Ero sivun ”Suomen jalkapallon olympiajoukkue” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Parantelua. |
|||
Rivi 1:
'''Suomen jalkapallon olympiajoukkue''' oli vuosina 1979–1988 toiminut
== Taustaa ==
==Historia==
=== Moskovan olympialaiset ===
▲Olympialaiset oli vuoteen 1992 saakka rajattu pääsääntöisesti vain [[Amatööri|amatööriurheilijoille]]. Suomen olympiajoukkue perustettiin 1979, kun jalkapallon olympiaturnauksen sääntöjä muutettiin. [[UEFA|Euroopan]] ja [[CONMEBOL|Etelä-Amerikan]] maista saivat vuoden 1980 kisoihin osallistua ammattilaiset, jotka eivät olleet pelanneet [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kisojen]] karsintaotteluissa tai lopputurnauksissa. Vuoden 1984 kisoihin sääntöä muutettiin vielä niin, että vain MM-lopputurnauksessa esiintyneet pelaajat olivat edustuskelvottomia.
[[Suomen Palloliitto]] perusti A-maajoukkueesta erillisen olympiajoukkueen kesällä 1978, kun Kansainvälinen jalkapalloliitto [[FIFA]] rajasi olympiajalkapallon
ulkopuolelle myös eurooppalaiset amatööripelaajat, jotka olivat osallistuneet MM-karsintoihin. Valmentajaksi palkattiin vuoden pituisella sopimuksella tshekkiläinen [[Jiri Pesek]].<ref name="HS070778">{{Lehtiviite | Otsikko = Olympiajoukkueelle tshekkivalmentaja | Julkaisu = Helsingin Sanomat |
Ajankohta = 7.7.1978 | Sivut = 23 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1978-07-07/23 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref> Keväällä 1979 alkaneisiin karsintoihin osallistunut joukkue valittiin suurimmaksi osaksi [[Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue|alle 21-vuotiaista]], koska A-maajoukkueen runkopelaajat olivat joko ammattilaisia tai osallistuneet MM-karsintoihin.<ref name="HS290878">{{Lehtiviite | Otsikko = Nollatilasta Moskovaan | Tekijä = Aulio, Erkki | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.8.1978 | Sivut = 28 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1978-08-29/28 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref>
Suomi voitti esikarsinnassa [[Tanskan jalkapallomaajoukkue|Tanskan]], mutta jäi varsinaisen karsintalohkon viimeiseksi [[Länsi-Saksan jalkapallomaajoukkue|Länsi-Saksan]] ja [[Norjan jalkapallomaajoukkue|Norjan]] jälkeen.{{lähde}} Kun molemmat maat liittyivät [[Moskovan olympiaboikotti|olympiaboikottiin]], sai Suomi
Koska olympiajalkapalloon eivät osallistuneet kaikkien maiden parhaat pelaajat, ei [[FIFA|Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA]] pidä niitä virallisina A-maaotteluina. FIFA:n ja joidenkin Suomen vastustajien käytännöstä poiketen Suomen Palloliitto kuitenkin laskee kaikki Olympiajoukkueen ottelut virallisiksi A-maaotteluiksi. Suomen olympiajoukkue pelasi yhteensä 27 ottelua 13 eri maata vastaan. Vastustajista [[Länsi-Saksan jalkapallomaajoukkue|Länsi-Saksa]], [[Jugoslavian jalkapallomaajoukkue|Jugoslavia]], [[Puolan jalkapallomaajoukkue|Puola]], [[DDR:n jalkapallomaajoukkue|DDR]] ja [[Ruotsin jalkapallomaajoukkue|Ruotsi]] eivät pidä otteluita virallisina. Lisäksi [[Tanskan jalkapallomaajoukkue|Tanska]] ei laske A-maaotteluiksi vuoden 1980 olympialaisten karsintapelejä.▼
kuitenkin paikan kisoissa keväällä 1980. Pesek ei enää jatkanut valmentajana, vaan olympialaisissa joukkuetta valmensi A-maajoukkueen päävalmentaja [[Esko Malm]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kisa-asut sovituksessa | Tekijä = Lahti, Markku | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.7.1980 | Sivut = 25 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1980-07-09/25 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref>
