Versio 10. lokakuuta 2020 kello 16.30 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 220 muokkausta Kumottu muokkaus 19224010, jonka teki Holkomolkopoo (keskustelu) ei liity muinaisuskoon Merkkaus: Kumoaminen ← Vanhempi muutos		Versio 27. heinäkuuta 2021 kello 05.04 muokkaa kumoa Veeti Davidsson (keskustelu \| muokkaukset) 78 muokkausta lähdelinkki lisätty Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 3: Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa [[eurooppa]]laisessa, myös [[Suomi\|suomalaisessa]] yhteiskunnassa vielä [[1900-luku\|1900-luvun]] alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa [[Vauvojen surmaaminen\|surmattu]] jo vastasyntyneinä. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla ''äpärä'', jos toinen vanhemmista oli aatelinen, joka oli tunnustanut avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu [[bastardijänne]]. Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin [[kunta\|kuntiin]] nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.<ref>Miina Sillanpää: ''[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/169224/Toveritar%201922-3%20s.42-43%20PDF%20A.pdf?sequence=1&isAllowed=y Laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista eduskunnan käsiteltävänä]'', Toveritar: työläiskotien perhelehti, 1922.</ref> == Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimityksiä suomen kielessä ==

Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä