Ero sivun ”Anglosaksit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 8:
[[Beda Venerabilis|Beda Venerabilisin]] mukaan kaikki anglosaksit polveutuivat kolmesta germaaniheimosta: angleista, sakseista ja [[Juutit|juuteista]]. Beda kirjoitti, että nämä kansat muuttivat 400-luvulla Pohjois-Saksasta Britteinsaarille brittien hallitsijan [[Vortigern|Vortigernin]] kutsumina. Vortigern pyysi heidät apuun taistelussa [[Piktit|piktejä]] ja [[Skotit|skotteja]] vastaan, jotka tekivät ryöstöretkiä etelään nykyisen [[Skotlanti|Skotlannin]] alueelta.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/25100/Anglo-Saxon | Nimeke = Anglo-Saxon | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica Inc | Viitattu = 10.10.2014 | Kieli = }}</ref>
Germaaniheimot sulauttivat itseensä tai tunkivat länteen [[Britit (kelttiläinen kansa)|britit]], jotka olivat saaren aikaisempaa [[keltit|kelttiläistä]] väestöä. Kelttiläistä kieltä puhuvien väestöjen haltuun jäivät Ison-Britannian saaresta lopulta lähinnä [[Wales]], [[Cornwall]]in niemimaa, [[Cumbria]] ja suurin osa [[Skotlanti]]a. Tulokkaat tekivät muinaisenglannista Britannian valtakielen. Anglosaksit alkoivat kääntyä [[kristinusko]]on 600-luvulla.
Ison-Britannian itäisiin ja eteläisiin osiin syntyi saksilaisten (sittemmin angleihin sulautuneina anglosaksien) asutuksia ja kuningaskuntia.<ref name="britannica" /> 600-luvun alussa olivat muodostuneet anglosaksien seitsemän kuningaskuntaa [[Wessex]], [[Mercia]], [[Itä-Anglian kuningaskunta|Itä-Anglia]], [[Northumbria]], [[Sussexin kuningaskunta|Sussex]], [[Kentin kuningaskunta|Kent]] ja [[Essexin kuningaskunta|Essex]] joita nykyään yhdessä kutsutaan Heptarkiaksi. Anglosaksien ajan ensimmäisellä puoliskolla Mercia oli suuren osan ajasta vahvin seitsemästä ja tätä aikaa kutsutaankin Mercian Ylivallaksi. Erityisesti Sussex, Kent ja Essex olivat täysin Mercian vallan alla. Vuonna 829 Wessex nousi hallitsevaan asemaan.<ref>[http://www.englishmonarchs.co.uk/saxon_25.html The Anglo-Saxon Tribal Kingdoms- The Heptarchy], English Moncarchs</ref> Vuonna 865 [[Viikingit]], jotka olivat tehneet ryöstöretkiä Englantiin vuodesta 793 asti perustivat [[Suuri pakana-armeija|suuren pakana-armeijan]] jonka tavoitteena oli seitsemän kuningaskunnan valloittaminen. Armeija koostui pääosin [[Tanska|tanskalaisista]]. Vuoteen 878 mennessä suuri osa Englannista oli osa [[Danelagen|Danelagenia]], tanskalaisten hallitsemaa osaa Englantia ja Wessex oli ainoa jäljellä oleva itsenäinen kuningaskunta. Avioliittojen kautta Wessex sai haltuunsa läntisen Mercian, joka oli edelleen Anglosaksien hallussa ja Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] julisti itsensä Anglosaksien Kuninkaaksi, kaikkien ei tanskalaisten vallan alla olevien anglosaksien valtiaaksi. Vuonna 927 Wessex oli yhdistänyt kaikki seitsemän kuningaskuntaa, perustaen [[Englannin kuningaskunta|Englannin kuningaskunnan]]. Vuoteen 954 mennessä englantilaiset olivat valloittaneet Danelagenin.
Uudemmalla ajalla anglosaksiin, normanniranskaan ja latinaan pohjautuva englannin kieli syrjäytti Walesissa, Cornwallissa, Skotlannissa ja Irlannissa kelttikieliä niin, että niistä on enää vain vähäisiä jäänteitä jäljellä.
| |||