Olympiaturnauksessa Suomen lohkossa pelasivat [[Jugoslavian jalkapallomaajoukkue|Jugoslavia]], [[Irakin jalkapallomaajoukkue|Irak]] ja [[Costa Rican jalkapallomaajoukkue|Costa Rica]]. Suomi aloitti kisat [[Minsk]]issä 0–2-tappiolla Jugoslavialle, jonka jälkeen joukkue pelasi [[Kiova]]ssa maalittoman tasapelin Irakia vastaan. Viimeisessä ottelussaan Suomi kukisti Kiovassa Costa Rican 2–0, mutta kun Irak samaan aikaan venyi tasapeliin Jugoslaviaa vastaan, jäi Suomi lohkon kolmanneksi, eikä selviytynyt jatkoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kalermo, Ilkka | Luku = Suomalaismenestys | Nimeke = Moskovan olympiakirja 1980 | Sivut = 194 | Vuosi = 1980 | Julkaisupaikka = Kaarina | Julkaisija = Juoksija | Isbn = 951-94650-9X}}</ref>
=== Los Angelesin ja Soulin karsinnat ===
Syksyllä 1981 SPL palkkasi päävalmentajaksi [[Martti Kuusela]]n, jonka vastuulle tulivat A-maajoukkue, olympiajoukkue sekä 21-vuotiaiden maajoukkue.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kuuselalla edessään kolmen vuoden urakka | Tekijä = Sundell, Kaarlo | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.11.1981 | Sivut = 25 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1981-11-07/25 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref>
Olympiakarsintojen käynnistyessä Kuusela julisti Suomen voittavan lohkonsa ja pelaavan [[Los Angeles]]in olympiaturnauksessa,<ref>{{Lehtiviite |
Otsikko = Valmentaja Kuuselan jämäkkä olympia-avaus: Suomi pelaa Losissa | Tekijä = Lahti, Markku | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 23.11.1982 | Sivut = 25 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1982-11-23/25 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref> mutta lopulta joukkue jäi karsintalohkonsa viimeiseksi DDR:n, Puolan, Norjan ja Tanskan jälkeen.{{lähde}}
Marraskuussa 1985 olympiajoukkueen valmentajaksi valittiin [[Jukka Vakkila]], joka oli toiminut jo Pesekin kakkosvalmentajana. Vakkila hoiti
tehtävää sivutoimisesti [[FC Haka]]n valmentajantehtävänsä ohessa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kuusela jatkaa päävalmentajana | Tekijä = Sulander, Voitto | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.11.1985 | Sivut = 43 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1985-11-09/43 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref> Olympiajoukkue koottiin jälleen tammikuussa 1986.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Vakkilan suojatit aloittivat maalitta | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 10.1.1986 | Sivut = 27 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1986-01-10/27 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref> [[Soul]]in olympiakarsinnoissa Suomi arvottiin samaan lohkoon Jugoslavian, [[Tshekkoslovakian jalkapallomaajoukkue|Tshekkoslovakian]], [[Itävallan jalkapallomaajoukkue|Itävallan]] ja [[Belgian jalkapallomaajoukkue|Belgian]] kanssa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Olympiajoukkueen valmentaja Jukka Vakkila Söulin kisojen jalkapallokarsinnoista: ”Meillä on mahdollisuuksia” | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 29.6.1986 | Sivut = 38 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1986-06-29/38 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 1.8.2021}}</ref> Joukkue sijoittui jälleen lohkon viimeiseksi.{{lähde}}
==
{| class="wikitable"
|-
Rivi 36 ⟶ 47:
== Suomen olympiajoukkueen ottelut ==
▲
{| class="wikitable" width="80%"
|- style="background-color:#ABCDEF"
Rivi 100 ⟶ 113:
| 31.5.1988 || [[Wolfsberg]] || {{AUTj}} || align=center | 2–0 || [[Seppo Nikkilä]], [[Ismo Lius]] || Olympiakarsinta
|}
==Lähteet==
===Viitteet===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
[[Luokka:Suomen jalkapallomaajoukkue|Olympiajoukkue]]
|