Ero sivun ”Hengityssuojain” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu viittausvirheet, käännösmalline lähteistyksen myötä tarpeeton
kirjoitettu uusiksi
Rivi 1:
[[Tiedosto:Gas_mask_1.jpg|pienoiskuva|Kokonaamari ulostuloventtiilillä, jossa on kaksi EN-standardien mukaista vaihdettavissa olevaa A1-, B1-, ja E1-kemikaalisuodatinta. Ruskea, harmaa ja keltainen viiva symboloivat vastaavasti näitä suodatuskykyjä. Suodatuskyky on merkitty kuvassa lyhennettyyn muotoon ABE1.]]
[[Tiedosto:Atemluftfilter Einwegmaske.jpg|pienoiskuva|Uloshengitysventtiilillä varustettu, FFP3-suojaustason hengityssuojain.]]
'''Hengityssuojain''' tai '''hengityksensuojain'''<ref name=i/> on kasvoille asetettava väline, joka suojaa käyttäjäänsä estämällä häntä hengittämästä [[ilma]]ssa olevia epäpuhtauksia, kuten pölyä, höyryjä, kaasuja tai [[Mikrobi|mikrobeja]]. Suojaimen kyky suojata eri aineilta riippuu kuitenkin suojaintyypistä. Hengityssuojain tekee tämän joko puhdistamalla käyttäjäänsä ympäröivää ilmaa hengityskelpoiseksi tai sitten se syöttää valmiiksi puhdasta ilmaa paineilmasäiliöstä. Suodatus tapahtuu käyttäjän hengityselimistön voimin tai avustetusti vaikkapa moottoroidun puhaltimen avulla.<ref name=h>{{Verkkoviite|osoite=https://multimedia.3m.com/mws/media/1367343O/3m-respirators-product-selection-guide-fi.pdf|nimeke=Valintaopas|arkisto=https://web.archive.org/web/20210210112438/https://multimedia.3m.com/mws/media/1367343O/3m-respirators-product-selection-guide-fi.pdf|arkistoitu=2021-02-10|viitattu=2021-07-24}}</ref>
[[Tiedosto:Understanding_the_difference_between_surgical_masks_and_N95_respirators.pdf|pienoiskuva|Yhdysvaltain viranomaisten ilmoittama ero suunsuojainten ja hengityssuojainten välillä.]]
[[Tiedosto:What it Means to be NIOSH-Approved - A look into N95 Certification Testing.webm|pienoiskuva|300px|Video, jossa kuvataan testiä, jolla määritellään hengityssuojain N95:n [[sertifiointi]].]]
 
Hengityssuojaimet eroavat [[Kirurginmaski|kirurginmaskeista]] ja muista vastaavista suojaimista siten, että hengityssuojaimet on suunniteltu suojaamaan käyttäjäänsä. Kirurginmaskit taas on suunniteltu suojaamaan ympäröiviä ihmisiä käyttäjän kantamilta mikrobeilta, jotka leviävät [[pisaratartunta]]na. Kirurginmaskit eivät suojaa ilmateitse leviäviltä mikrobeilta tehokkaasti. Jotkin hengityssuojaimet tosin suodattavat käyttäjän uloshengitysilmankin. Ne voivat siten suojata ulkopuolisia pisaratartuntana ja ilmateitsekin leviäviltä mikrobeilta.<ref name=d/> [[Kaasunaamari|Kaasunaamarit]] puolestaan ovat hengityssuojaimia.
'''Hengityssuojain''' tai '''hengityksensuojain''' on kasvoille asetettava väline, joka suojaa käyttäjäänsä ilmassa olevien epäpuhtauksien, kuten [[Pöly|pölyn]], [[Höyry|höyryjen]], [[Kaasu|kaasujen]] tai [[Mikrobi|mikrobien]] [[Hengittäminen|hengittämiseltä]]. Käyttötarkoituksensa ja suojaustason mukaan suojaimista on useita eri rakenteita ja nimityksiä.<ref name="ttl.fi-heng.suojaimet"/><ref name="ttl.fi-malliratk.-heng.suojaimet"/> Hengityksensuojaimet soveltuvat myös muille kuin ammattikäyttäjille heidän ollessaan vastaavissa, terveyden suojaamista vaativissa tilanteissa.<ref name="businessinsider.com-10.4.2020"/>
 
Suomessa ja muissa [[EU]]-maissa myydyt hengityssuojaimet noudattavat EN-[[Standardi|standardeja]], jotka laatii [[CEN]].<ref name=i/> Muissa maissa saatetaan noudattaa muita standardeja.<ref name=c/>
Tehokkaan hengityssuojaimen ja suodattimen valitsemiseksi tarvitaan usein pitkälle kehitetty analyysi ilman epäpuhtauksista.
 
==Hengityssuojaintyypit==
Jotkut hengityssuojaimet yhdistetään tuulettimeen tai paineilmalaitteeseen puhtaan ilman ottoa varten. Hengityssuojainta käytettäessä on vaarana, että hengitysilmaan tulee liian vähän happea. Esimerkiksi suljettuun säiliöön ei voi mennä vain yksinkertaisilla suodattimilla varustetulla naamarilla, vaan ilman syöttö on järjestettävä toisella tavalla.
[[Tiedosto:N95-respirator-protection-types-508.jpg|pienoiskuva|
'''Ylhäällä''': ympäristöstä sisäänhengitysilmaa suodattavat suojaimet. Oikealta vasemmalle: puolinaamari, kokonaamari, puolinaamari ja moottoriavusteinen huppu.<br>'''Alhaalla''': muualta kuin ympäristöstä sisäänhengitysilmaa syöttävät suojaimet. Oikealta vasemmalle.: puolinaamari ulkoisella ilmansyötöllä, SCBA kokonaamarilla ja molempien yhdistelmä (ulkoinen ilmansyöttö ja SCBA).]]
Ilmaa hengityskelpoiseksi suodattavat hengityssuojaimet voidaan jakaa
*puolinaamareihin, jotka peittävät suun ja nenän.<ref name=h/>
*kokonaamareihin, jotka peittävät suun, nenän, silmät ja kasvot kokonaisuudessaan.<ref name=h/>
*kypäriin tai huppuihin, jotka peittävät koko pään.<ref name=h/>
 
