Ero sivun ”Kanto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 8:
==Kannot raaka-aineena==
[[Kuva:Kantokasa.JPG|thumb|210px|Murskattuja metsästä korjattuja kantoja.]]
[[File:Kääpöitynyt kanto 02.jpg|200px|thumb]]
Kantoja ja juuria käytettiin jo aikaisemmin sekä [[terva]]n että [[hiili|puuhiilen]] valmistukseen, kokeiluluonteisesti kantoja kerättiin [[sellu]]n ja [[energia]]n tuotantoon jo [[1970-luku|1970-luvulla]] ja [[1980-luku|1980-luvulla]], mutta korjuukustannukset olivat tuolloin vielä korkeat ja kysyntä pientä. Sittemmin kannot on todettu muiden hakkuutähteiden ohella tärkeäksi raaka-ainevarannoksi erityisesti [[uudistushakkuu]]aloilla, jossa ne ovat kerättävissä talteen maan muokkauksen yhteydessä. Esimerkiksi [[metsäkuusi|kuusen]] kantojen juuripuun tilavuusarvo on jopa kolmannes rungon tilavuusarvosta. Kantojen poistaminen torjuu myös puiden juuri[[kääpä]]ä. Kantopuu sopii energialähteeksi [[voimala|voimaloihin]], jotka perustuvat polttoaineen murskaustekniikkaan. Korjuumenetelmät ovat kehittyneet niin, että kannot voidaan poistaa [[kaivinkone]]ella, jossa on ns. kantohara tai hydraulinen kannonnostolaite. Kanto rikotaan jo nostettaessa, jotta se puhdistuu ja kuivuu nopeammin, ja varastoidaan kasoihin. Kantopuu murskataan eli haketetaan kun se on kuivunut, yleensä ylivuotiseksi.
Kantojen käyttäminen raaka-aineena on kuitenkin ympäristöllisesti ongelmallista. Kantojen polttaminen aiheuttaa merkittävät kasvihuone-ja ravinnepäästöt. Lisäksi kantojen noston seurauksena metsäluonto köyhtyy ja etenkin Etelä-Suomessa lahopuulajistojen uhanalaistumiskehitys pahenee. Kannot ovat olleet suomalaisissa talousmetsissä monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimintojen tärkeä ylläpitäjä.<ref>http://www.mmm.fi/attachments/metsat/newfolder/6D3KPUbAC/121220_metsalaki_vaikutusten_arviointi.pdf</ref>
==Sanontoja kannoista==
| |||