Ero sivun ”Kalastajakissa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kh |
||
Rivi 33:
==Taksonomia==
[[Tiedosto:Prionailurus viverrinus.jpg|thumb|vasen|Kalastajakissa [[Osakan eläintarha]]ssa [[Japani]]ssa.]]
Kalastajakissa (''Prionailurus viverrinus'') on luokiteltu sukuun ''[[Prionailurus]]'' geneettisen tutkimuksen perusteella.<ref name="IUCN" /> Se on joskus jaettu kahteen alalajiin, ''P. v. viverrinus'' suurimmalla osalla levinneisyysaluetta, sekä ''P. v. rhizophoreus'' [[Jaava]]lla.<ref name="felid" /> Alalajijakoa ei kuitenkaan
== Koko ja ulkonäkö ==
Kalastajakissa on keskikokoinen kissaeläin. Urokset ovat naaraita kookkaampia. Urosten paino on 8.5–16 kg, ruumiin pituus 65–115 cm ja säkäkorkeus 13,3 cm. Naaraiden vastaavat lukemat ovat 5,1–7 kg, 57–74 cm ja 11,6 cm. Ruuminrakenteeltaan kalastajakissa on roteva. Sillä on lyhyet jalat ja lihaksikas häntä. Turkki on lyhyt ja karkea. Turkin pohjaväri on harmaanruskea tai oliivinharmaa. Päässä ja ruumiissa on rinnakkaisia mustia juovia. Selällä ja kyljillä on mustia täpliä. Täplien muoto vaihtelee pyöreästä pitkulaiseen. Vatsa, suu ja kuono ovat valkoiset.
==Levinneisyys ja elinympäristö==
Kalastajakissan varma levinneisyysalue käsittää osia [[Bangladesh]]ista, [[Kambodža]]sta, [[Intia]]sta, [[Myanmar]]ista, [[Nepal]]ista, [[Pakistan]]ista, [[Sri Lanka]]sta ja [[Thaimaa]]sta. Lajia on tavattu [[Indonesia]]n [[Jaava]]lla, jossa niitä ei ole kuitenkaan havaittu sitten vuoden 2000.
Kalastajakissaa tavataan etenkin vesistöjen ja soiden läheisyydessä. Tavallisimmin se esiintyy alavilla alueilla, mutta osissa Sri Lankaa myös vuoristoisemmissa ympäristöissä.<ref name="IUCN" />
Rivi 49:
Kalastajakissan saaliseläimiä ovat monet eri [[jyrsijät]], [[linnut]] ja [[kalat]]. Bangladeshissa tehtyjen tutkimusten mukaan erityisen tyypillisiä saaliseläimiä olivat [[mustarotta]] (''Rattus rattus'') ja [[intianrotta]] (''Bandicota bengalensis''). Erään arvion mukaan yksi kalastajakissa syö 365–730 jyrsijää vuodessa.<ref name="IUCN" /> Nimestään huolimatta kalastajakissalla ei ole monia erityisempiä [[morfologia (biologia)|morfologisia]] sopeutumia pelkästään kalastukseen. Sen ravinto koostuu pikemminkin myös muille kisssaeläimille tyypillisistä saaliseläimistä. Se pystyy kuitenkin myös sukeltamaan ravinnonsa perään veteen ja sen leveät välihampaat soveltuvat liukkaan saaliin, kuten kalan, kiinniottoon. Metsästäessään se liikkuu pitkin vesistöjen varsia vaihtaen metsästyspaikkaansa noin 15 minuutin välein.<ref name="felid" />
Intiassa kalastajakissojen lisääntymiskausi ajoittuu yleensä tammi-helmikuulle. Varmasti ei kuitenkaan tiedetä, onko lajilla kuitenkaan erityistä lisääntymiskautta. Paritteluja voi tapahtua myös muuna vuodenaikana. Tiineys kestää 63–70 päivää ja Intiassa pennut syntyvät yleensä maaliskuun ja toukokuun välillä. Emo imettää poikasiaan
==Uhat ja suojelu==
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli IUCN on luokitellut kalastajakissan [[vaarantunut laji|vaarantuneeksi lajiksi]]. Sen kantojen uskotaan olevan laskussa eri puolilla sen levinneisyysaluetta. Erityisen uhanalaisena sitä on pidetty [[Kaakkois-Aasia]]ssa.<ref name="IUCN" />
== Lähteet ==
|