Ero sivun ”Lepchat” versioiden välillä

Lepchojen yleisin elinkeioelinkeino on maatalous. Lepchat viljelevät esimerkiksi riisiä, maissia, hirssiä vihanneksia ja rahakasveina [[kardemumma]]a ja [[appelsiini|appelsiineja]]. Hirssistä valmistetaan alkoholipitoistya juomaa. Kotieläimiä ovat esimerkiksi siat, naudat ja vuohet.<ref name="epao" /> Molemmat sukupuolet osallistuvat maanviljelyyn liittyviin töihin. Naiset eivät saa kuitenkaan teurastaa eläimiä.<ref name="EWC" />

Lepchat asuttavat usein peiniäpieniä muutaman talon kyliä syrjäseuduilla. Kylää johtaa kylän päällikkö, jonka vastullavastuulla on perinteisesti ollut esimerkiksi veronkanto. Lepchat jakautuvat myös eri ryhmiin patrilineaarisissa klaaneissa, välittömämmässä lähisuvussa, sekä avioliittojensa mukaan. Lepchat laskevat sukulinjansa isän puolelta yhdeksän sukupolvea ja äidinsääitinsä puolelta neljä sukupolvea. Esimerkiksi aviopuolisoa harkittaessa verisukulaisuutta esi-isien linjaan vältellään sisäsiittoisena.<ref name="EWC" />

Lepchat saattavat harjoittaa yhtä aikaa useampaa, kuin yhtä uskontoa.<ref name="EWC" /> Buddhalaisuudesta tuli tärkeä uskonto bhutioiden muuttoliikkeen jälkeen ja vielä sittemmin osa lepchoista on kääntynyt [[kristinusko]]on lähetyssaarnaajien vaikutuksesta. Lepchat harjoittavat lisäksi perinteistä uskoaan, jota kutsutaan nimellä ''mun''. Mun on [[animismi|animistinen]] usko ja siihen sisältyvät monet eri jumaluuden ja henget, joita voidaan liittää esimerkiksi vuoriin, jokiin tai metsiin. [[Jeti|Jetiä]] eli lumimiestä pidetään mun-uskossa metsästykseen liitettynä jumaluutena. Huomattava merkitys perinteisessä uskossa on eläinuhreilla. Jumaluuksille tai hengille tarjotaan etenkin sikoja ja vuohia.<ref name="epao" />