Suodatus tapahtuu suojainta käyttävän oman hengityselimistön voimin tai avustetusti puhaltimen tai muun voimanlähteen avulla.<ref name=a/> Avustavista laitteista käytetään usein lyhennettä PAPR, joka tulee englanninkielen sanoista "powered air purifying respirator".<ref name=f/><ref name=d/><ref name=i/>
== Kasvomaskit ja hengityksensuojaimet ==
 
{| border="1" class="sortable wikitable"
Suodattimet eivät poista kaikkia haitallisia aineita hengitysilmasta.<ref name=g/> Useimmat niistä eivät poista esimerkiksi [[hiilimonoksidi]]a.<ref name=g/><ref name=b/> Siksi on myös laitteita, joissa puhdas ilma tuodaan letkulla hengityssuojaimeen. Vaihtoehtoisesti se tulee suojainta käyttävän kantamasta paineilmasäiliöstä,<ref name=a/> jolloin kyse on niin sanotusta henkilökohtaisesta paineilmahengityslaitteesta eli SCBA:sta.<ref name=g/> SCBA tulee englanninkielen sanoista "self contained breathing apparatus".<ref name=f>{{Verkkoviite|osoite=https://www.draeger.com/Library/Content/protection-factors-k16-v02-999-en.pdf|nimeke=Protection factors for respirator selection|tekijä=E Dzuba, M Ettema|ajankohta=2012|arkisto=https://web.archive.org/web/20180915225649/https://www.draeger.com/Library/Content/protection-factors-k16-v02-999-en.pdf|arkistoitu=2018-09-15|viitattu=2021-07-24}}</ref> SCBA:t jaetaan vielä avoimen ja suljetun piirin laitteisiin. Avoimen piirin laitteet päästävät uloshengitysilman ulos laitteistosta sellaisenaan. Uloshengitysilmassa on vielä happea jäljellä, joka menee siten hukkaan. Suljetun piirin laitteet taas omaavat [[Hapenkierrätin|hapenkierrättimen]]. Ne siis ottavat uloshengitysilman talteen, suodattavat siitä pois pääosan käyttäjän elimistössä muodostuneesta [[hiilidioksidi]]sta ja syöttävät nyt happipitoisen uloshengitysilman takaisin sisään hengitettäväksi. Suljetun piirin laitteita voidaan siksi käyttää pidempään kuin avoimen piirin laitteita saman kokoisilla painesäiliöillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hsdl.org/?view&did=812194|nimeke=Self-Contained Breathing Apparatus, Full Facepiece, Closed Circuit|arkisto=https://web.archive.org/web/20210727195925/https://www.hsdl.org/?view=&did=812194|arkistoitu=2021-07-27|ajankohta=2014|viitattu=2021-07-24}}</ref>
! Tarkoitus / Tuote<ref name="CDC-NIOSH-masks-brochure">{{verkkoviite|osoite=https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Understanding_the_difference_between_surgical_masks_and_N95_respirators.pdf |nimike=Understanding the Difference| tiedostomuoto= pdf| julkaisija = Yhdysvaltain tautikeskus (CDC) ja Yhdysvaltain työterveyslaitos (NIOSH)|selite= esite suunsuojaimista ja hengityksensuojaimista | kieli= {{en}} }}</ref> !! [[Suu-nenäsuojain]]<ref name="CDC-NIOSH-masks-brochure"/><br>(kutsutaan myös kirurgiseksi suunsuojaimeksi) !! Hengityksensuojain<ref name="CDC-NIOSH-masks-brochure"/>
<gallery>
Welding PAPR.png|PAPR.
Шланговый респиратор (одет).jpg|Kokonaamari ulkoisella ilmansyötöllä.
Автономный дыхательный аппарат.jpg|Kokonaamarillinen SCBA.
Комбинированный СИЗОД ШР и АДА.jpg|Kokonaamarillinen SCBA ulkoisella ilmansyötöllä.
</gallery>
 
===Ulostuloventtiili===
[[Tiedosto:Flow_visualization_of_an_N95_respirator_with_and_without_an_exhalation_valve_using_schlieren_imaging_and_light_scattering_(mannequin).jpg|pienoiskuva|Uloshengityksen aerosolien virtaus ympäristöön suojaimessa ulostuloventtiilillä (vasen), ilman venttiiliä (keskellä) ja ilman suojainta (oikealla).]]
Hengityssuojaimissa voi olla [[yksisuuntaventtiili]]. Se lisää käyttömukavuutta vähentämällä uloshengitysvastusta ja suojaimen sisäistä hengitysilman kosteutta ja lämpöä. Venttiili kuitenkin päästää uloshengitysilman suodattamattomana ympäröivään ilmaan. Joissain suojaimissa venttiiliä ei ole, ja ne siis suodattavat sisäänhengitysilman lisäksi uloshengitysilman. Venttiilittömät suojaimet voivat siksi suodatustehostaan riippuen estää käyttäjäänsä esimerkiksi levittämästä uloshengityksen kautta kantamaansa [[virus]]ta, [[bakteeri]]a tai muuta taudinaiheuttajaa. Tautien leviämisen estämiseksi venttiilittömiä suojaimia saatetaan siksi käyttää esimerkiksi sairaaloissa venttiilin omaavien suojainten sijaan.<ref name=c>{{Lehtiviite|Tekijä=P Otrisal et al|Otsikko=Selected respiratory protective devices: respirators and significance of some markings|Julkaisu=Sustainability|Ajankohta=2021|Vuosikerta=9|Numero=13|Sivut=4988|Doi=10.3390/su13094988|Issn=2071-1050|www=https://www.mdpi.com/2071-1050/13/9/4988}}</ref> Tästä huolimatta [[Yhdysvaltojen työturvallisuus- ja terveysin|Yhdysvaltojen työturvallisuus- ja terveysinstituutin]] eli NIOSH:n kokeissa ainakin joidenkin ulostuloventtiilillisten suojainten on havaittu suodattavan taudinaiheuttajia uloshengityksestä vähintään yhtä hyvin kuin [[kirurginmaski]]en.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Filtering facepiece respirators with an exhalation valve: measurements of filtration efficiency to evaluate their potential for source control|Julkaisu=National Institute for Occupational Safety and Health|Ajankohta=2021|Numero=2021-107|Doi=10.26616/NIOSHPUB2021107|www=https://www.cdc.gov/niosh/docs/2021-107/default.html}}</ref>
 
