusasetuksessa muun muassa määriteltiin, millä tavoin ja milloin tyrnimarjoja saatettiin poimia. Rauhoitusmääräys kumottiin vuonna 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=201041&lan=fi | Nimeke = Tyrni ei enää ole rauhoitettu | Ajankohta = 14.9.2006 | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Arkisto = https://web.archive.org/web/20061005123548/http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=201041&lan=fi | Arkistoitu = 5.10.2006 | Viitattu = 29.9.2009}}</ref>
| |||