Ero sivun ”Panthera pardus melas” versioiden välillä

17 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
kh
p (nimi...)
(kh)
| commonscat = Panthera pardus melas
}}
'''Panthera pardus melas''' on ainoastaan [[Indonesia]]an kuuluvalla [[Jaava]]n saarella esiintyvä [[leopardi]]n [[alalaji]]. Kannan koko on 350–525 yksilöä ja [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli IUCN on määritellyt sen [[äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaiseksi]] ja kannan koko on 350-525 yksilöä. ''P. p. melas'' on [[jaavantiikeri]]n katoamisen jälkeen myös Jaavan ainutainoa [[suurkissat|suurkissa]].
 
==Taksonomia ja evoluutio==
''Panthera pardus melas'' on [[leopardi]]n (''Panthera pardus'') [[alalaji]]. Morfologisissa ja molekulaarisissa tutkimuksissa alalajin on todettu poikkeavan huomattavasti [[Aasia]]n kaikista muista leopardin alalajeista.<ref name="felid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Felids and Hyenas of the World : Wildcats, Panthers, Lynx, Pumas, Ocelots, Caracals, and Relatives | Vuosi = 2020 | Luku = Javan Leopard | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Pres | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-21186-2 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
''P. p. melas'' on nykyisin [[Jaava]]n ainoa [[Suurkissat|suurkissa]]. [[Borneonpuuleopardi]] (''Neofelis diardi'') katosi saarelta [[Holoseeni|holoseenin]] aikana ja [[jaavantiikeri]] (''[[Panthera tigris]] sondaica'') 1970-luvulla.<ref name="felid" /> Leopardia on tavattu saarella mahdollisesti [[pleistoseeni]]n keskivaiheilta lähtien. Mahdollisesti leviäminen Jaavalle on tapahtuttapahtunut [[Sumatra]]n ohi kulkenutta maakangasta pitkin [[Malakan niemimaa]]lta. Leopardia on esiintynyt myös Sumatralla, josta ne katosivat pleistoseenikauden lopulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://zslpublications.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jzo.12348 | Nimeke = Evolutionary history and conservation significance of the Javan leopard Panthera pardus melas | Tekijä = A. Wilting et. al | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Journal of Zoology, Volume 299, Issue 4, s. 239-250 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Zoological Society of London | Viitattu = 12.4.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Koko ja ulkonäkö==
''P. p. melas'' on [[kissaeläimet|kissaeläimeksi]] suurikokoinen ja jykevä. Leopardin alalajina se on kuitenkin suhteellisen pieni. Naaraat ovat uroksia pienenmpiäpienempiä. Urosten ruumiin pituus on 77-12277–122&nbsp;cm ja naaraiden noin 109&nbsp;cm. Molempien säkäkorkeus on noin 45-7045–70&nbsp;cm ja paino 30-603060&nbsp;kg. Karvoitus on lyhyt ja karkea. Turkki on suhteellisen värikäs ja siihen kuuluu täpläkuviointi. Pohjaväri on syvän punertava selällä ja vaaleampi kyljillä. Vatsapuoli on valkoinen. Myös [[melanismi]] on yleistä. Pää on suhteellisen pieni ja pyöreä. Häntä on pitkä ja tuuhea. Jalat ovat suhteellisen lyhyet. EturajaatEturaajat ovat voimakkaat ja takaraajat suhteellisesti solakammat.<ref name="felid" />
 