==Hengityssuojainten merkinnät EU:ssa==
[[Tiedosto:Leikang_Halbmaske_weiss_gefaltet_(FFP2)_2021.jpg|pienoiskuva|Ulostuloventtiilitön FFP2 NR -puolinaamari, joka noudattaa standardia EN 149:2001+A1:2009.]]
EU:ssa hengityssuojaimissa pitää olla [[CE-merkintä]], jonka perässä on akkreditointilaitoksen nelinumeroinen tunnus.<ref name=g/><ref name=c/> Suojaimessa saattaa myös lukea FF, T, M tai H, jotka liittyvät suojaimen rakenteeseen. FF merkitsee puolinaamaria, jonka suodattimet eivät ole vaihdettavissa. Ne ovat siis kiinteät eli integroidut. FF tulee [[Englannin kieli|eng.]] sanoista "filtering facepiece". T (eng. "turbo") merkitsee suojainta, jossa on hengitystä avustava voimanlähde; M maskia (eng. "mask"); H kypärää (eng. "helmet"), huppua tai kiinteää kasvosuojusta. Näihin kirjaimiin on lisätty suojainten suodatuskyvystä ja -tehosta kertovia merkkejä, jotka selitetään tarkemmin tämän artikkelin kohdassa [[Hengityssuojain#Suodattimet|suodattimet]].<ref name=i/> Esimerkiksi
*FFP3 on puolinaamari kiinteillä suodattimilla (FF), joka suodattaa hiukkasia (P) ja jonka suodatusteho on 3.<ref name=i/>
*FFA1P2 on puolinaamari kiinteillä suodattimilla (FF), joka suodattaa tiettyjä orgaanisia liuottimia (A) suodatusteholla 1 ja hiukkasia (P) teholla 2.<ref name=h/>
*TM3P on puhaltimella (T) varustettu maski (M), jonka suodatusteho on 3 hiukkasten (P) suhteen.<ref name=i>{{Kirjaviite|Tekijä=E Mäkelä et al|Nimeke=Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä|Vuosi=2019|Sivu=3–8|Julkaisija=Työterveyslaitos|Tunniste=http://urn.fi/URN:ISBN:9789522618634|Isbn=9789522618641|www=https://www.julkari.fi/handle/10024/137862}}</ref>
 
Suojaimissa pitää lukea niiden noudattama EN-standardi, joita on useita eri suojaintyypeille. Esimerkiksi FFP-suojaimissa lukee "EN 149" ja sen perässä on standardin viimeisimpään versioon viittaava numero esimerkiksi tähän tapaan: "EN 149:2001+A1:2009".<ref name=j>{{Lehtiviite|Tekijä=N Serfozo et al|Otsikko=Size-resolved penetration of filtering materials from CE-marked filtering facepiece respirators|Julkaisu=Aerosol and Air Quality Research|Ajankohta=2017|Vuosikerta=17|Sivut=1305–1315|Doi=10.4209/aaqr.2016.09.0390|Issn=1680-8584|www=https://aaqr.org/articles/aaqr-16-09-oa-0390}}</ref>
 
Kertakäyttöisissä hiukkasilta suojaavissa suojaimissa tulee lukea "NR" (eng. "not reusable") tai "R" (eng. "reusable").<ref name=j/> NR-merkin suojainta voi teoriassa käyttää yhden työpäivän ajan ilman, että sen suojateho laskee alle numeroluokituksensa, ja se tulee vaihtaa. R-merkin suojainta voi käyttää pidempään.<ref name=g/><ref name=e/> Hiukkassuojainten todellinen käyttöaika riippuu monista tekijöistä, kuten ympäristön hiukkaspitoisuudesta. Suojain tulee silti merkinnöistä riippumatta vaihtaa uuteen viimeistään sitten, kun se on tukkeutunut hiukkasista ja sen läpi on siksi vaikea hengittää.<ref name=g/> Hiukkassuojaimessa voi myös olla valinnainen merkki "D" riippumatta siitä, että onko suojaimessa NR- vai R-merkki. D-merkin suojain kestää isoissa hiukkaspitoisuuksissa D-merkitöntä suojainta pidempään tukkiutumatta, sillä D-merkin suojaintyyppi on läpäissyt testin, jossa se on altistettu [[dolomiitti]]pölylle tietyn ajanjakson verran.<ref name=j/>
 
==Suodattimet==
 
===Hiukkassuodattimet===
[[EU]]:ssa kiinteiltä hiukkasilta ja [[Aerosoli|nesteaerosoleilta]] suojaavissa puolinaamareissa lukee "FFP" ja vaihdettavissa olevissa hiukkassuodattimissa "P". FFP- tai P-merkinnän perässä on 1, 2 tai 3. FFP1- tai P1-suojain suojaa hiukkasilta ja aerosoleilta vähiten, FFP2 tai P2 toiseksi eniten ja FFP3 tai P3 parhaiten.<ref name=d>{{Lehtiviite|Tekijä=BM Andersen|Otsikko=Protection of upper respiratory tract, mouth and eyes|Julkaisu=Prevention and Control of Infections in Hospitals|Ajankohta=2018|Sivut=129–146|Doi=10.1007/978-3-319-99921-0_13|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7121627/}}</ref><ref name=a/>
 
