Ero sivun ”Keskustelu:Josif Stalin” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: Täsm. |
|||
Rivi 23:
* ''Tieteen kuvalehti'': ”Stalinin julmuus johtui aivosairaudesta” (2011). Tämä on Suomen populaareista tiedelehdistä huonompi, eikä se toinenkaan ole tasapuolinen lähde, vaan poimii historiajutuissaan ne raflaavimmat anekdootit ja unohtaa kokonaiskuvan.
Lähteeksi on toisin sanoen valikoitunut sellaisia kirjoja, jotka antavat Stalinista mahdollisimman huonon kuvan. Lopputulos näkyy itse artikkelissa, joka keskittyy Stalinin rötöksiin. Itse asiassa artikkelissa on hyvin vähän asiaa miehestä itsestään, sen sijaan keskitytään hänen politiikkaansa ja sen aiheuttamaan kärsimykseen. Yksityiselämästä kertovissa kohdissa painottuvat erilaiset skandaalinkäryiset anekdootit. Tarinassa on myös selkeitä aukkoja, esimerkiksi Stalinin vaiheista toisen maailmansodan jälkeen ei kerrota mitään, paitsi heikkenevästä terveydestä ja kuolemasta. Monet lähteistä ovat kaiken lisäksi alkuperäislähteitä, eli kaikenlainen lähdekritiikki ja kontekstiin asettaminen puuttuvat. Ei ole mitään takeita siitä, että vaikkapa Solženitsynin anekdootit pitävät paikkansa — näin voi olla, mutta se tarvitsee tuekseen kunnon lähteen. Alkuperäislähteitäkin voi kyllä käyttää Wikipediassa, mutta Stalinin kohdalla vain täydentämään runkoa, joka perustuu ajantasaiseen tutkimuskirjallisuuteen ja sen pohjalta laadittuihin populaareihin tietokirjoihin. Tilanne olisi toinen, jos Stalinista ei olisi ajantasaista tutkimusta ja laajempia yleisesityksiä. Mutta kun tällaisia molempia on sadoittain, ei artikkelin rakentamista vuosikymmeniä vanhojen muistelma- ja propagandateosten varaan voi perustella mitenkään. Tämä ei tarkoita, etteikö artikkelissa voi tuoda esiin kielteisiä asioita. Ne saa ja pitää kertoa, mutta kunnon lähteisiin perustuen ja tasapainoisesti. --[[Käyttäjä:Miihkali|Miihkali]] <sup>(<small>[[Keskustelu käyttäjästä:Miihkali|K]] • [[Toiminnot:Muokkaukset/Miihkali|M]])</small></sup> 31. heinäkuuta 2021 kello 22.56 (EEST)
:Kyse ei siis ole siitä millaisen kuva Stalinista kukin saa, vaan onko käytetyt lähteet olenkaan luotttavia tai onko se luotetavuus vain lukijan omasta mielikuvasta kyseisestä henkilöstä (kirjailijasta) ja lähteistä. Mitä tulee Solženitsenin luotettavuuteen, niin sinun kannattaa tehdä siitä oma gradu jossa voit kumota hänen luotettavuuden. Toki hänelläkin on jotain tiettyjä aukkoja tai puutteita joista hänen käyttämät lähteet ovat saattaneet liioitella, mutta tämän saa jokainen lukija miettiä sitä itse. Esim.Deutscherin Stalin tutkimusta pidetään perusteoksena,johon viitataan aina silloin tällöin muissa nykyaisemmisssa tutkimuksissa kyseisestä aikakaudesta. Mielä Suomessa vastaavaa pidetään Jaakko Paavolaisen Suomen sisällisodan poliittisia väkivaltaisuuksista tehtyä tarkkaa tutkimusta. Kirjoissa käyttetyjä lähdeaineistoa on siis aina epäillä. Stalinin terveydestä sodan jälkeen ei ole juurikaan luotettavaa lähdeaineistoa. Artikkelissa mainitaan jotain hämäräperäistä lähdettä jossa annetaan viitteitä,että hänet myrkytettiin.
Nykyäänkin pidetään totena Ukrainan nälänhätä olisi Stlinin syypää, vaikka todelliset syylliset olivat talonpojat jotka teurastivat oman karjansa ja hävittivät viljansa, vain siksi että eivät haluneet niiden hyödyttävän perustettavia kolhoositiloja.Silti lähteet ovat aika armottomia Stalinin aikakaudelle. Hänestä ei juurikaan löydy,kuten monesta muustakaan silloisesta valtiomiehestä,mitään positiivista. Toki ajankohta, Neuvostoliiton takapajuisuus olivat pontimena saada kansakunta nykyaikaiseksi. Hinta oli kaikilla mittareilla hirvittävä. Yritin kirjoittaa mahdollisimman neutraalisti. Alunperin artikkeli oli huomattavasti huonompi.Tyypillistä Wikipedia tasoa. [[Käyttäjä:Jukka Wallin|Jukka Wallin]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jukka Wallin|keskustelu]]) 1. elokuuta 2021 kello 13.44 (EEST)
| |||