Ero sivun ”Kaarlelan kirkko” versioiden välillä

137 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
kh, wl
p (Lisätty luokka 1500-luvulla rakennetut rakennukset)
(kh, wl)
| hiippakunta = [[Oulun hiippakunta]]
}}
'''Kaarlelan kirkko''' on keskiaikainen [[kivikirkko]], joka sijaitsee [[Kokkola]]ssa [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-PohjamaallaPohjanmaalla]]. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1500–1530<ref name="Hie">{{Hie2007|504–506}}</ref> ja sen vanhimmat osat ajoitetaanon ajoitettu 1460-luvulle.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kaarlelan-kirkko/kaarlelan-kirkon-historia|nimeke=Kaarlelan kirkon historia|julkaisu=Kokkolan suomalainen seurakunta|viitattu=2021-04-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
== Toimintamuotoja ==
Kirkko on nykyisin Kokkolan suomalaisen seurakunnan ja Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan käytössä. Siellä pidetään pääsääntöisesti joka sunnuntai [[jumalanpalvelus]] suomeksi ja ruotsiksi. Kirkossa järjestetään myös muita hengellisiä tilaisuuksia ja konsertteja. Kirkon voi varata myös [[Kaste|kastetta]], [[Häät|avioliittoon vihkimistä]] tai [[Hautajaiset|hautaan siunaamista]] varten.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kaarlelan-kirkko|nimeke=Kaarlelan kirkko|julkaisu=Kokkolan suomalainen seurakunta|viitattu=2021-04-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
== Esineistö ==
Kaarlelan kirkon alttariseinän on maalannut tunnettu kirkkomaalari [[Johan Backman]] 1749. Alexandra Frosterus-Såltin on maalannut vuonna 1902 [[Alttaritaulu|alttaritaulun]] ''Jeesus rukoilee Getsemanessa,'' samoin kaksi muuta [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuorin]] taulua, ''Jeesuksen syntymä'' ja ''Jeesuksen taivaaseenastuminen''. Seinällä on vuodesta 1736 asti ollut aatelisen [[Simon Daniel Baron|Simon Daniel Baronin]] [[Vaakuna|vaakunakilpi]]. Hän oli [[Karoliinit (sotilaat)|karoliini]], [[Pohjanmaan jalkaväkirykmentti|Pohjanmaan jalkaväkirykmentin]] [[komppanianpäällikkö]] ja [[majuri]]. Hänet on haudattu kirkon lattian alle.<ref name=":0" />
 
[[Saarnastuoli]], jonka toi Ruotsista mukanaan kirkkoherra [[Jacob Skepperus]] astuessaan virkaansa 1622, on Suomen vanhimpia.<ref name=":0" /> Kaarlelan kirkon [[vaivaisukko]] vuodelta 1784 on myös eräs Suomen vanhimpia, ja sitä säilytetään kirkossa. Sisäänkäynnin yhteydessä on toinen, edelleen käytössä oleva vaivaisukko, joka on peräisin 1840-luvulta.<ref name=":0" />
 
Alf Svenforsin rakentama [[Kirkkolaiva|votiivilaiva]], joka lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1975, on [[Mayflower|Mayflowerin]] pienoismalli. Sakaristossa on vuonna 1643 hankittu punasamettinen [[messukasukka]]. Se on todennäköisesti [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] saalista joko Böömistä tai Baijerista.<ref name=":0" />
 
Nykyiset 35-äänikertaiset [[urut]] vuodelta 1958 ovat järjestyksessään toiset. Ne ovat tanskalaisen [[Frobeniuksen urkutehdas|Frobeniuksen urkutehtaan]] rakentamat.<ref name=":0" /> Toinen tanskalainen urkurakentamo, [[Bruno Christensen & Sonner]], peruskorjasi urut vuonna 1999. Tuolloin urkuihin lisättiin muun muassa Setzer-kombinaatiot.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kaarlelan-kirkko/kaarlelan-kirkon-urut|nimeke=Kaarlelan kirkon urut|julkaisu=Kokkolan suomalainen seurakunta|viitattu=2021-04-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
== Historiaa ==
Kaarlelan kirkosta lounaaseen olevalla Tarharannan niityllä käytiin talvella 1597 [[nuijasota]]an liittynyt [[Tarharannan kahakka]], jossa [[hannu Krankka|Hannu Krankan]] johtamat [[Talonpoika|talonpojat]] väijyttivät vouti [[Abraham Melkiorinpoika|Abraham Melkiorinpojan]] johtaman ratsujoukon.<ref>[https://www.kokkola.fi/meresta_noussut_kaupunki/varhaisvaiheet/nuijasota_kaarlelan_alueella/tarharannan_kahakka/fi_FI/tarharannan_kahakka/ Tarharannan kahakka Kirkonmäellä] Kokkola.fi 22.2.2016. Viitattu 22.9.2020.</ref>
 
Ristikirkon muodon Kaarlelan kirkko sai 1700-luvun lopulla kuningas [[Kustaa III]]:n hyväksymien piirustusten mukaisesti. Työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra ja talousmies [[Anders Chydenius]]. Hän oli myös herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja [[Sielunhoito|sielunhoidollisia]] tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkon saarnatuolin vieressä.<ref name=":0" />
 
== Kunnostustyöt ==
Sisätiloja on kunnostettu vuosina 1932–34 ja edelleen arkkitehti [[Erik Kråkström|Erik Kråkströmin]] ohjauksessa vuosina 1954–55. Kråkström suunnitteli myös kirkon eteläpuolella olevan [[Seurakuntatalo|seurakuntakodin]]. Vuoden 2019 remontissa korjaus- ja muutostöitä tehtiin sekä kirkon, sakastin että kellarin tiloihin. Kirkon pintoja maalattiin, alttarikaiteen verhoilu uusittiin, kirkonpenkkejä korjattiin, äänentoistolaitteet uudistettiin ja rakennettiin tilava yleisö-WC.<ref name=":0" />
__NOTOC__
 
6 381

muokkausta