Yleisesti ottaen
 
*P1/FFP1-suojain suojaa kohtalaisen vaarattomalta kiinteältä pölyltä.<ref name=d/> Valmistajakohtaisesti suojain voi sopia vaikkapa myrkyttömän lattiapölyn lakaisuun tai heinä- ja jauhopölyä vastaan.<ref name=e>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uvex-safety.com/fileadmin/www.uvex-safety.com/Media/catalogues_and_brochures/en/uvex_respiratory_protection_guide_PPE_EN.pdf|nimeke=Respiratory protection guide|arkisto=https://web.archive.org/web/20200411114842/https://d3rbxgeqn1ye9j.cloudfront.net/fileadmin/www.uvex-safety.com/Media/catalogues_and_brochures/en/uvex_respiratory_protection_guide_PPE_EN.pdf?1494846973|arkistoitu=2020-04-11|viitattu=2021-07-24}}</ref>
*P2/FFP2-suojain suojaa haitalliselta kiinteältä pölyltä ja aerosoleilta.<ref name=d/> Valmistajakohtaisesti suojain voi sopia vaikkapa puun, sementin tai teräksen leikkaamiseen.<ref name=e/>
*P3/FFP3-suojain suojaa erittäin vaaralliselta kiinteältä pölyltä ja aerosoleilta.<ref name=d/> Valmistajakohtaisesti suojain voi sopia vaikkapa [[Virukset|viruksia]], [[Bakteerit|bakteereita]], [[home]]tta, [[asbesti]]a tai [[Radioaktiivisuus|radioaktiivista]] pölyä vastaan.<ref name=e/>
 
Muissa maissa saatetaan käyttää eri standardeja. Esimerkiksi [[USA]]:ssa käytetään Yhdysvaltojen työturvallisuus- ja terveysinstituutin eli [[NIOSH]]:n säätämien standardien mukaisia hiukkassuojaimia. Jos suojain "ei suojaa", "suojaa kohtalaisesti" tai "suojaa erinomaisesti" öljymäisiltä hiukkasilta, siinä on vastaavasti kirjain N, R tai P. Kirjaimen perässä on luku 95, 99 tai 100, jotka merkitsevät vastaavasti sitä, että suodatin suodattaa pois 95%, 99% tai 99.97% hengitysilman hiukkasista standardoiduissa laboratorio-oloissa. N95-suojain vastaa suojateholtaan likimain FFP2-suojainta ja N100-suojain FPP3-suojainta.<ref name=c/> Ainakin vuonna 2021 maailmalla voimassa olleiden standardien mukaan FFP2-suojainta vastaavat likimain myös [[Kiina]]n "KN95"-, [[Australia]]n "P2"-, [[Etelä-Korea]]n "1. luokan"- [[Japani]]n "DS2"- ja [[Brasilia]]n "PFF2"-tyyppiset suojaimet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://multimedia.3m.com/mws/media/1791500O/comparison-ffp2-kn95-n95-filtering-facepiece-respirator-classes-tb.pdf|nimeke=Comparison of FFP2, KN95, and N95 filtering facepiece respirator classes|ajankohta=2021|viitattu=2021-07-27}}</ref>
 