==Levinneisyys ja elinympäristö==
Alalajia ''P. p. melas'' -alalajia tavataan ainoastaan [[Indonesia]]n kuuluvalla [[Jaava]]n saarella. Leopardia ei esiinny esimerkiksi [[Sumatra]]n ja [[Borneo]]n saarilla. Jaavalla sen levinneisyysalue on laikuttainen. Sitä tavataan etenkin tiheillätiheissä trooppisillatrooppisissa sademetsilläsademetsissä saaren lounaisosassa, sekä kuivemmillakuivemmissa lehtimetsillälehtimetsissä ja pensaikoillapensaikoissa saaren itäosissa. Saaren keskiosissa sitä tavataan myös [[tiikki|tiikkipuu]]plantaaseilla. Historiallisesti sitä tiedetään tavatun myös [[Kangeansaaret|Kangeansaarilla]], josta ei kuitenkaan tunneta havaintoja sitten vuoden 1983.<ref name="felid" />
 
==Elintavat==
''P. p. melas'' elää pääosin yksin. Aktiivinen se on päivinpäivisin ja hämärässä. WtwnkinEtenkin lähellä ihmisasutusta se saattaa olla yöaktiivinen. Kantojen tiheyden on arvioitu olevan [[Gunung Gede Pangrangon kanssallispuisto]]sa 1 yksilö/6&nbsp;km² ja [[Gunung Halimun Salakin kansallispuisto]]ssa 1/65&nbsp;km². Oma reviiri merkitään hajumerkein, joita tuotetaan hajurauhasilla varpaiden välissä<!-- interdigital gland --> esimerkiksi puiden raapimisen yhteydessä.<ref name="felid" />
 
''P. p. melas'' on oman levinnisyysalueensalevinnäisyysalueensa [[suurpeto|suurpetojen]]ja ravintoketjun huipulla jaavantiikerin häviämisen jälkeen. Muut alueen kissaeläimet [[leopardikissa]] ja [[kalastajakissa]] ovat sitä pienemiäpienempiä. Leopardi on petoeläin ja se saalistaa pääosin pieniä ja keskikokoisia nisäkkäitä. Pieniä saaliita ovat esimerkiksi [[hiiret]] ja [[lepakot]]. Suurempiin lukeutuvat [[muntjakit]], [[villisika|villisiat]], [[timorinkauris]], [[jaavanmakaki]], [[lehtiapinat]] ja [[gibbonit]]. Se voi käydä myös kotieläiminä pidettyjen [[koira|koirien]], [[vuohi|vuohien]] ja [[kana|kanojen]] kimppuun.<ref name="felid" />
 
''P. p. melas'' lisääntyy todennäköisesti koko vuoden ympäri. Lisääntyminen saattaa kuitenkin painottua lokakuun ja marraskuun väliselle ajalle. Tiineys kestää 90–106 päivää ja pentuja on kerrallaan 1–4. Emo imettää 100 päivää ja poikasista tulee sukukypsiä 22–28-kuukauden ikäisinä. Tarhaolosuhteissa niiden tiedetään eläneen 20-vuotiaiksi.<ref name="felid" />
==Uhat ja suojelu==
[[Tiedosto:COLLECTIE TROPENMUSEUM Groep javanen poseren achter een geschoten panter de jager staat nog met een geweer in zijn hand TMnr 60050676.jpg|thumb|Paikallisia metsästäjiä saaliiksi saamansa leopardin kanssa vuoden 1886 paikkeilla.]]
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] eli IUCN on määritellyt alalajin ''P. p. melas'' [[äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaiseksi]]. Sen kannan koko on arviolta 350-525350–525 yksilöä. Lisääntyviä täysikasvuisia yksilöjäyksilöitä on ehkä alle 250.<ref name="IUCN" /><!-- eri alalajit osiossa "Population" --> Kaikki sen alakannat ovat pieniä ja uhanalaisia. Suurin yksittäinen kanta esiintyy [[Gunung Halimun Salakin kansallispuisto]]ssa.<ref name="felid" />
 
Suurin alalajia uhkaava tekijä on sen elinympäristön häviäminen väestön lisääntymisen ja maanviljelyn leviämisen kautta. Ihmisen toiminnan seurauksena leopardille sopivaa elinympäristöä on vain 5&nbsp;% Jaavan pinta-alasta.<ref name="felid" />
6 381

muokkausta