Ero sivun ”Kunta (biologia)” versioiden välillä

68 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][arvioimaton versio]
p ("luku–luku")
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Tieteellinen luokittelu}}
'''Kunta''' eli '''pääryhmä''' on biologiassa[[biologia]]ssa korkein tai toiseksi korkein [[taksonomia|taksonominen]] ryhmä. Ennen eliöt jaettiin vain kahteen osaan: kasvi -ja eläinkuntaan. Eri aikoina kuntien määrä on vaihdellut kahdesta kolmeentoista. Nykyään eliökunta yleensä jaetaan kuuteen kuntaan tai kolmeen domeeniin. 1900-luvun lopulla uudet [[molekyylibiologia]]n menetelmät ovat vaikuttaneet taksonomiseen jaotteluun, ja tulevat varmasti vaikuttamaan jatkossakin.
 
Oheinen taulukko esittää kuntajaon historiallista kehitystä.
|}
 
== Kuusi kuntaa ==
Yleistajuisissa oppikirjoissa<ref>Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: BIOS, Bioteknologia. WSOY 2006. ISBN 951-0-27633-2.</ref><ref>Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola: Eliömaailma. Otava 2004. ISBN 951-1-19264-7.</ref><ref>Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8.</ref> eliöt jaetaan useimmiten kuuteen kuntaan. Aiempi esitumallisten kunta on tällaisessa luokittelussa jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit). Tällainen kuuden kunnan jako on kuitenkin sikäli yksinkertaistettu, että siinä esiintyvä protoktistien/ eli protistien "kunta" itse asiassa koostuu tiukan [[fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettisen luokittelun]] mukaan joukosta omia pieniä itsenäisiä kuntiaan.
 
Yleistajuisissa oppikirjoissa<ref>Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: BIOS, Bioteknologia. WSOY 2006. ISBN 951-0-27633-2.</ref><ref>Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola: Eliömaailma. Otava 2004. ISBN 951-1-19264-7.</ref><ref>Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8.</ref> eliöt jaetaan useimmiten kuuteen kuntaan. Aiempi esitumallisten kunta on tällaisessa luokittelussa jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit). Tällainen kuuden kunnan jako on kuitenkin sikäli yksinkertaistettu, että siinä esiintyvä protoktistien/protistien "kunta" itse asiassa koostuu tiukan [[fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettisen luokittelun]] mukaan joukosta omia pieniä itsenäisiä kuntiaan.
 
# [[Arkeonit|Arkit]] ''(Archaebacteria)''
# [[Kasvikunta|Kasvit]] ''(Plantae)''
 
Huom! ''Alkeiseliöillä'' tai ''alkueliöillä'' tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protoktisteja, eli protisteja tai [[esitumaiset|esitumaisia]] eliöitä ([[bakteerit]] ja [[arkeonit]]). Samoin useat lähteet pitävät taksonomisia ryhmiä ''[[Protista]]'' ja ''[[Protoctista]]'' synonyymeinä.
 
==Kolme domeenia==
 
Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen [[Kunta_%28biologia%29#Kolme_domeenia|''domeeniin'']] (engl. domains). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden [[DNA]]- ja [[RNA]]-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen ''kuntiin'' (engl. kingdoms). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan<ref>http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm</ref>. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle. Jaottelu on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset kehityshistorialliset sukulaisuussuhteet ovat etäisempiä kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (sienet, kasvit, eläimet jne) sisällä. Nykyisimmän [[genomi]]en selvitykseen ja muuhun molekyylisystemaattiseen tutkimukseen perustuvan käsityksen mukaan tämä luokittelu voidaan esittää seuraavasti:
 
== Kolme domeenia ==
[[Kuva:Phylogenetic_tree.svg|thumb|340px|right|[[ribosomi|Ribosomaaliseen]] [[RNA]]:han perustuva [[fylogenia|fylogeneettinen]] puu.]]
Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen [[Kunta_%28biologia%29#Kolme_domeenia|''domeeniin'']] (engl. {{k-en|domains}}). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden [[DNA]]- ja [[RNA]]-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen ''kuntiin'' (engl. {{k-en|kingdoms}}). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan<ref>http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm</ref>. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle. Jaottelu on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset kehityshistorialliset sukulaisuussuhteet ovat etäisempiä kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (sienet, kasvit, eläimet jne.) sisällä. Nykyisimmän [[genomi]]en selvitykseen ja muuhun molekyylisystemaattiseen tutkimukseen perustuvan käsityksen mukaan tämä luokittelu voidaan esittää seuraavasti:
 
[[Kuva:Phylogenetic_tree.svg|thumb|340px|right|[[ribosomiRibosomi|Ribosomaaliseen]] [[RNA]]:han perustuva [[fylogenia|fylogeneettinen]] puu.]]
[[Tiedosto:CollapsedtreeLabels-simplified-fi.svg|thumb|340px|right|Sekvensoituihin [[genomi|genomeihin]] perustuva eliökunnan luokittelu. Bakteerit esitetty sinisinä, arkit vihreinä ja eukaryootit punaisina. Elämän yhteisen kantamuodon ajatellaan sijoittuvan kaavion keskelle.]]
 
[[Image:Tree of life SVG.svg|right|thumb|Tarkka sekvensoituihin [[genomi|genomeihin]] perustuva eliökunnan sukupuu.]]
 
Yksiselitteistä totuutta käytettävästä luokittelusta ei ole olemassa, koska koko eliökunnan systematiikka perustuu sopimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin. Sama asia voidaan luokitella usealla eri tavalla, ja eri käyttötarkoituksissa eri luokittelut voivat olla käyttökelpoisimpia. Kuuteen kuntaan jakoa käytetään nykyään erityisesti koulubiologiassa. Woesin, Kandlerin ja Wheelisin malli on vallassa [[systematiikka|systematiikan]], mikrobiologian[[mikrobiologia]]n, molekyylibiologian[[molekyylibiologia]]n ja [[genetiikka|genetiikan]] tutkijoiden parissa.
 
== Katso myös ==
* [[Eliö]]
* [[Systematiikka]]
* [[Tieteellinen luokittelu]] eli ''[[taksonomia]]''
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä