Ero sivun ”Hannu Kaiharju” versioiden välillä

Kaiharju palveli sisällissodan jälkeen edelleen joukkueenjohtajana 2. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti n:o 2. Rykmentistä hänet siirrettiin 4. syyskuuta 1918 Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4:ään, mikäjoka tunnettiin myöhemmin nimellä Tampereen rykmentti. Rykmentin sisällä hänet siirrettiin rahastonhoitajaksi 2. pataljoonaan 16. syyskuuta 1919. Rannikkotykistöön hänet siirrettiin 5. toukokuuta 1920 ja sijoitettiin ensin jaosjohtajaksi Rannikkotykistörykmentti 2:een ja 20. maaliskuuta 1921 alkaen rykmentin aseupseeriksi sekä 1. elokuuta 1921 alkaen hän toimi päällikkönä eri pattereissa aina vuoteen 1934 saakka, jolloin hänet nimitettiin rykmentin yleisesikuntaupseeriksi. Kaiharju toimi armeija -aikanaan aliupseerikoulun johtajana vuosina 1927–1928 ja oli lyhyitä aikoja patteriston komentajan viransijaisena vuosina 1923–1926.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Talvisotaan Kaiharju osallistui aseupseerina Koiviston alalohkolla ja teknisen toimiston päällikkönä Ristiniemen alalohkolla. Välirauhan aikana hänet siirrettiin teknisen toimiston päälliköksi Ryssänkarin alalohkolle. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin talouspäälliköksi ja myöhemmin komppanianpäälliköksi Rannikkoprikaatin 1. pataljoonan 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin Jalkaväenkoulutuskeskus 19:staään. Vuonna 1941 hänet siirrettiin alaleirin päälliköksi Sotavankileiri 6:een. Armeijasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1949. Hänet haudattiin Tervolaan.<ref name="SJE1975"/>