Ero sivun ”Opel” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Sota-aika: Opel Admiral (1937-1939) merkintä, että kuvassa on avoautoversio: 4d sedan-versio oli toki merkittävämpi. |
p →Sota-aika: Lisätty lauseesta puuttumaan jäänyt objekti. |
||
Rivi 39:
==== Sota-aika ====
Vuodesta 1930 lähtien Opel valmisti [[Opel Blitz (1930)|Opel Blitz]] [[Saksan kieli|saks.]] ''Salama''- kuorma-automallia. Siitä tuli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[Opel Admiral|Admiral(1937-1939)]]-automallin 3,6-litraisella OHV-kuusisylinterimoottorilla, Standard-takavedolla ja 3,6 metrin akselivälillä (siksi nimitys ''Blitz 3,6-36 S'') pakko-otot siviilistä mukaan laskettuna eniten käytetty kuorma-automalli [[Heer (Wehrmacht)|Saksan maavoimissa]]. Blitz osoittautui monikäyttöiseksi, ja siitä valmistettiin erilaisia versioita, kuten esimerkiksi kenttäambulansseja ja komentoajoneuvoja. Saksan hyökättyä [[Neuvostoliitto]]on vuonna 1941 [[Operaatio_Barbarossa]]n aikana paljastui, etteivät tavalliset kumipyöräiset ajoneuvot pärjänneet talven syvässä lumessa tai kelirikko-kausien syvässä mudassa, ja ettei [[Puolitelavaunu|puolitela-erikoisajoneuvoja]] ollut läheskään riittäviä määriä avustamaan jumiin jääneitä joukkoja - seurauksena syntyi mittavia tappioita. Hätäratkaisuna [[Schutzstaffel|Waffen-SS]] ryhtyi jo talvella 1941/1942 ymppäämään sotasaaliiksi saatujen [[Iso-Britannia|brittiläisten]] pienten BUC- l. ''British Universal Carrier''-telavaunujen telaketjuja kolmen tonnin [[Ford]]- kuorma-autoihin. Ensi kokeilujen jälkeen ''Klöckner-Humboldt-Deutz AG''-osakeyhtiö ryhtyi jo vuonna 1942 asentamaan kuorma-autojensa taka-akseliston tilalle BUC:sta kopioituja ''Carden-Lloyd'' -telaratkaisuja, ja ajoneuvotyypin yleisnimitykseksi tuli '''Maultier''' [[Saksan kieli|saks.]] muuli. Opel Maultier sai ''Sonder-Kraftfahrzeug''- eli erikoisajoneuvo.tunnuksen ''Sd. Kfz. 3a'' eli erikoisajoneuvo 3a. Myös muut saksalaiset kuorma-autojen valmistajat ottivat mallia ratkaisusta: Opel käytti perustana Blitz-alustaa ja ohjaamoa, mutta samankaltaisiin ratkaisuihin päätyivät myös [[Ford]] tunnuksella Sd.Kfz 3b, perustana takavetoinen ''V 3000 S'' (Standard) ja ''V 3000 A'' (Allrad, neliveto). Daimler-Benz -yhtymällä oli malli [[Mercedes-Benz]] ''L 4500'' ja sen jatkokehitelmiä.
Maultier-erikoisajoneuvojen sarjavalmistus käynnistyi vuonna 1943, ja niiden tehtävä oli huoltaa taisteluyksikköjä, tai palvella niitä eri kuljetustehtävissä. Viimein Opel Maultier-alusta tuli käyttöön ''Sd.Kfz 4/1''-tunnuksella rakettiheitin-vaunussa ''Nebel''- tai ''Panzerwerfer 42'' sekä -''43'', mitkä oli samankaltaisia [[Katjuša_(ase)]]- eli "Stalinin urut"-esikuviansa mukaillen varustettu kymmenellä 15 cm rakettiheitinputkella. Nimitys juontui raketteja laukaistessa syntyneestä valittavasta äänestä. ''Panzerwerfer''-mallien valmistusmäärät jäivät sodan loppuvaiheen tuotanto-ongelmien vuoksi vähäisiksi: lähdetiedoissa (Wikipedia) on epäselvyyttä, mutta vuonna 1943 valmistui 188-244 kappaletta, vuonna 1944 enää 52 kappaletta. Opel Blitzin valmistus loppui, kun Brandenburgin tehdas tuhoutui juuri maksimikapasiteetin saavutettuaan 4.8.1944 pommituksissa, ja myös [[Borgward]]-tehdas [[Bremen]]issä ehti tuhoutua ennen Blitz-valmistuksen alkamista, mutta sen lisenssivalmistus jatkui vielä Daimler-Benzin tehtaassa [[Mannheim]]issa kunnes tämäkin pysähtyi pommitustuhojen vuoksi. Erikoisuutena Daimler-Benz AG jatkoi Blitz-mallin tuotantoa Mannheimissa sodan päätyttyä vielä kesäkuun 1945 - kesäkuun 1949 välisen ajan mallina ''L 701'', joskaan näissä kuorma-autoissa ei ollut tuolloin minkäänlaista valmistajan nimeä.
| |||