Ero sivun ”Opel” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Sota-aika: Korjattu Sd.Kfz-tunnuksia, jäävät odottamaan tarkistusta Oswaldin kirjaa Wehrmacht-ajoneuvoista. |
p →Sota-aika: Venäläinen rakettiheitin kuorma-auton alustalla korjattu "Katjusaksi" (viittaus) |
||
Rivi 41:
Vuodesta 1930 lähtien Opel valmisti [[Opel Blitz (1930)|Opel Blitz]] [[Saksan kieli|saks.]] ''Salama''- kuorma-automallia. Siitä tuli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[Admiral (1937-1939)|Admiral]]-automallin 3,6-litraisella OHV-kuusisylinterimoottorilla, Standard-takavedolla ja 3,6 metrin akselivälillä (siksi nimitys ''Blitz 3,6-36 S'') pakko-otot siviilistä mukaan laskettuna eniten käytetty [[Heer (Wehrmacht)|Saksan maavoimissa]]. Blitz osoittautui monikäyttöiseksi, ja siitä valmistettiin erilaisia versioita, kuten esimerkiksi kenttäambulansseja ja komentoajoneuvoja. Saksan hyökättyä [[Neuvostoliitto]]on vuonna 1941 [[Operaatio_Barbarossa]]n aikana paljastui, etteivät tavalliset kumipyöräiset ajoneuvot pärjänneet talven syvässä lumessa tai kelirikko-kausien syvässä mudassa, ja ettei [[Puolitelavaunu|puolitela-erikoisajoneuvoja]] ollut läheskään riittäviä määriä. Hätäratkaisuna [[Schutzstaffel|Waffen-SS]] ryhtyi jo talvella 1941/1942 ymppäämään sotasaaliiksi saatujen [[Iso-Britannia|brittiläisten]] pienten BUC- l. ''British Universal Carrier''-telavaunujen telaketjuja kolmen tonnin [[Ford]]- kuorma-autoihin. Ensi kokeilujen jälkeen ''Klöckner-Humboldt-Deutz AG''-osakeyhtiö ryhtyi jo vuonna 1942 asentamaan kuorma-autojensa taka-akseliston tilalle BUC:sta kopioituja ''Carden-Lloyd'' -telaratkaisuja, ja ajoneuvotyypin yleisnimitykseksi tuli '''Maultier''' [[Saksan kieli|saks.]] muuli. Opel Maultier sai ajoneuvotunnuksen ''Sd. Kfz. 3 a'' eli erikoisajoneuvo 3. Myös muut saksalaiset kuorma-autojen valmistajat ottivat mallia ratkaisusta: Opel käytti perustana Blitz-alustaa ja ohjaamoa, mutta samankaltaisiin ratkaisuihin päätyivät myös [[Ford]] tunnuksella Sd.Kfz 3b, malleina takavetoinen ''V 3000 S'' (Standard) ja ''V 3000 A'' (Allrad). Daimler-Benz -yhtymällä oli malli [[Mercedes-Benz]] ''L 4500'' ja sen jatkokehitelmiä.
Maultier-erikoisajoneuvojen sarjavalmistus käynnistyi vuonna 1943, ja niiden tehtävä oli huoltaa taisteluyksikköjä, tai palvella niitä eri kuljetustehtävissä. Viimein Opel Maultier-alusta tuli käyttöön ''Sd.Kfz 4/1''-tunnuksella rakettiheitin-vaunussa ''Nebel''- tai ''Panzerwerfer 42'' sekä -''43'', mitkä oli
Blitz-sarjan viimeistä sukupolvea valmistettiin 1965-1975: se oli vuoteen 1968 asti saatavilla vain bensiinimoottoreilla, eikä dieselmoottorien lisääminen valikoimaan enää pelastanut menetettyä markkina-asemaa. [[General Motors]]-yhtymän Euroopan hyötyajoneuvotuotanto keskitettiin 1970-luvun alussa [[Bedford]]-tuotemerkin alle, ja Blitz-nimi säilyi ''Bedford Blitz''-mallissa vielä vuodet 1973-1987.
| |||