===Kemikaalisuodattimet===
EU:ssa kemikaalisuodattimille on annettu kirjainsymbolit A, B, E ja K sen mukaan mitä kaasuja tai nestehöyryjä ne voivat suodattaa pois hengitysilmasta (aineet ovat taulukossa alla). A-tyypin suodattimessa tulee kirjainsymbolin lisäksi olla ruskea merkintä, B:ssä harmaa, E:ssä keltainen ja K:ssa vihreä. Kirjaimen ja värin lisäksi suodattimen tehoa kuvaa kirjaimen perään lisätty luku 1, 2 tai 3. Merkinnän 1 suodatin omaa heikoimman, 2 toiseksi parhaan ja 3 parhaan suodatuskyvyn.<ref name=a>{{Verkkoviite|osoite=https://multimedia.3m.com/mws/media/433598O/european-standards.pdf|nimeke=Legislation and standards|julkaisija=3M|arkisto=https://web.archive.org/web/20210305110247/https://multimedia.3m.com/mws/media/433598O/european-standards.pdf|arkistoitu=2021-03-05|viitattu=2021-07-23}}</ref> Merkinnän "A1" suodatin esimerkiksi suojaa tietyiltä [[Orgaaninen yhdiste|orgaanisilta aineilta]] heikommin kuin A3-suodatin. Suodattimet voivat olla yhdistelmäsuodattimia. Merkinnän "A1B1" suodatin suojaa joiltain orgaanisilta aineilta (jota A-kirjain merkitsee), mutta myös joiltain [[Epäorgaaninen yhdiste|epäorgaanisilta aineilta]] (jota B-kirjain merkitsee).
[[Tiedosto:A2B2E2K2_Hg_P3.jpg|pienoiskuva|Yhdistelmäsuodatin, joka omaa A2-, B2-, E2-, K2-, Hg- ja P3-merkintöjen mukaisen suodatuskyvyn. Kuvan värilliset viivat kertovat suodatuskyvystä.]]
EU:ssa [[typpioksidi]]lta tai muilta typpioksideilta suojaavissa suodattimissa on kirjaimet "NO" ja sininen merkintä. [[Elohopea]]höyryiltä suojaavissa suodattimissa on kirjaimet "Hg" ja punainen merkintä. NO- tai Hg-suojaimissa ei ole eriteltyä suodatusteholuokitusta.<ref name=a/> Merkinnän "A" suodattimet suojaavat joiltain yli 65&nbsp;°C lämmössä haihtuvilta aineilta. Merkinnän "AX" suodattimet taas suojaavat joiltain alle 65&nbsp;°C lämmössä haihtuvilta aineilta.<ref name=b>{{Verkkoviite|osoite=https://webshop.industriacenter.fi/files/Skydda/ESITE%20scott%20PRO%202000%20suodattimet.pdf|nimeke=PRO2000 suodattimet|arkisto=https://web.archive.org/web/20210512060312/https://webshop.industriacenter.fi/files/Skydda/ESITE%20scott%20PRO%202000%20suodattimet.pdf|arkistoitu=2021-05-12|viitattu=2021-07-23}}</ref><ref name=a/> AX-suodattimissa on ruskea ja valkoinen merkintä. Merkinnän "SX" suodattimet taas suojaavat suodattimen valmistajan erikseen mainitsemilta aineilta. SX-suodattimissa on violetti ja valkoinen merkintä.<ref name=a/>
{| class="wikitable"
|+EU:ssa käytettyjen kemikaalisuodattimien ominaisuuksia
!Kirjain
!Väri
!Suodatusteho
!Aineryhmä, jolta suodatin suojaa
!Esimerkkejä aineista, joilta suodatin ehkä suojaa*
|-
|A
|Tarkoitus || Nestesuojaus, suojaa käyttäjää suurilta pisaroilta ja roiskeilta.<br> Suojaa ulkopuolisia käyttäjän uloshengitykseltä. || Vähentää käyttäjän altistumista hiukkasille, kuten suurille pisaroille ja [[aerosoli]]lle.
|Ruskea
|1, 2 tai 3
|Jotkin yli 65&nbsp;°C lämmössä haihtuvat [[Orgaaninen yhdiste|orgaaniset aineet]]<ref name=a/>
|[[Asetonitriili]], [[bentseeni]], [[fenoli]] tai [[tärpätti]]<ref name=b/><ref name=e/>
|-
|B
| Yhteys kasvoihin|| Kiinni löysästi. || Tiiviisti kiinni.
|Harmaa
|1, 2 tai 3
|Jotkin [[Epäorgaaninen yhdiste|epäorgaaniset aineet]]<ref name=a/>
|[[Bromi]], [[fosfiini]] tai [[kloori]]<ref name=b/><ref name=e/>
|-
|E
||Vaatiiko tiukkaa kiinnityksen varmistamista.||Ei||Kyllä, vaaditaan jokaiselta laitteelta.
|keltainen
|1, 2 tai 3
|Rikkidioksidi ja jotkin muut syövyttävät kaasut tai höyryt<ref name=a/>
|[[Etikkahappo]], [[kloorivety]] tai [[rikkidioksidi]]<ref name=b/><ref name=e/>
|-
|K
|Suodatin ||Ei pidetä sisäänhengityksen suojaimena. Ei suojaa käyttäjää pieniä ilmassa olevia hiukkasia vastaan. || Suodattaa vähintään 94-95 prosenttia (FFP2-N95) ilman suurista ja pienistä hiukkasista.
|Vihreä
|1, 2 tai 3
|Ammoniakki ja jotkin orgaaniset ammoniakin johdannaiset<ref name=a/>
|[[Ammoniakki]], [[dimetyyliamiini]] tai [[hydratsiini]]<ref name=b/><ref name=e/>
|-
|NO
|Vuoto || Vuotaa reunoilta käyttäjän hengittäessä. ||Jos suojain on oikein asennettu ja asetettu, <br>vuoto suojaimen reunoilla on merkityksetön
|Sininen
|Ei erillistä teholuokitusta
|Jotkin [[typpioksidit]]<ref name=a/>
|
|-
|Hg
|Käyttörajoitukset ||Kertakäyttömateriaali. Hävitetään jokaisen käyttökerran jälkeen. || Ihannetapauksessa hävitetään jokaisen käytön jälkeen.
|Punainen
|Ei erillistä teholuokitusta
|Elohopea<ref name=a/>
|Elohopea tai sen [[alkyyli]]johdannaiset<ref name=b/>
|-
|AX
|Ruskea ja valkoinen
|Teho on hiukkaussuodatuskyvyn mukainen, eli joko P1, P2 tai P3 (merkintä on esimerkiksi AXP1)<ref name=a/>
|Jotkin alle 65&nbsp;°C lämmössä haihtuvat orgaaniset aineet<ref name=a/>
|[[Akroleiini]], [[asetaldehydi]] tai [[kloroformi]]<ref name=b/><ref name=e/>
|-
|SX
|Violetti ja valkoinen
|Teho on hiukkaussuodatuskyvyn mukainen, eli joko P1, P2 tai P3 (merkintä on esimerkiksi SXP1)<ref name=a/>
|Suodatin suojaa niiltä aineilta, jotka suodattimen valmistaja on erikseen maininnut<ref name=a/>
|
|-
| colspan="5" |* Se, miltä aineilta suodatin oikeasti suojaa, riippuu suodattimen valmistajasta.<ref name=a/><ref name=b/>
|}
 
