Ero sivun ”Suomen Kommunistinen Puolue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
nimenmuutos mainitaan jo mallineessa ja historia-artikkelissa, "puolueen ensimmäinen ohjelma" on virheellinen muotoilu ja jättää epäselväksi mihin julistukseen viitataan (ks. kappale Ohjelmat)
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 22:
:''Pääartikkeli [[Suomen Kommunistisen Puolueen historia]]''
 
SKP perustettiin 29. elokuuta 1918 [[Moskova]]ssa. Perustajat olivat lähinnä Venäjälle [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen paenneita [[punakaarti|punaisia]] ja heidän poliittisen hallintonsa [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] jäseniä, joista monet olivat toimineet aiemmin SDP:n johtotehtävissä.<ref name="saarela1996s38">Saarela 1996, s. 38, 45–46.</ref> Puolueen nimitysSKP oli alunperustamisestaan perinlähtien Suomalainenkielletty kommunistinenSuomessa,<ref>Saarela puolue1996, s. 23–24, 161.</ref> ja monet sen perustuslausuntojohtajista hyväksyttiinoleskelivat 4.suurelta syyskuutaosin Neuvostoliitossa. NimiSKP muutettiinkuitenkin lopulliseenrakensi muotoonsa1920-luvun vuonnaalussa 1920.Suomeen maanalaisen verkoston ja puolueella oli vaikutuksensa Puolueenmoniin ensimmäinenjulkisiin ohjelmajärjestöihin perustuikuten [[OttoSuomen WilleSosialistinen KuusinenTyöväenpuolue|OttoSuomen WilleSosialistiseen KuusisenTyöväenpuolueeseen]] teeseihin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Antero Uitto|Nimeke=Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen|Vuosiname=2013|Sivu=56|Julkaisija=Paasilinna}}<"saarela1996s195ym"/ref>
 
SKP oli perustamisestaan lähtien kielletty Suomessa,<ref>Saarela 1996, s. 23–24, 161.</ref> ja monet sen johtajista oleskelivat suurelta osin Neuvostoliitossa. SKP kuitenkin rakensi 1920-luvun alussa Suomeen maanalaisen verkoston ja puolueella oli vaikutuksensa moniin julkisiin järjestöihin kuten [[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen]].<ref name="saarela1996s195ym" />
 
Kommunistien hallitsemat julkiset järjestöt lakkautettiin [[Kommunistilait|eduskunnan päätöksellä]] vuonna 1930. Työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustajat sekä monia muita kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin ja satoja järjestöjä lakkautettiin. Toimet estivät kommunistien julkisen politikoinnin ja SKP:n vaikutus työväenliikkeeseen väheni. Neuvostoliitossa puolueen toimintakyky heikkeni 1930-luvun lopulla vakavasti, kun suurin osa johtajista ja aktiivijäsenistä sai surmansa [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]]<ref name=”rentola94s23”/>. [[Talvisota|Talvi]]- ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana kommunisteiksi epäillyt suljettiin vankiloihin [[turvasäilö]]ön ja [[Itä-Karjalan keskitysleirit|leireille]].<ref>Rentola 1994, s. 154, 188–189, 246–250, 291, 333, 349, 361–364, 505.</ref> Jatkosodan aikana kommunistit järjestivät [[Jatkosodan vastarinta|vastarintaliikettä]], joka jäi merkitykseltään vähäiseksi.<ref>Rentola 1994, s. 336, 340–345, 421, 449.</ref>