Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Jälkioireet (pitkittynyt koronatauti): jäsentely ja lähteetön pois Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
Hylättiin viimeiset 3 tekstimuutosta ja palautettiin versio 19814421, jonka on tehnyt Matthäus Gehägeberg: virus tarttuu ACE2- ja neuroPILIini 1 -reseptorivälitteisesti (tartuntamekanismi liittyy pikemminkin virusartikkeliin, ei tänne); toistoa - jälkioireisiin lisätyt oireet mainitaan jo - niiden yleisyydestä voisi ikäryhmän/sukupuolen tms. tietyssä populaatiossa kirjoittaa, mutta mielellään viitaten suoraan tutkimuksiin uutisartikkeleihin viittaavien/maksumuurin takana olevien uutisten sijaan Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 20:
| meshnumero =
}}
'''COVID-19''' ({{K-en|coronavirus disease 2019}})<ref name=":who">{{Verkkoviite|osoite = https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200211-sitrep-22-ncov.pdf |nimeke =Novel Coronavirus (2019-nCoV)|ajankohta=2020-02-11|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-02-12 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01257|nimeke=Uusi koronavirus (COVID-19)|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2021-03-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva [[SARS-CoV-2]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AE Gorbalenya et al|Otsikko=Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group|Julkaisu=bioRxiv|Ajankohta=2020-02-11|Doi=10.1101/2020.02.07.937862|www = https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2020.02.07.937862v1 |Kieli = {{en}} }}</ref> Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen maailmanlaajuisen [[COVID-19-pandemia]]n.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11252573 |nimeke =WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=11.3.2020|viitattu=2020-03-11}}</ref> COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys ja hengitysvaikeudet.<ref name=":2" /> Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.<ref name=":10">{{Lehtiviite|Otsikko=The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) China, 2020|Julkaisu=Chinese Journal of Epidemiology|Ajankohta=2020|Vuosikerta=41|Numero=2|Sivut=145–151|Tunniste=[http://weekly.chinacdc.cn/en/article/id/e53946e2-c6c4-41e9-9a9b-fea8db1a8f51 Englanninkielinen käännös]|Doi=10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003|Issn=0254-6450|www=http://html.rhhz.net/zhlxbx/004.htm|Kieli={{en}}}}</ref> Maaliskuussa 2021 tautiin oli kuollut 2,5 miljoonaa ihmistä noin 15 kuukauden aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://covid19.who.int/|nimeke=WHO Coronavirus (COVID-19) Dashboard|julkaisu=covid19.who.int|viitattu=2021-03-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
COVID-19:n oireet alkavat keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.<ref name=":2" /> COVID-19:n parantuminen voi kestää
▲COVID-19:n parantuminen kestää yleensä noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen<ref name=":12">{{Lehtiviite|Tekijä=F Zhou et al|Otsikko=Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30566-3|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30566-3/abstract|Kieli={{en}}}}</ref>, minkä jälkeen merkittävä osa potilaista sairastuu pitkäksi covidiksi (engl. ''long covid'') kutsuttuun neurologisia oireita aiheuttavaan oireyhtymään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008160592.html|nimeke=Koronavirus {{!}} Tutkimus: Koronavirus voi huonontaa älyllisiä kykyjä vielä kuukausien jälkeen sairastumisesta – ”Näyttää todennäköiseltä, että pysyviä jälkitiloja tulee jäämään”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-07-30|viitattu=2021-07-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Alkuperäisestä viruskannasta on sittemmin kehittynyt useita [[SARS-CoV-2-virusmuunnokset|virusmuunnoksia]], joiden tarttuvuus poikkeaa alkuperäisestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hopkinsmedicine.org/health/conditions-and-diseases/coronavirus/a-new-strain-of-coronavirus-what-you-should-know|nimeke=New Variants of Coronavirus: What You Should Know|viitattu=2021-03-04}}</ref>
COVID-19 on määritelty Suomessa [[tartuntatauti#Yleisvaaralliset_taudit|yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi]].<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006406297.html|nimeke=Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-13|viitattu=2020-02-13}}</ref> Suomessa suositeltu [[karanteeni]]aika on 10 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.<ref name=":6" /> Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] 29. tammikuuta 2020 [[Saariselkä|Saariselällä]] lomailleella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html|nimeke=Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-29|viitattu=2020-01-29}}</ref> ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11192835|nimeke=Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-06}}</ref> Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin [[Uudenmaan maakunta|Uudellamaalla]] [[Milano]]sta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006418502.html|nimeke=Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-02-25|viitattu=2020-02-26}}</ref>
Rivi 213 ⟶ 207:
== Oireet ==
[[Tiedosto:SARS-CoV-2 infektio-oireet.png|400px|thumb|Virusinfektion oireet.]]