==Suojaustaso (NPF- ja APF-arvot)==
==CE-merkinnät==
Eri aineille on eri maissa asetettu niiden hengitysilmassa olevaan pitoisuuteen ja altistusaikaan perustuvia pitoisuuden [[keskiarvo]]ja, joita isompia pitoisuuksia pidetään terveydelle haitallisina. Hengityssuojain voi suojata tätä raja-arvoa tietyn kertoimen verran isommilta haitta-ainemäärältä.<ref name=f/> Jos turvallinen raja-arvo on esimerkiksi 100&nbsp;[[ppm]] ja ympäristön epäpuhtausaste on 1000&nbsp;ppm, suojaimen suojakertoimen on oltava vähintään 10.<ref name=g/> [[EU]]:ssa tällaisen laboratorio-oloissa mitatun kertoimen nimi on ''nimellinen suojauskerroin'' eli NPF-arvo. NPF tulee englanninkielen sanoista "nominal protection factor". Käytännössä sovellettu suojakerroin on NPF-arvoa matalampi ja sitä sanotaan ''käytännön suojauskertoimeksi'' tai ''ilmoitetuksi suojauskertoimeksi'' eli APF-arvoksi. APF tulee englanninkielestä, "assigned protection factor".<ref name=k>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Malliratkaisu_Hengityksensuojainten_suojauskertoimet.pdf|nimeke=Hengityksensuojainten suojauskertoimet|julkaisu=Työterveyslaitos|arkisto=https://web.archive.org/web/20210727143951/https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Malliratkaisu_Hengityksensuojainten_suojauskertoimet.pdf|arkistoitu=2021-07-27|viitattu=2021-07-27}}</ref><ref name=g>{{Verkkoviite|osoite=https://multimedia.3m.com/mws/media/1591037O/3m-psd-faq-web-fi.pdf|nimeke=3M FAQ|viitattu=2021-07-24}}</ref> Suojaimen voidaan väittää suojaavan käytännössä enintään APF-arvon verran isommilta pitoisuuksilta. APF-arvot ovat asiantuntija-arvioita siitä, että miten hyvin suojain suojaa oikein käytettynä.<ref name=k/> APF-arvot voivat kuitenkin olla erilaiset eri maissa. Esimerkiksi Suomessa FFP3-suojaimen APF on 20 ja Saksassa se on 30.<ref name=f/><ref name=g/>
Henkilökohtaisista suojavarusteista annettu EU:n henkilönsuojainasetus 2016/425 säätää hengityksensuojainten [[CE-merkintä|CE-merkinnästä]].<ref>[https://ec.europa.eu/growth/sectors/mechanical-engineering/personal-protective-equipment_en ''Personal Protective Equipment'' Euroopan komission verkkosivulla]</ref> Hengityksensuojaimet kuuluvat luokkaan III, joka on vahvin luokka ja tarkoitettu käytettäväksi torjumaan vakavia seurauksia, kuten kuolemaa tai pysyviä terveysvahinkoja. Jokainen tuote on merkittävä selvästi CE-merkinnällä. CE-merkinnän yhteydessä on hyväksytyn tuotteen laatutasoa valvovan viranomaisen koodi.
[[Koronaviruspandemia 2019-2020|Koronaviruspandemia 2019-2020:n]] aikana EU-komissio antoi uusia suosituksia, jotka myönsivät jäsenvaltioille vapautuksia voimassa olevista EU:n suojalainsäädännöistä, kuten hengityssuojaimista. Esimerkiksi Ruotsin työsuojeluviranomaiset saivat Ruotsin hallitukselta tehtäväksi myöntää väliaikaisia lupia määräajaksi ja rajoituksin hyväksyä muun muassa sellaisten hengityssuojainten myyntiä, jotka eivät ole CE-merkittyjä, koska kaikki testit eivät ole CE-vaatimusten mukaisia. Nämä testit koskevat [[ikäresistenssi |ikäresistenssiä]] tai [[Ultraviolettisäteily|ultraviolettisäteilyn]] kestävyyttä, jotka eivät ole oleellisia tilanteissa, joissa suojavarusteita vaihdetaan nopeasti.<ref> [https://www.youtube.com/watch?v= janmckTKpjE & feature = youtu.be Työsuojelun edustaja, päätuomari Anna Varg, [[Kansanterveysviranomaisen]] tiedotustilaisuudessa Covid-19: llä, 7. maaliskuuta 2020] </ref>
== Erilaiset hengityssuojaimet ==
* '''Puolimaskissa''' hengitysilma kulkee yhden tai useamman suodattimen läpi suojaimen sisäänhengitysventtiilin kautta ja uloshengitysilma poistuu uloshengitysventtiilin läpi. Suodattimet voidaan vaihtaa, kun ne ovat kätetty, ja itse suojainta voidaan käyttää pitkään. Suojain peittää leuan, suun ja nenän.
*'''Täysi maski''' toimii kuin puolimaski, mutta suojaa suurempaa osaa [[Kasvot|kasvoista]], myös [[silmä|silmät]]. Suodattimet voidaan vaihtaa tarvittaessa.
*'''Huppu''' on nopeasti asetettava ja täydellinen suoja koko päälle. Huppu voidaan yhdistää erilaisiin suodattimiin.
 
FFP- ja P-hiukkassuojaimille NPF määritetään testilaboratoriossa siten, että ne altistetaan pisarakooltaan vaihtelevalle eli polydispersiiviselle ja [[Neutraloituminen|neutraloimattomalle]] vesipohjaiselle aerosolille, joka omaa tietyn [[natriumkloridi]]pitoisuuden. Koe tehdään myös [[parafiini]]aerosolilla. Jos suojain päästää lävitseen vain tietyn raja-arvon verran natriumkloridia ja parafiinia tietyssä ajassa, se täyttää suojateholuokan 1, 2 tai 3.<ref name=j/> NPF saadaan jaettaessa 100% laboratoriossa suojaimen sisään vuotaneen aineen prosenttiosuudella.<ref name=f/> P1-suodatin kokonaamarissa saa päästä läpi enintään 20% natriumkloridista ja parafiinista.<ref name=j/> Siten sen NPF on 5, sillä 100% / 20% = 5.
=== Hengityssuojainten suojaustasot===
{| class="wikitable"
Hengityksensuojaimet voidaan ryhmitellä useaan eri suojaustyyppiin ja suojaustasoon, joita ovat:<ref name= "thlohje">{{Verkkoviite | Osoite = https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/hengityksensuojaimien-kaytto | Nimeke = Hengityksensuojaimien käyttö | Julkaisu = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Ajankohta = 11.12.2019 | Viitattu = 2.5.2020}}</ref>
|+NPF- ja APF-arvot Suomessa<ref name=k/><ref name=f/>
{| class="wikitable sortable"
!Hengityssuojain
!Suojaintyyppi!!Tehokkuusluokka!!Käytännön suojauskerroin!!Standardi
!Suodatusteho
!NPF EU:ssa ja Suomessa
!APF Suomessa
|-
| rowspan="3" |FFP eli puolinaamari kiinteillä suodattimilla
| Suodattava puolinaamari || FFP1 || 4 || EN 149
|FFP1
|4
|4
|-
|FFP2
| Suodattava puolinaamari || FFP2 || 10 || EN 149
|12
|10
|-
|FFP3
| Suodattava puolinaamari || FFP3 || 20 || EN 149
|50
|20
|-
| rowspan="3" |Puolinaamari vaihdettavilla suodattimilla
| Puolinaamari P3-suodattimella || || 20 || EN 149
|P1
|4
|4
|-
|P2
| Hupulla tai kasvosuojuksella varustettu puhallinsuojain || TH3P SL || 200 || EN 12941
|12
|10
|-
|P3
| Kokonaamarilla varustettu puhallinsuojain || TM3P SL || 1000 || EN 12942
|48
|30
|-
| rowspan="3" |Kokonaamari vaihdettavilla suodattimilla
|P1
|5
|4
|-
|P2
|16
|15
|-
|P3
|1000
|500
|-
| rowspan="3" |Moottoriavusteinen suojain eli PAPR hupulla tai kypärällä
|TH1
|10
|5
|-
|TH2
|50
|20
|-
|TH3
|500
|200
|-
| rowspan="3" |Moottoriavusteinen suojain eli PAPR tiiviisti istuvalla maskilla
|TM1
|20
|10
|-
|TM2
|200
|100
|-
|TM3
|2000
|1000
|}
 
