Ero sivun ”Musiikkialbumi” versioiden välillä

61 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
p
Pieniä muutoksia.
(w)
p (Pieniä muutoksia.)
 
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Earlyalbum1.jpg|pienoiskuva|Varhainen albumi.]]
'''Musiikkialbumi''' on [[äänite]], jolle on tallennettu yleensä kokoelma musiikkikappaleita tai puhetta. Albumi voidaan julkaista kiekon muotoisena, kuten vinyylilevyt ja CD-levyt, kasettina tai digitaalisena. Se on usein pakattu [[Levynkansi|tyyliteltyihin kansiin]], ja sen mukana voi tulla oheismateriaalia, kuten kuvia tai laulujen sanoitukset.
 
Alun perin '''levyalbumilla''' tarkoitettiin 78 kierrosta minuutissa pyörivien (RPM) [[gramofonilevy|sellakka-]] tai [[vinyylilevy|vinyylisinglejen]] kokoelmaa.{{Lähde|suomeksi ei takuulla ole koskaan tarkoitettu}} Ensimmäinen tällainen julkaisu oli Tshaikovskin ''Pähkinänsärkijä-sarja'' vuodelta 1909. Levykokoelman levyjä säilytettiin kansiossa kutensamalla tapaa kuin valokuvia pidetään valokuva-albumin taskuissa.
 
Myöhemmin albumi-sana alkoi viitata 33 kierrosta minuutissa pyöriviin 12-tuumaisiin LP-vinyylilevyihin, jotka sisälsivät yhtä paljon musiikkia kuin singleistä koottu levykokoelma. LP sisälsi siissiten yhtä paljon musiikkikappaleita kuin ''albumillinen'' singlejä, jolloin itse LP-levyäkin ruvettiin nimittämään albumiksi. Vinyylilevyjen marginalisoiduttua albumi-nimitystä on alettu käyttää mistä tahansa painetusta pidemmästä [[äänite|äänitteestä]] (mukaan lukien [[CD-levy|CD]], [[Minidisc]] ja [[C-kasetti]]). Erityisesti sanaa albumi (tai ”studioalbumi”) käytetään viittaamaan artistien julkaisuihin, jotka koostuvat uudesta studiomateriaalista erotukseksi vanhaa materiaalia kierrättävistä kokoelmalevyistä tai konserttitaltioinneista (”live-albumi”).
 
Ensimmäinen albumimitat täyttävän vinyylilevyn teki 1948 [[Columbia Records]]. SiihenVinyylilevyyn mahtui noin 23 minuuttia musiikkia molemmille puolille (eli yhteensä 46 minuuttia). [[Jazz|Jazz-musiikissa]] albumeihin siirryttiin singlejen sijaan vuoden 1954 tienoilla. [[Populaarimusiikki|Populaarimusiikissa]] ja [[rock]]issa, joissa kappaleet olivat etenkin tuollointuohon aikaan kolmen minuutin pituisia, albumeihin siirryttiin kunnolla vasta vuoden 1962 tienoilla. Alkuaikoina populaarimusiikin levyillä oli yleensä 12 kappaletta. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] alettiin suosia hieman pidempiä, 14 kappaleen levyjä. Samana pysynyt kappalemäärä liittyi tuon ajan artistien ja levy-yhtiöiden sopimusteknisiin kuvioihin.
 
[[Single]]n ja albumien ”siirtymäkaudella” 1960-luvun puolivälin tienoilla single-kappaleet jätettiin usein albumeilta pois. Pian singlet alettiin kuitenkin ymmärtää eräänlaisiksi näytteiksi albumeista ja singlenä julkaistut kappaleet laitettiin myös albumeille.
 
1960-luvun kuluessa alettiin tehdä albumeita, jotka olivat tarkemmin harkittuja kokonaisuuksia pelkkien irrallisten kappaleiden sijasta. Näistä alettiin käyttää nimitystä [[konseptialbumi]]. MyösLisäksi kansitaiteesta tuli olennainen osa albumia. CD-ajalla myös kansivihko on etenkin vanhojen julkaisujen kohdalla myöskansitaiteen ohella olennainen osa albumia (kuten myös oopperoiden paksut libretot).
 
[[CD-levy]]jen myötä albumeista tuli entistä pidempiä. Osa artisteista alkoi suosia 70 minuutin pituisia albumeita, toiset pitäytyivät lyhyemmissä. Toisinaan pitkiä albumejaalbumeita on kritisoitu siitä, että niistä olisi pitänyt jättää muutamia kappaleita pois paremman kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Jo 1960-luvulla oli kuitenkin tehty tupla-albumeita, ja klassisessa musiikissa ne olivat olleet välttämättömyys jo alusta asti teosten pituuden takia. CD-levyjen aikakaudella etenkin vanhaa musiikkia on alettu myös julkaista yhä suuremmissa ”bokseissa”, joissa on useampia CD-levyjä. Klassisen musiikin puolella on julkaistu esimerkiksi useammasta kymmenestä levystä koostuvia bokseja, joihin on esimerkiksi saatettu laittaa saman säveltäjän tiettyä teostyyppiä edustavat työt. CD-levyjen vaihtoehdoksi on julkaistu [[DVD-audio]]-levyjä.
 
Joissakin elektronisen musiikin genreissä kappaleiden julkaiseminen albumiksi on ollut aina verrattaen harvinaista. Tällaisia esimerkkejä ovat mm.muun muassa erilaisten DJ-tuottajien kappaleet - etenkin trance-skenessä, jossa teokset julkaistaan lähinnä singleinä tai EP:nä, eikä albumeja juurikaan tehdä.
 
Musiikin [[digitaalinen jakelu|digitaalisen jakelun]] myötä on herännyt kysymys albumien tulevaisuudesta. On epäselvää, alkavatko ihmiset suosia yksittäisiä kappaleita albumeiden sijaan ja jos näin käy, lopetetaanko albumeiden teko. [[Spotify]]n toimitusjohtaja [[Daniel Ek]] on varsin suoraan sanonut, että muusikoiden pitäisi julkaista musiikkia jatkuvalla syötöllä, albumien julkaiseminen muutaman vuoden välein ei ole "tulevaisuuden malli". Useat pitkän linjan muusikot ovat kritisoineet hänen kommenttejaan hyvin suorasukaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kaaoszine.fi/spotifyn-toimitusjohtaja-daniel-ek-lahettaa-viestin-suoratoistorojalteista-valittaville-muusikoille-et-voi-enaa-vain-nauhoittaa-musiikkia-kolmen-tai-neljan-vuoden-valein-ja-ajatella-etta-se-riitta/#:~:text=musiikkia%20luvassa%20pian-,Spotifyn%20toimitusjohtaja%20Daniel%20Ek%20l%C3%A4hett%C3%A4%C3%A4%20viestin%20suoratoistorojalteista%20valittaville%20muusikoille%3A%20%E2%80%9DEt,ja%20ajatella%2C%20ett%C3%A4%20se%20riitt%C3%A4%C3%A4%E2%80%9D | Nimeke = Spotifyn toimitusjohtaja Daniel Ek lähettää viestin suoratoistorojalteista valittaville muusikoille:| Tekijä = Järvinen, Samuel | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kaaoszine | Viitattu = 29.9.2020 | Kieli = }}</ref>
 
== Lähteet ==
223

muokkausta