Ero sivun ”Mihail Borovitinov” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Mihail Borovitinovin ura Suomessa alkoi 28. huhtikuuta 1911, jolloin hän siirtyi Suomen kenraalikuvernöörin kanslian päälliköksi. Siinä tehtävässä Borovitinov oli keskeinen tekijä, kun kenraalikuvernööri [[Franz Albert Seyn]] johti Suomen suuriruhtinaskunnan venäläistämistä. Palveluksistaan keisarikunnalle Borovitinov sai 27. huhtikuuta 1913 [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvon. Luottamuksen osoituksena Seynin taholta voidaan pitää Borovitinovin nimitystä Suomen keisarillisen senaatin talousosaston varapuheenjohtajksi 16. toukokuuta 1913.<ref name="tl17"/> Tässä tehtävässä hän vei [[Yhdenvertaisuuslaki|yhdenvertaisuuslain]] toteutusta entistä pitemmälle johtaessaan [[Borovitinovin senaatti|toista "sapelisenaattia"]], joksi venäläistyneitä Suomen senaattia silloin kutsuttiin.
Venäläistyneen senaatin ja kenraalikuvernööri Seynin ura päättyi keisari Nikolai II:n kruunustaluopumiseen [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] seurauksena 15. maaliskuuta 1917. Seuraavana päivänä Seyn ja Borovitinov vangittiin ja vietiin vangittuina junalla Pietariin. Borovitinovin myöhemmistä kohtaloista on vähän tietoa. Se on tullut esille, että Seynin puoliso toimi Borovitinovin taloudenhoitajana 1910–1920-luvun taitteessa. Marraskuussa 1919 suomalaisissa lehdissä oli uutinen jonka mukaan Borovitinov olisi ollut [[Bolsevikit|bolsevikkien]] palveluksessa. Vuonna 1921 hänen kerrottiin olleen työssä jossain neuvostovirastossa Pietarissa.<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1331989?page=9 Borovitinov bolsevikien palveluksessa, Uusi Suomi 23.11.1919, nro 271, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376083?page=4 Niin katoo maailman kunnia, Aamulehti, 14.07.1921, nro 158, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>
== Kirjallisuutta ==
| |||