==Käyttöhuomioita==
* I, II, IIR - suu-ja nenäsuojusten luokittelu. Suojaavat hiukkaskooltaan suurilta hiukkasilta, bakteerit ja isot hiukkaset kuuluvat tähän luokkaan. Ykköstaso suojaa (Bacterial Filtration Efficiency, BFE) näistä 95 prosenttia, kakkostaso 98 prosenttia. R tarkoittaa kosteutta kestävää (R=resistant), eli IIR suojaa myös isoilta hiukkasilta, myös pisaroilta 98-prosenttisesti. Suojusta ei ole tarkoitettu tilanteisiin, jossa on veri- tai eritteiden mahdollisuus. Suomessa hoitotyössä, jossa on pisaratartunnan riskiä, edellytetään että hoitohenkilökunnalla on työturvallisuuden vuoksi saatavilla vähintään IIR-merkinnällä varustetuja suu- ja nenäsuojuksia.<ref name="ttl.fi-suus+nenasuoj.ohje"/> Ykköstason suojaimia voidaan käyttää vähentämään esimerkiksi potilaiden infektiosairastumisen riskiä.<ref name="hs.fi-4.8.2020"/> Huomaa, että virukset ovat hiukkaskooltaan (kokoluokkaa 10 nm eli 0,01 μm) merkittävästi bakteereita pienempiä, eikä BFE-suodatustaso päde viruksiin.<!--Virukset kuuluvat aerosolihiukkasten kokoluokkaan ultrapienet hiukkaset. Nämä pystyvät kokonsa puolesta etenemään keuhkorakkuloihin ja sieltä(kin) edelleen aineenvaihduntaan/verenkiertoon saakka.-->
Mikäli ilman epäpuhtauksia tai niiden pitoisuuksia ei tunneta, tai ympäristön happipitoisuus on liian matala, tulee suodattavan hengityssuojaimen sijaan käyttöön valita valmiiksi puhdasta ilmaa paineilmasäiliöstä syöttävä suojain.<ref name=g/> Parta, parransänki tai silmälasit voivat estää koko- ja puolinaamaria kiinnittymästä tiiviisti käyttäjänsä kasvoille, jolloin suojain voi vuotaa ja altistaa käyttäjän ilman epäpuhtauksille.<ref name=d/><ref name=g/> Hiukkas- ja kemikaalisuodattimien/suojainten toimivuusaika on rajallinen, jonka jälkeen suodatin/suojain tulee vaihtaa. Tämä aika riippuu kuitenkin muun muassa käyttöolosuhteista.<ref name=g/>
 
* Suodattava puolinaamari, taso FFP1 suojaa lähinnä näkyviltä hiukkasilta, kuten pölyltä ja muilta isoilta hiukkasilta kuten sahausjätteeltä.
* Suodattava puolinaamari, taso FFP2 (N95) suojaa käyttäjäänsä oikein käytettynä tehokkaasti pienemmiltäkin hiukkasilta kuten bakteereilta ja viruksilta, esimerkiksi koronavirusta vastaan. Tason FFP2 hengityssuojain suodattaa vähintään 94% ilman epäpuhtauksista, N95 suodattaa vähintään 95 prosenttia.
* Suodattava puolinaamari, taso FFP3 (N100) suojaa FFP2 -tason tavoin käyttäjäänsä pienemmiltäkin hiukkasilta. Tason FFP3 hengityssuojain suodattaa vähintään 99% ilman hiukkasmaisilta epäpuhtauksista.<ref>[https://www.medkit.fi/hengityssuojat-ja-kasvosuojat Hengityssuojainten yleiset suojauskategoriat]</ref>
 
==Katso myös==
*[[Suu-nenäsuojain]]
*[[ABEK-suodatin]]
*[[Kasvonsuojain]]
*[[Kaasunaamari]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="ttl.fi-heng.suojaimet">{{verkkoviite|osoite=https://www.ttl.fi/tyoymparisto/henkilonsuojaimet/kaytto-ja-valinta/hengityksensuojaimet/ |nimike=Hengityksensuojaimet | julkaisija= Työterveyslaitos, ttl.fi| viitattu= 28.7.2020}}</ref>
 
<ref name="ttl.fi-suus+nenasuoj.ohje">{{Verkkoviite | Osoite = https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus| Nimeke = Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista - katso kuvat | Ajankohta =päivitetty 16.4.2020 | Julkaisija = Työterveyslaitos, TTL | viitattu= 6.8.2020}}</ref>
 
<ref name="ttl.fi-malliratk.-heng.suojaimet">{{verkkoviite|osoite=https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Malliratkaisu_Hengityksensuojaimet.pdf |nimike=Malliratkaisu - Hengityksensuojaime| tiedostomuoto= pdf| ajankohta= 2016| julkaisija= Työterveyslaitos, ttl.fi| viitattu= 6.8.2020}}</ref>
 