COVID-19:n oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusperäisen [[Infektio|infektion]] oireita. Yleisiä oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä esiintyy myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voida tietää onko tauti COVID-19, vai joku muu infektio.<ref name=":17" />
Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista [[keuhkokuume]]en, joka voi johtaa vaaralliseen [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä|äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään]].<ref name=":19">{{Lehtiviite|Tekijä=K Lechowicz et al|Otsikko=COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection|Julkaisu=Journal of Clinical Medicine|Ajankohta=2020|Vuosikerta=9|Numero=6|Pmid=32575380|Doi=10.3390/jcm9061917|www=https://www.mdpi.com/2077-0383/9/6/1917}}</ref> Se on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, [[verenkiertoshokki]] tai [[Munuaisten vajaatoiminta|munuaisvaurio]].<ref name=":55">{{Lehtiviite|Tekijä=D Wang et al|Otsikko=Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China |Julkaisu=JAMA |Ajankohta=2020 |Pmid=32031570 |Doi= 10.1001/jama.2020.1585 |www = https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2761044 |Kieli = {{en}} }}</ref>▼
{| class="wikitable" style="float:right; margin-right:1.5em; text-align:center"
|+ style="text-align:center;" |Oireiden yleisyys
!Oire
!Yleisyys
Rivi 264 ⟶ 261:
|}
▲Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista [[keuhkokuume]]en, joka voi johtaa vaaralliseen [[äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä|äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään]].<ref name=":19">{{Lehtiviite|Tekijä=K Lechowicz et al|Otsikko=COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection|Julkaisu=Journal of Clinical Medicine|Ajankohta=2020|Vuosikerta=9|Numero=6|Pmid=32575380|Doi=10.3390/jcm9061917|www=https://www.mdpi.com/2077-0383/9/6/1917}}</ref> Se on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, [[verenkiertoshokki]] tai [[Munuaisten vajaatoiminta|munuaisvaurio]].<ref name=":55">{{Lehtiviite|Tekijä=D Wang et al|Otsikko=Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China |Julkaisu=JAMA |Ajankohta=2020 |Pmid=32031570 |Doi= 10.1001/jama.2020.1585 |www = https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2761044 |Kieli = {{en}} }}</ref>
COVID-19 voi aiheuttaa virustartunnan parantumiseen jälkeen viikkoja tai kuukausia jatkuvia jälkioireita osalle ihmisistä. Oireiden yleisyyttä tai kestoa ei varmuudella tunneta, sillä COVID-19 on verrattain uusi tauti. Vähintään kuukauden kestäneitä jälkioireita on kuitenkin ilmennyt jopa puolella taudin sairastaneista useammassa eri tutkimuksessa. Osalla oireet helpottuvat ajan kanssa, mutta joillakin ne jatkuvat jopa yli 6 kuukautta. Jälkioireet ovat usein monimuotoisia, potilaskohtaisia ja niiden voimakkuus voi vaihdella ajankohdan mukaan. Jälkioireiden syntymekanismit tunnetaan huonosti.<ref name=":32">{{Lehtiviite|Tekijä=S Parkkila|Otsikko=Pitkäkestoinen COVID-19|Julkaisu=Duodecim|Ajankohta=2021|Vuosikerta=137|Numero=5|Sivut=457–463|www=https://www.duodecimlehti.fi/duo16034}}</ref> Osa oireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta.<ref name=":15">{{Lehtiviite|Tekijä=Michael Marshall|Otsikko=The lasting misery of coronavirus long-haulers|Julkaisu=Nature|Ajankohta=2020|Vuosikerta=585|Numero=7825|Sivut=339–341|Doi=10.1038/d41586-020-02598-6|www=https://www.nature.com/articles/d41586-020-02598-6}}</ref>
▲=== Jälkioireet (pitkittynyt koronatauti) ===
Oireet, jotka ovat tavallisimmin ilmenneet vielä 5 viikon jälkeen virustartunnan parantumisesta, ovat uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut ([[myalgia]]), pahoinvointi tai oksentelu, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus (eli [[anosmia]] ja [[ageusia]]). Vähemmän yleisiä oireita ovat muun muassa [[keuhkofibroosi]], keuhkotulehdus, keuhkoverisuonten muutokset, matala [[happisaturaatio]], [[Sydänlihastulehdus|sydänlihas]]- ja [[sydänpussitulehdus]], [[Rytmihäiriö|rytmihäiriötuntemukset]], rintakipu, [[sydämen vajaatoiminta]], [[sydäninfarkti]], [[Veritulppa|veritulpat]] tai muut [[Veren hyytyminen|veren hyytymisaktiivisuuden]] muutokset, maksan toimintahäiriö, ripuli, [[aivoinfarkti]], [[Guillain-Barrén oireyhtymä]], huimaus, muistamattomuus, ahdistus, keskittymisvaikeudet, [[Kognitio|kognitiivisten]] toimintojen heikentyminen, masennus, sekavuus, ihottuma, munuaisten toimintahäiriö, [[Imusolmuke|imusolmukkeiden]] suurentuminen ja nivelkivut.<ref name=":32" />
Jälkioireisiin sopivaa hoitoa tutkitaan toistaiseksi, mutta niitä helpottavat todennäköisesti oireenmukainen hoito, lepo ja liikunnan vähittäinen lisääminen.<ref name=":32" /> SARS-CoV-2-rokotteen saaminen saattaa helpottaa jälkioireita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thetimes.co.uk/article/vaccine-may-ease-long-covid-suffering-th8dvrqht|nimeke=Vaccine may ease long Covid suffering|tekijä=Rhys Blakely, Science Correspondent|viitattu=2021-03-04|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Pitkäkestoisten oireiden aiheuttamalle tilalle on ehdotettu omaa [[ICD]]-tautiluokitusta, joka erottaisi sen COVID-19-taudista.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=COVID-19 Clinical management: living guidance|Vuosi=2021|Sivu=63|Julkaisija=World Health Organization|www=https://apps.who.int/iris/rest/bitstreams/1328457/retrieve}}</ref><ref name=":32" />
== Taudin eteneminen ==
Rivi 441 ⟶ 428:
=== Dementiankaltaiset oireet ja neurologiset vauriot ===
=== Miesten hedelmällisyyden lasku ===
| |||