Ero sivun ”Kunta (biologia)” versioiden välillä

3 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
 
 
== Kolme domeenia ==
Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen [[Kunta_%28biologia%29#Kolme_domeenia|''domeeniin'']] ({{k-en|domains}}). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden [[DNA]]- ja [[RNA]]-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen ''kuntiin'' ({{k-en|kingdoms}}). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan<ref>http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm</ref>. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle. Jaottelu on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset kehityshistorialliset sukulaisuussuhteet ovat etäisempiä kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (sienet, kasvit, eläimet jne.) sisällä. Nykyisimmän [[genomi]]en selvitykseen ja muuhun molekyylisystemaattiseen tutkimukseen perustuvan käsityksen mukaan tämä luokittelu voidaan esittää seuraavasti:
 
[[Kuva:Phylogenetic_tree.svg|thumb|340px|right|[[Ribosomi|Ribosomaaliseen]] [[RNA]]:han perustuva [[fylogenia|fylogeneettinen]] puu.]]
[[Tiedosto:CollapsedtreeLabels-simplified-fi.svg|thumb|340px|right|Sekvensoituihin [[genomi|genomeihin]] perustuva eliökunnan luokittelu. Bakteerit esitetty sinisinä, arkit vihreinä ja eukaryootit punaisina. Elämän yhteisen kantamuodon ajatellaan sijoittuvan kaavion keskelle.]]
[[Image:Tree of life SVG.svg|right|thumb|Tarkka sekvensoituihin [[genomi|genomeihin]] perustuva eliökunnan sukupuu.]]
Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen [[Kunta_%28biologia%29#Kolme_domeenia|''domeeniin'']] ({{k-en|domains}}). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden [[DNA]]- ja [[RNA]]-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen ''kuntiin'' ({{k-en|kingdoms}}). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan<ref>http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm</ref>. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle. Jaottelu on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset kehityshistorialliset sukulaisuussuhteet ovat etäisempiä kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (sienet, kasvit, eläimet jne.) sisällä. Nykyisimmän [[genomi]]en selvitykseen ja muuhun molekyylisystemaattiseen tutkimukseen perustuvan käsityksen mukaan tämä luokittelu voidaan esittää seuraavasti:
 
# [[Bakteerit]] (''Bacteria'')
### Harvasiimaeliöt ja silmälevät
### Ameboflagellaatit
 
[[Image:Tree of life SVG.svg|right|thumb|Tarkka sekvensoituihin [[genomi|genomeihin]] perustuva eliökunnan sukupuu.]]
 
Yksiselitteistä totuutta käytettävästä luokittelusta ei ole olemassa, koska koko eliökunnan systematiikka perustuu sopimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin. Sama asia voidaan luokitella usealla eri tavalla, ja eri käyttötarkoituksissa eri luokittelut voivat olla käyttökelpoisimpia. Kuuteen kuntaan jakoa käytetään nykyään erityisesti koulubiologiassa. Woesin, Kandlerin ja Wheelisin malli on vallassa [[systematiikka|systematiikan]], [[mikrobiologia]]n, [[molekyylibiologia]]n ja [[genetiikka|genetiikan]] tutkijoiden parissa.
Rekisteröitymätön käyttäjä