<ref name="businessinsider.com-10.4.2020">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.businessinsider.com/types-of-masks-used-for-coronavirus-outbreak-n95-surgical-2020-3?op=1&r=US&IR=T| Nimeke = All the different types of face masks, and who should wear them during the coronavirus pandemic| tekijä= Hilary Brueck & Shayanne Gal| Ajankohta = 10.4.2020| Julkaisu = Business Insider, businessinsider.com | viitattu= 6.8.2020}}</ref>
 
<ref name="hs.fi-4.8.2020">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000006591422.html| Nimeke = Yksi yritys valmistaa Suomessa 750 000 kasvomaskia päivässä, mutta kauppojen hyllyt voivat tyhjentyä maskeista hetkellisesti | Tekijä=Reetta Heiskanen, Laura Kukkonen| ajankohta= 4.8.2020 | Julkaisu = Helsingin Sanomat, hs.fi | viitattu= 6.8.2020}}</ref>
}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat}}
 
==Lähteet==
*{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11297106 | Nimeke = Hengityssuojaintakin pitää osata käyttää oikein – katso tästä videosta ohjeet | Tekijä = Strömberg, Jari |Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 7.4.2020 | Julkaisija = Yleisradio Oy }}
{{viitteet|sarakkeet}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus | Nimeke = Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista | Julkaisu = Työterveyslaitos | Ajankohta = 16.4.2020 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = THL}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-kasvosuojusten-kaytosta-koronavirustartuntojen-ehkaisemisessa-laajaa-vaihtelua-maakohtaisissa-linjauksissa-ja-vahan-tutkimustietoa | Nimeke = Selvitys kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä: laajaa vaihtelua maakohtaisissa linjauksissa ja vähän tutkimustietoa | Selite = Tiedote 136/2020 | Julkaisu = Valtioneuvosto ja ministeriöt, Sosiaali- ja terveysministeriö | Ajankohta = 29.5.2020 | Julkaisija = Sosiaali- ja terveysministeriö | Viitattu = 29.5.2020}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1435.short | Nimeke = Face masks for the public during the covid-19 crisis | Tekijä = Trisha Greenhalgh, Manuel B. Schmid, Thomas Czypionka, Dirk Bassler, Laurence Gruer| Julkaisu = BMJ 220 (369): m1435 | Ajankohta = 9.4.2020 | Viitattu = 28.7.2020 | Kieli ={{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.thelancet.com/journals/lanres/article/PIIS2213-2600(20)30134-X/fulltext | Nimeke = Rational use of face masks in the COVID-19 pandemic | Tekijä = Shuo Feng, Chen Shen, Nan Xia, Wei Song, Mengzhen Fan, Benjamin J Cowling | Julkaisu = The Lancet, 8 (5): P434-436 | Ajankohta = 1.5.2020 | Viitattu = 28.7.2020 | Kieli ={{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://science.sciencemag.org/content/368/6498/1422.full | Nimeke = Reducing transmission of SARS-CoV-2 | Tekijä = Kimberly A. Prather, Chia C. Wang, Robert T. Schooley | Julkaisu = The Science, 368 (6498): 1422-1424 | Ajankohta = 26.5.2020 | Viitattu = 28.7.2020 | Kieli ={{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2468042720300117 | Nimeke = To mask or not to mask: Modeling the potential for face mask use by the general public to curtail the COVID-19 pandemic| Tekijä = Steffen E. Eikenberry, Marina Mancuso, Enahoro Iboi, Tin Phan, Keenan Eikenberry, Yang Kuang, Eric Kostelich, Abba B. Gumel| Julkaisu = Infectious Disease Modelling, 5 (2020): 293-308 | Ajankohta = 2020 | Viitattu = 28.7.2020 | Kieli ={{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.healthaffairs.org/doi/full/10.1377/hlthaff.2020.00818 | Nimeke = Community Use Of Face Masks And COVID-19: Evidence From A Natural Experiment Of State Mandates In The US| Tekijä = Wei Lyu, George L. Wehby | Julkaisu = Health Affairs | Ajankohta =16.6.2020 | Viitattu = 28.7.2020 | Kieli ={{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0163445320302358 | Nimeke = The role of community-wide wearing of face mask for control of coronavirus disease 2019 (COVID-19) epidemic due to SARS-CoV-2| Tekijä = Vincent Chi-Chung Cheng, Shuk-Ching Wong, Vivien Wai-Man Chuang, Simon Yung-Chun So, Jonathan Hon-Kwan Chen, Siddharth Sridhar, Kelvin Kai-Wang To, Jasper Fuk-Woo Chan, Ivan Fan-Ngai Hung, Pak-Leung Ho, Kwok-Yung Yuen | Julkaisu = Journal of Infection, 81 (1): 107-114 | Ajankohta = 7/2020 | Viitattu = 28.7.2020 | Kieli ={{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://bmjopen.bmj.com/content/5/4/e006577 | Nimeke = A cluster randomised trial of cloth masks compared with medical masks in healthcare workers| tekijä= C Raina MacIntyre, Holly Seale, Tham Chi Dung, Nguyen Tran Hien, Phan Thi Nga, Abrar Ahmad Chughtai, Bayzidur Rahman, Dominic E Dwyer, Quanyi Wang| Ajankohta = 2015| Julkaisu = BMJ Open, 2015;5:e006577, doi: 10.1136/bmjopen-2014-006577 | Selite= Kirjoittajat ovat laatineet artikkeliin kinkittyvän lisäyksen Covid-19-epidemian johdosta | viitattu= 6.8.2020}}
 
==Kirjallisuutta==
*{{Kirjaviite|Tekijä=DP Yamamoto et al|Nimeke=Handbook of respiratory protection: safeguarding against current and emerging hazards|Vuosi=2017|Julkaisija=Routledge Handbooks|Isbn=9781351109079|Doi=10.4324/9781351109079}}
[[Luokka:Suojavarustus]]